Kansainvälinen perhe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansainvälinen perhe (engl. The Family International) on Yhdysvalloista alkunsa saanut uusi uskonnollinen yhteisö. Yhteisö on aikaisemmin tunnettu nimillä Jumalan lapset (engl. Children of God, vuosina 1968–1977), Rakkauden perhe (engl. The Family of Love, vuosina 1978–1981) sekä Perhe (engl. The Family, vuosina 1982–2003). Liike tunnetaan usein nykyäänkin sen alkuperäisellä nimellä "Jumalan lapset". Liikkeeseen kuuluu tällä hetkellä arviolta hieman yli 11 000 jäsentä noin sadassa maassa. Liike itse katsoo olevansa kristillinen evankelioimisjärjestö.

Kansainvälinen perhe on ollut järjestönä kiistanalainen perustamisestaan asti. Erityisesti sen alkuvuosien tapa värvätä nuoria jäsenikseen ja lähettää heidät asumaan yhteisön kommuuneihin, pois perheidensä luota, herätti vastustusta. Liikkeeseen liittyneiden nuorten vanhemmat perustivat vuonna 1971 oman järjestönsä lastensa auttamiseksi ja heidän irrottamisekseen pois Jumalan lasten yhteisöstä. Tämä järjestö, Vapauttakaa lapsemme Jumalan lapsista (engl. Free Our Children from the Children of God, tunnettu yleisesti lyhenteellä FREECOG) oli ensimmäinen laajalti tunnettu antikulttijärjestö, joka puolestaan toimi mallina useille myöhemmille vastaaville järjestöille.

Liikkeen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalan lapset (1968–1977)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalan lapset syntyi vuonna 1968 Huntington Beachissa Kaliforniassa Yhdysvalloissa paikallisesti voimakkaan Jeesus-liikkeen piirissä. Jeesus-liike oli syntynyt 1960-luvun hippiliikkeen piirissä, ja sen arvomaailma ja myös idealismi oli osin samanlainen kuin hippiliikkeessä. Jeesus-liikkeen uskonnäkemyksille tyypillistä oli korostunut epäsovinnaisuus ja auktoriteettien vastustaminen, pasifismi ja erityisesti Vietnamin sodan vastustaminen, ekologian esillä pitäminen ja luonnonmukainen elämä sekä pienet tasa-arvoa korostaneet perusyhteisöt. Toisaalta Jeesus-liikkeen raamattunäkemys oli yleensä varsin fundamentalistinen, ja esimerkiksi Jeesuksen toista tulemista odotettiin usein pikaisesti. Kaikki nämä ainekset esiintyivät myös Jumalan lasten yhteisössä.

Jumalan lasten perustaja oli pastori David Brandt Berg (1919–1994), jonka äiti oli radioevankelista ja isä ruotsalaissyntyinen pappi. Myöhemmin hänet tunnettiin liikkeessä yleisesti nimellä Father Moses, Father Mo tai yksinkertaisesti Father. David Berg itsekin toimi nuoruudessaan pappina, mutta jätti myöhemmin virkansa tultuaan siihen tulokseen, että elävä kristillisyys vaikuttaa kaikkien kirkkojen ulkopuolella. 1960-luvun lopulla hän perusti nuorten kahvila New Light Clubin, jossa hän saarnasi Jeesuksen pikaista toista tulemista Jeesus-liikkeen hengessä ja piti raamattu- ja rukouspiirejä. Vuonna 1968 hän järjesti kahvilassaan kokoontuneet nuorten ryhmät yhdeksi järjestöksi, Jumalan lapsiksi. David Berg näki ympärilleen kokoontuneet nuoret Jumalan viimeisten päivien morsiusseurakuntana, Jumalan valittuina lapsina, jotka tulisivat kestämään pian alkavien apokalyptisten koettelemusten läpi. Ympäröivän maailman nuorten vanhemmista ja koululaitoksesta aina valtioiden hallituksiin Berg näki Saatanan riivaamina ja läpikotaisin pahoina. Heille tuli hänen mukaansa kääntää selkä. Berg kehottikin yhteisöönsä liittyneitä nuoria jättämään vanhempansa ja perheensä sekä siirtymään Jumalan lasten perustamiin uskovien yhteisöihin, kommuuneihin. Niissä vallitsi tasa-arvo ja omaisuuden yhteys. Muutamassa vuodessa Berg oli perustanut Kaliforniaan ja sen lähiosavaltioihin yli 300 yhteisöä, joiden asukkaat olivat enimmäkseen nuoria, 15–30 vuotiaita.

1970-luvun alussa David Berg alkoi julistaa saamaansa profetiaa, jonka mukaan Kalifornia uppoaisi mereen suuressa maanjäristyksessä vuonna 1979. Tämän takia hän kehotti seuraajiaan siirtymään sieltä turvallisempiin osavaltioihin sisämaahan. Myös Berg itse siirtyi pois Kaliforniasta.

