Pentti Pelto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pentti Pelto

Pentti Juhani Pelto (26. elokuuta 1938 Kauhajoki[1]22. huhtikuuta 2018 Kangasala[2]) oli suomalainen kirkkomuusikko, urkuri, kirkkomusiikin professori ja urkujen rakentaja ja tutkija.[3]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelto valmistui Sibelius-Akatemiasta kirkkomuusikoksi ja urkuriksi. Hän oli Janne Raition oppilas.[4] Vuonna 1994 hän väitteli musiikin tohtoriksi aiheenaan suomalainen urkuhistoria.[3]

Työura ja luottamustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellon suunnittelemat Kangasalan kirkon urut, 1988. Fasadi yhdessä Seppo Rihlaman kanssa.

Pelto toimi urkurina Helsingissä 1962–1969.[3] Vuosina 1970–1994 hän työskenteli urkujenrakentajana Kangasalla Kangasalan urkutehtaassa ja Kangasalan Urkurakentamossa. Hän toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin professorina 1994–2001.[5]

Pelto konsertoi urkurina Suomen historiallisia urkuja -tietokanta perustuu Pellon tutkimustyölle suomalaisen urkuhistorian parissa.[3][6] Pelto toimi vuosina 1969–1975 Organum-seuran puheenjohtajana.[7]

Soitinrakennusta ja harrastuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentti Pelto ja hänen poikansa Arno rakensivat klavikordeja[8] ja cembaloja. Pentti Pelto harrasti radioamatööritoimintaa ja oli kiinnostunut vanhoista amatööriradiolaitteista[9] sekä elektroniikasta.

Teoksia ja artikkeleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pelto, Pentti – Kuula, Pentti: Kirkkomusiikin suuria mestareita. Suomen kirkon sisälähetysseura, Helsinki 1966.
  • Urkujen käyttäjän käsikirja. Sibelius-Akatemia, Kirkkomusiikin osaston julkaisuja, Helsinki 1989. ISBN 951-95540-3-3.
  • Kaksi suomalaista urkuperinnettä. Diss. Sibelius-Akatemia, Helsinki 1994 ISBN 952-9658-23-0.
  • Puoli vuosituhatta suomalaisia urkuja. Helsinki: Organum-seura, 2014. ISBN 978-951-95712-3-2.
  • Hyvä paha urkujenuudistus. 2017. ISBN 978-951-95712-4-9.
  • Artikkeleita Organum-lehdessä.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jaakola, Keijo: Kauhajokelaista kirjallisuutta – Pelto, Pentti Juhani. Kauhajoen Museoyhdistys ry.
  2. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 29.4.2018, s. C 13.
  3. a b c d Virtuaalikatedraali. Sibelius-Akatemia.
  4. Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 314. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
  5. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 538. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  6. Virtuaalikatedraali avattu. Hiippakuntauutiset, Helsinki, 2/2003, s. 28.
  7. Puheenjohtajat; Organum-seura
  8. Vikman, Timo – Soranta, Juha: Sahatavarasta soivaksi soittimeksi, sivu II/6. Sibelius-Akatemia 2004.
  9. Radioamatöörit joutuivat talvisodassa salaisiin hommiin. YLE Uutiset 28.11.2009.
  10. Organum-lehdessä julkaistut artikkelit. Organum-seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]