Järvilohi
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Järvilohi | |
|---|---|
.jpeg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Lohikalat Salmoniformes |
| Heimo: | Lohet Salmonidae |
| Suku: | Salmo |
| Laji: | Lohi salar |
| Muoto: | m. sebago |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Salmo salar m. sebago |
|
| Synonyymit | |
|
|
Järvilohi (Salmo salar m. sebago) on lohen ekologinen muoto, joka ei tee merivaellusta, vaan viettää koko elämänsä makeassa vedessä. Järvilohikantoja on itsenäisesti kehittynyt useissa järvissä Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Saimaan järvilohi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa alkuperäisiä järvilohikantoja on ollut Vuoksen vesistössä, jossa lohta on myös kutsuttu saimaanloheksi (Salmo salar saimensis). Järvilohikanta jäi vesistöön reliktiksi, kun aiemmat läntiset yhteydet mereen sulkeutuivat. Saimaanlohta oli alun perin kaksi kantaa, joista toinen kuti Lieksanjoessa, toinen Pielisjoessa ja Koitajoessa. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen Saimaan järvilohi on nykyään lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa. Tavoitteena on kuitenkin luonnossa lisääntyvien kantojen palauttaminen. Vuoksen vesistön lisäksi järvilohta on nykyisin istutettuna muun muassa Päijänteessä ja Inarijärvessä.lähde?
Saimaan järvilohen luonnonvaraista lisääntymistä on pyritty palauttamaan kunnostamalla kutupaikkoja vanhoissa kutujoissa. Ala-Koitajoen Pamilon voimalaitos velvoitettiin vuonna 2013 juoksuttamaan voimalaitoksen alapuoliseen uomaan enemmän vettä, ja vuonna 2015 havaittiin ensimmäistä kertaa siirrettyjen emokalojen onnistunut kutu joessa.[2] Joen kunnostöitä on jatkettu, ja erityisesti soran lennättäminen kutupaikolle helikopterilla on tuottanut hyviä tuloksia.[3]
Saimaan järvilohi on merilohta tummempi, tukevampi ja pyrstöevässä oleva lovi on pienempi. Se jää pienikokoisemmaksi kuin merilohi ja harvoin kasvaa kymmenkiloiseksi.lähde?
Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen. Toukokuun alusta 2019 voimaan astuneessa uudessa kalastuslaissa salakalastetuille järvilohille määriteltiin korvausarvot. Rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu joissa ja puroissa elokuun alusta marraskuun loppuun, rasvaevällinen on rauhoitettu kautta vuoden. Salakalastaja joutui vuonna 2019 maksamaan rasvaevällisestä kalasta sakkoa ja korvausta 7 510 euroa. Se on ennakkotapaus.[4] Järvilohi on Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien nimikkokalalähde?.
Muut järvilohet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelkästään sisävesissä eläviä lohikantoja on syntynyt itsenäisesti ja elää myös muualla, muun muassa Laatokassa, Äänisjärvessä, Ruotsin Vänernissä, Norjassa sekä monissa koillisen Pohjois-Amerikan järvissä (Newfoundlandin, Labradorin, Québecin, Nova Scotian, New Brunswickin ja Mainen alueilla). Laatokan järvilohi on lisääntynyt luontaisesti Suomen puolelle ulottuvassa Hiitolanjoessa; Suomen puolella on ollut kolme voimalaitosta, jotka ovat estäneet järvilohien nousun vanhoille kutupaikoilleen ja näin ollen suuri osa potentiaalisista kutupaikoista on jäänyt käyttämättä. Vuonna 2021 aloitettiin joen ennallistamisprojekti, jonka odotetaan parantavan Laatokan järvilohen kutumahdollisuuksia Suomessa. Hiitolanjoen Kangaskosken padon purku vuonna 2021 on antanut erittäin lupaavia tuloksia kannan elpymisestä. [5] Hiitolanjoen loput kaksi patoa, Lahnasenkosken- sekä Ritakosken pato on määrä purkaa ja ennallistaa vuosina 2022-2023.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lohi RKTL Kala-atlas. 2007. rktl.fi. Arkistoitu 21.10.2010. Viitattu 8.5.2008.
- Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan, s. 69–75. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4.
- Salmo salar (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 8.5.2008. (englanniksi)
- RKTL: Järvilohen luonnonkierron palauttaminen (Arkistoitu – Internet Archive) (luettu 15.3.2009)
- Landlocked salmon management plan (Arkistoitu – Internet Archive). Maine Dept Inland Fisheries and Wildlife Division of Fisheries and Hatcheries (2004).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 555. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.7.2021).
- ↑ Etelä-Saimaa 4.5.2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yle 15.4.2016
- ↑ Laura Kosonen: Salaa kalastetulla äärimmäisen uhanalaisella Saimaan järvilohella on nyt hinta – mies tuomittiin maksamaan yhdestä kalasta 7510 euroa yle.fi, uutiset. 13.11.2019. Viitattu 13.11.2019.
- ↑ Padon purku riehaannutti harvinaiset lohet kutemaan – tutkijat hämmästyivät: "En ole törmännyt tällaiseen koskaan Suomessa" Yle Uutiset. 22.8.2022. Viitattu 29.8.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saimaan nieriän ja lohen suvut jatkuivat ihmisen käsissä, Yle Elävä arkisto