David Bergin mukaan maailma oli kovaa vauhtia lähestymässä loppuaan ja tuhatvuotinen valtakunta oli jo lähellä. Hänen mukaansa lopun aika tulisi huipentumaan III maailmansotaan, jossa Yhdysvallat ja Israel kärsisivät tappion Neuvostoliitolle ja arabeille. Koska Bergin mukaan tulevasta tuhosta oli mahdollista selviytyä vain Jumalan lasten yhteydessä, hän näki kannattajiensa tehtäväksi ennen muuta voimaperäisen lähetystyön, jolla mahdollisimman moni saataisiin liittymään pelastettujen joukkoon. Berg kehotti kannattajiaan käyttämään kaiken liikenevän ajan ihmisten tavoittamiseen turuilla ja toreilla sekä heidän käännyttämisekseen. Käännytystyössä apuna toimivat Raamatun ohella ennen muuta David Bergin kirjoittamat traktaatit, MO-kirjeet (engl. MO-letters). Vuonna 1974 Berg kehotti liikkeen naispuolisia jäseniä harjoittamaan seksiä miesten kanssa, mikäli tämä olisi tarpeen heidän käännyttämisekseen. Joissain tapauksissa myös miehet saattoivat käyttää samaa menetelmää naisten käännyttämiseksi. Tämä käytäntö, joka tunnettiin nimellä Flirty Fishing, herätti hyvin pian suurta kielteistä huomiota. Käytäntö lopetettiin virallisesti vuonna 1987, koska se herätti paljon kielteistä julkisuutta ja koska liikkeen jäseniä haluttiin varjella riehuvalta AIDS-epidemialta.

David Berg piti perustamansa yhteisön langat tiukasti käsissään. Hän johti järjestöään ennen muuta kirjoittamiensa paimenkirjeiden eli MO-kirjeiden avulla. Osa MO-kirjeistä oli tarkoitettu julkisesti levitettäväksi lähetystyössä, osa taas järjestön sisäisiksi tiedotteiksi. Osa kirjeistä oli tarkoitettu vain kommuunien johtajille. MO-kirjeitä, jotka saattoivat sisältää hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeistuksia ja määräyksiä, pidettiin järjestössä Jumalan henkeytettyinä ilmoituksina, Jumalan sanana tälle ajalle. Niinpä ne olivat käytännössä vastaansanomattomia. MO-kirjeet sisälsivät myös Bergin saamia profetioita tulevaisuudesta. Berg kuitenkin erehtyi useasti, minkä hän itsekin joutui myöntämään.

Rakkauden perhe (1978-1981)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 1978 David Berg ilmoitti yllättäen hajottavansa Jumalan lasten tiukan hierarkkisen järjestön. Järjestön kommuuneista tuli omia itsenäisiä yksikköjään, jotka tosin edelleenkin tunnustivat David Bergin auktoriteetin Jumalan puhetorvena. Syitä, jotka johtivat järjestön hajottamiseen, ei koskaan ole tyhjentävästi selvitetty. Luultavasti ainakin osasyynä olivat järjestöä uhanneet kanteet alaikäisten houkuttelemisesta pois kotoaan, lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja taloudellisista epäselvyyksistä. Myös flirty fishing -evankeliointi lienee ollut osasyynä. Se herätti liikkeen sisälläkin runsaasti polemiikkia ja jännitteitä, sitä paitsi liikettä uhkasivat useat oikeusjutut, jossa sitä syytettiin prostituutiosta.

Järjestön hajottamisen yhteydessä David Berg erotti Jumalan lasten yhteydestä noin 300 liikkeen johtajiin kuulunutta, muiden muassa oman tyttärensä Deborah Davisin. Yhdessä eräiden muiden erotettujen kanssa Deborah David perusti oman yhteisönsä, No Longer Children, joka on ajoittain hyvinkin kiivaasti hyökännyt Jumalan lapsia vastaan, syyttäen sitä muiden muassa lasten pahoinpitystä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Eri oikeudenkäynneissä liike on kuitenkin toistuvasti todettu syyttömäksi.

Perhe (1982-2003)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiistanalainen flirty fishing -käytäntö lopetettiin virallisesti vuonna 1987, samalla liike ilmoitti, että seksuaalinen kanssakäyminen liikkeeseen kuulumattoman kanssa on erottamisperuste. Rakkauden perhe jatkoi kuitenkin voimaperäistä evankelioimista muin keinoin, kuten ovelta ovelle -työllä, katuevankelioinnilla ja traktaattien jakamisella. Tärkeällä sijalla oli myös liikkeen oma musiikki. Yhdysvalloissa merkittävä evankelioinnin väline oli David Bergin omistama radioaasema Music with Meaning.

