Kaasjärv
| Kaasjärv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Koreli ojan valuma-alue |
| Järvinumero | VEE2138600 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 102,5 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,36 km [1] |
| Leveys | 0,11 km [1] |
| Rantaviiva | 0,823 km [1] |
| Pinta-ala | 3,1 ha [1] |
| Tilavuus | 0,0001612 km³ [a] |
| Keskisyvyys | 5,2 m [1] |
| Suurin syvyys | 13 m [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Kaasjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kaasjärv on Virossa Võrumaalla Võrun kunnan Sikan kylässä sijaitseva järvi.[1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 360 metriä pitkä, 110 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,1 hehtaaria. Se on muodostunut viime jääkauden loppuvaiheen mannerjäätikön sulamisvesien maaperään kuluttamaan laaksoon, joka yhtyy lännessä Linsorgin vastaavaan laaksoon. Laakson eteläpuolelle jää Sika-kylän peltomaat ja pohjoispuolelle Kunnmägi. Kummallakin puolella putoaa järveen 35–40 metriä korkeat mäen rinteet. Laakson yläpuolella sijaitsevat alueen maatalot ja pellot. Laakson pohjalla on metsää ja suomaata. Vaikka laakso on pohjaltaan tasainen, on järvi 13 metriä syvä. Syvin kohta sijaitsee järven toisessa päässä. Järven keskisyvyys on 5,2 metriä. Sen pohjoisrantaa seuraa pikkutie. Järven rantaviiva on 820 metriä pitkä.[1][2][b]
Luontoarvoja ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[2]
Järven hiekkapohjaiset rannat sijaitsevat etelärannalla. Järven vesi vaihtuu hitaasti. Vedenväri on vaaleanvihreä, ja näkösyvyys on 6 metriä. Vesi on talvisin ja kesäisin lämoötilakerrostunut. Vuonna 1971 tutkittiin vesikasvillisuutta ja silloin löydettiin 23 kasvilajia. Näiden joukossa oli harvinainen jouhivita (Potamogeton rutilus, vir. punakas penikeel). Rantoja kiertää runsaana kukkiva lumpeikko. Järvessä elää ainakin hauki, ahven, särki, lahna, ruutana ja sorva.[3]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaasjärv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, jossa sen lasku-uoma Koreli oja on Vanajõen sivuhaara. Järveen tulee vain yksi laakson kuivatusoja. Kaasjärven laskuoja yhtyy Linsorgin laaksossa kulkevaan ojaan, joka laskee Verijärveen. Koreli oja virtaa Verijärven läpi. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][b]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Keskkonnaregister: Kaasjärv (VEE2138600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 22.8.2020. (viroksi)
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.8.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kaasjärv, kalapeedia.ee, viitattu 22.8.2020