Kangasalan kirkko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kangasalan kirkko
Kangasalan kirkko
Kangasalan kirkko
Sijainti Kangasala
Koordinaatit 61°27′48.8″N, 24°04′12.3″E
Seurakunta Kangasalan seurakunta
Rakentamisvuosi 1767
Materiaali kivi
Istumapaikkoja 900
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kangasalan kirkko, sankarihaudat

Kangasalan kirkko on 1760-luvulla rakennettu kivikirkko. Kirkko, joka on Antti Piimäsen rakentama Ruotsin yli-intendentinviraston laatiman suunnitelman pohjalta, sijaitsee Kangasalan keskustassa Kirkkoharjun kupeessa. Kirkko otettiin käyttöön ilman tornia 1767, mutta lopullisesti kirkko torneineen valmistui syksyllä 1776. Kirkon torni kaatui vuonna 1782 ja uusi torni valmistui syksyllä 1800. Kirkossa on nykyään Kangasalan urkurakentamo Oy:n 1988 rakentamat 34-äänikertaiset urut kolmella sormiolla. Persoonallisena yksityiskohtana kirkon katto muodostuu sadoista raameissa olevista tähdistä. Kirkon vasemman takasivustan seinään on muurattu kivi, joka legendan mukaan on toiminut Kuussalon Kaarinan mestausalustana. Veripisarat Kangasalan vaakunassa symboloivat tätä tapahtumaa.

Kangasalan kirkko on suosittu vihkikirkko ja kesäaikana se on tiekirkkona. Kirkossa pidetään jumalanpalvelus joka sunnuntai klo 10.

Kirkkoherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen, Liuksialan kirkko –1766

  • Magister Rotcherus
  • Olavi Finke
  • Sigfrid
  • Henrik
  • Laurentinus Henrikinpoika
  • Olavi Olavinpoika Björn
  • Georgius Henrikinpoika
  • Johannes Henrikinpoika Agricola
  • Carolus Henrikinpoika Agricola
  • Andreas Judas
  • Henricus Georginpoika
  • Henricus Arvidinpoika

Toinen, Herttualan kirkko 1645–1800

  • Josefus Matinpoika Melartopaeus
  • Magister Johannes Arvidinpoika Frisius
  • Johannes Thuronius
  • Abraham Johanneksenpoika Thuronius
  • Elias Enckell
  • Martinus Arvidinpoika Florinus
  • Petrus Wijdbom
  • Gustaf Allenius

Kolmas, nykyinen kirkko (Prinssi Kustaan Kirkko) 1767–

  • Johan Tennberg (1786–1809)
  • Abraham Liljenstrand (1810–1835)
  • Edward Bergenheim (1840–1850)
  • Henrik Tallqvist (1851–1854)
  • Esaias Wegelius (1855–1875)
  • Johan Adolf Colérus (1878–1889)
  • Frans Frithiof Wallenius (1890–1909)
  • Usko Äänis Ilmi Tuhkanen (1910–1941)
  • Johannes (Hannes) Samuli Heribert Pihlamaa (1943–1961)
  • Tuomas Eemil Ponsimaa (1961–1964)
  • Mauri Eenok Malkavaara (1965–1972)
  • Pentti Kaarlo Olavi Hytönen (1973–1992)
  • Heikki Julius Olavi Nurmiranta ”Inssi” (1992–2003)
  • Seppo Jarva (2003–)

Urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon urut
  • 34-äänikertaiset, mekaaniset myöhäisbarokkiurut kolmella sormiolla.

Pos. I: Principal 8" Gedackt 8" Quintaden 8" Octava 4" Copula 4" Tuchflöte 2" Sequialtera 2x Scharf 3x Dulzian 16" Krummhorn 8" ja Tremola. HW II: Principal 16" Octava 8" Rohrflöte 8" Octava 4" Spliztflöte 4" Kvinta 2 2/3" Oktava 2" Terz 1 3/5" Mixtur 5x Trompete 8" BW III Gedackt 8" Rohrflöte 4" Principal 2" Tertian 2x Sedecima 1" Regal 8" Tremola POS-HW, HW Ped POS Ped, Vaakapoljin BW:lle. Pedaali Principal 16" Subbass16" Octava 8" Mixtur 4x Posaune 16" Trompete 8".

  • Vihitty käyttöön: 13.3.1988
  • Suunnittelija: Pentti Pelto, Kangasalan Urkurakentamo Oy
  • Fasadi: Seppo Rihlama ja Pentti Pelto

Aikaisemmat urut, Kangasalan Urkutehdas

  • op 2/1845
  • op 190/1907
  • op 587/1955

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangasalan kirkko.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.