1980-luvulla Perheen toiminta kansainvälistyi. Liikkeen kommuuneja syntyi Yhdysvaltojen lisäksi Eurooppaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Erityisesti 1990-luvusta lähtien Perhe alkoi perinteisen lähetys- ja evankelioimistyön ohella ottaa osaa myös erilaisiin humanitaarisiin kehitysapuprojekteihin. Täten sen menetelmät alkoivat lähentyä perinteisten kirkkojen nykyään tekemää lähetystyötä. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Kansainvälinen perhe aloitti usean muun kristillisen yhteisön ohella voimakkaan lähetystyön itäisen Euroopan alueeella.

Liikkeen johtaja David Berg kuoli lokakuussa 1994, ja liikkeen johtoon nousi hänen sihteerinsä ja avovaimonsa Karen Zerby, joka tunnetaan liikkeen sisällä nimillä Mama Maria, Queen Maria, Maria David ja Maria Fontaine. Hän meni naimisiin monivuotisen kumppaninsa Steven Douglas Kellyn kanssa, joka tunnetaan nimellä Peter Amsterdam tai King Peter ja joka laillisestikin muutti nimensä Christopher Smithiksi. Koska Karen Zerby elää eristettyä elämää, tuli Christopher Smithistä hänen julkinen edustajansa ja puhemiehensä.

Helmikuussa 1995 Karen Zerby julkaisi liikkeen uuden peruskirjan. Se määritteli aikaisempaa tarkemmin liikkeeseen kuuluvien sekä kommuunien oikeudet ja velvollisuudet. Peruskirja vakiinnutti Kansainväliseen perheeseen uuden, entistä sallivamman elämäntyylin. Liikkeen kannattajien oli nyt aikaisempaa helpompi valita itse oma tiensä ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja elämässään. Myös kommuunien tosiasiallista itsemääräämisoikeutta lisättiin. Peruskirja määritteli, minkälaista tukea liikkeen jäsenillä oli oikeus odottaa yhteisöltä, samoin kuin se, mitä velvollisuuksia jäsenistöllä oli yhteisöä kohtaan. Heiltä odotetaan esimerkiksi liikkeen taloudellista tukemista kymmenyksien muodossa, kolmen prosentin tukea Perheiden tukirahastolle sekä prosentin tukea paikallisille tarpeille.

Peruskirja sääteli myös aikaisempaa tarkemmin perhe-elämää ja lasten asemaa yhteisössä. Se totesi yhteisöön kuuluvien perheiden lapsilla olevan oikeuden turvalliseen ja suojattuun lapsuuteen sekä vanhempiensa kasvatukseen ja tukeen. Samalla peruskirja teki selkeän pesäeron käytäntöihin, jotka olivat herättäneet arvostelua liikkeen ulkopuolella, kuten väkivaltaisiin kasvatusmenetelmiin ja alaikäisten seksuaalisuuden tukemiseen.

Kansainvälinen perhe (2004-)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 yhteisö muutti nimensä Kansainväliseksi perheeksi. Samalla yhteisön strategiaa ja käytäntöjä muutettiin, osin takaisin varhaisempien aikojen suuntaan. Liikkeen julkaisut alkoivat korostaa jäsenten kokoaikaista ja täysisydämistä omistautumista Jumalalle ja liikkeelle. Myös evankelioimistyön merkitystä alettiin uudelleen korostaa. Vuoden 2004 jälkipuolisko omistettiin jäsenten aktivoimiselle, jotta nämä omistautuisivat kokosydämisesti liikkeen palvelemiseen.

Liikkeen kannattajat jaettiin ryhmiin sen mukaan, kuinka kokonaisvaltaisesti nämä olivat omistautuneet sen periaatteille. Jäsenistö jaettiin perheopetuslapsiin (Family Disciples, FD), lähetystyöjäseniin (Missionary Members, MM), toverijäseniin (Fellow Members, FM), aktiivisiin jäseniin (Active Members, AM) ja yleisjäseniin (General Members, GM).

Kansainvälisen perheen omien jäsenrekisterien mukaan maailmassa oli vuoden 2005 alussa 1238 kommuunia, joissa asui yhteensä 10202 jäsentä. Näistä 266 kommuunia kuului perheopetuslapsille, joita oli 4884, 255 lähetystyöjäsenille, joiden lukumäärä oli 1769, ja 717 toverijäsenille, joita puolestaan oli 3549. Alempia jäsenkategorioita ei tilastoitu, koska he eivät asu yhteisön kommuuneissa.

