Pentti Pelto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pentti Pelto

Pentti Juhani Pelto (26. elokuuta 1938 Kauhajoki[1]22. huhtikuuta 2018 Kangasala)[2] oli suomalainen kirkkomuusikko, urkuri, kirkkomusiikin professori, urkujen rakentaja ja tutkija[3].

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelto valmistui Sibelius-Akatemiasta kirkkomuusikoksi ja urkuriksi[3]. 1994 hän väitteli musiikin tohtoriksi aiheenaan suomalainen urkuhistoria[3].

Työura ja luottamustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellon suunnittelemat Kangasalan kirkon urut, 1988. Fasadi yhdessä Seppo Rihlaman kanssa.

Pelto toimi urkurina Helsingissä 1962–1969[3]. Vuosina 1970–1994 hän työskenteli urkujenrakentajana Kangasalla Kangasalan urkutehtaassa ja Kangasalan Urkurakentamossa[3]. Hän toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin professorina 1994–2001[3].

Pelto konsertoi urkurina[3]. Suomen historiallisia urkuja -tietokanta perustuu Pellon tutkimustyölle suomalaisen urkuhistorian parissa[3][4]. Pelto toimi vuosina 1969–1975 Organum-seuran puheenjohtajana[5].

Soitinrakennusta ja harrastuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentti Pelto ja hänen poikansa Arno rakensivat klavikordeja[6] ja cembaloja. Pentti Pelto harrasti radioamatööritoimintaa ja oli kiinnostunut vanhoista amatööriradiolaitteista[7] sekä elektroniikasta.

Teoksia ja artikkeleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pentti Pelto, Pentti Kuula: Kirkkomusiikin suuria mestareita; Suomen kirkon sisälähetysseura, Helsinki 1966; ISBN kr20307594
  • Urkujen käyttäjän käsikirja; Sibelius-Akatemia, Kirkkomusiikin osaston julkaisuja, Helsinki 1989; ISBN 9789519554037.
  • Kaksi suomalaista urkuperinnettä (väitöskirja); Sibelius-Akatemia, Vammala 1994; ISBN 9529658230.
  • Puoli vuosituhatta suomalaisia urkuja. Helsinki: Organum-seura, 2014. ISBN 9789519571232.
  • Hyvä paha urkujenuudistus; 2017; ISBN 9789519571249.
  • Monia artikkeleja Organum-lehdessä[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]