Liikkeen oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen perhe kertoo kuuluvansa opillisesti kristinuskon protestanttiseen haaraan. Sen mukaan Raamattu on kaiken opin ja elämän ylin perusta ja ohjenuora. Liikkeen raamattunäkemys on fundamentalistinen. Sen mukaan Raamatun teksti on kokonaisuudessaan Jumalan henkeyttämä ja siksi erehtymätön. Liike torjuu esimerkiksi evoluutioteorian ja opettaa sen sijaan maailman luomista kuudessa kirjaimellisessa päivässä. Sen luomisnäkemystä voidaan luonnehtia nuoren maan kreationismiksi.

Liike tunnustaa vanhan kirkon opetuksen Jumalasta, joka on ilmoittanut itsensä kolmena persoonana, Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Se tunnustautuu siis kolmiyhteiseen Jumalaan. Samoin liike tunnustaa varhaisen kirkon kristologiset dogmit Jeesuksen jumalallisesta ja inhimillisestä luonnosta eli nk. kaksiluonto-opin. Jeesus on Kansainvälisen perheen teologiassa Jumalan ihmiseksi tullut Poika, joka on koko ihmiskunnan Vapahtaja ja Lunastaja. Liike opettaa protestanttista pelastusoppia, jonka mukaan ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin armosta. Uskomalla Kristukseen ja ottamalla hänet vastaan henkilökohtaisena Vapahtajanaan ihminen siirtyy pahan vallasta Jumalan valtaan ja pelastuu. Liikkeen opin mukaan kerran pelastettu ihminen on aina pelastettu, eli ihminen ei voi enää menettää saavuttamaansa autuutta.

Kansainvälinen perhe syntyi osaksi karismaattista liikettä, ja Pyhän Hengen lahjat ovat edelleen keskeisellä sijalla sen teologiassa. Sen mukaan Paavalin 1. Korinttolaiskirjeen 12. luvussa mainitseman Pyhän Hengen lahjat ilmenevät nykyäänkin seurakunnassa. Liikkeen opin mukaan sen jäsenet voivat saada Jumalalta ohjausta profetioiden kautta, ja Jumala voi parantaa sairaita. Liikkeen käsityksen mukaan Jumala pitää yhteyttä ihmiskuntaan palvelevien henkien, enkelien, kautta. Toisaalta myös edesmenneet pyhät voivat toimia Jumalan sanansaattajina. Liikkeen jäsenistä monet kertovatkin saavansa viestejä edesmenneiltä, ja monet mainitsevat kuolleita opettajinaan tai henkioppainaan.

Liikkeen opetuksen mukaan kaikki elämä on Jumalan lahjaa ja siksi pyhää. Sekä abortti että eutanasia tuomitaan Jumalan tahdon vastaisina.

Kansainvälisen perheen teologia eroaa perinteisistä kirkoista lähinnä siinä, ettei se toimita (vesi)kastetta eikä ehtoollista. Kumpikin on liikkeen opetuksen mukaan ymmärrettävä henkisesti ja hengellisesti. Kaste on sen mukaan vertauskuva Pyhän Hengen uudestisynnyttävästä työstä, ehtoollinen taas kuvaa rukousyhteyttä Jumalaan.

Kansainvälinen perhe on vuosien myötä muuttunut seksuaalimoraaliltaan sangen sallivaksi. Sen mukaan seksuaalisuus on Jumalan hyvä ja arvokas luomislahja, jonka tarkoituksena on, paitsi lisääntyminen, myös mielihyvän tuottaminen ihmisille. Liikkeen omaksuman nk. Jeesuksen rakkauden lain mukaan heteroseksuaaliset suhteet aikuisten välillä eivät ole syntiä. Käytännössä tätä lakia sovelletaan nykyään vain liikkeen jäsenten kesken. Sitä vastoin homoseksuaaliset teot tuomitaan luonnonvastaisina.

Omintakeinen oppi järjestössä on myös ajatus "Jeesuksen rakastamisesta". Opetus liittyy osaltaan vanhakirkolliseen morsiusmystiikkaan, jossa uskova kokee yhtyvänsä Jeesukseen hänen morsiamenaan ("Kristuksen morsian" on Uudessa testamentissa käytetty kielikuva seurakunnasta). Kansainvälisen perheen teologiassa ajatus Jeesuksen rakastamisesta on kuitenkin saanut voimakkaasti eroottisia piirteitä. Liikkeen jäseniä kehotetaan ajattelemaan yhtymistä Jeesukseen heidän rakastellessaan tai masturboidessaan. Homoeroottisten mielleyhtymien välttämiseksi miespuolisia jäseniä kehotetaan samaistumaan tässä yhteydessä naiseen. "Jeesuksen rakastamisen" katsotaan luovan erityisen läheisen ja intiimin suhteen Jeesuksen ja uskovan välille.

Linkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]