Jussi Huttunen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jussi Kalervo Huttunen (s. 1941 Helsinki) on lääkäri (Helsingin yliopisto 1966), professori ja tiedemies, joka oli Kansanterveyslaitoksen (KTL) pääjohtaja vuosina 1978–2003. Hän on koulutukseltaan sisätautilääkäri, ja toimi Kuopion korkeakoulun sisätautiopin apulaisprofessorina vuosina 1975–1978. KTL:n muututtua vuonna 1982 annetun lain mukaan tieteelliseksi tutkimuslaitokseksi, Huttunen johti sen kansainvälisesti arvostetuksi tutkimuslaitokseksi[1] sen oltua aikaisemmin rutiinityötä tekevä laboratorio. Muutama tutkija oli siellä tehnyt korkeatasoista tutkimusta omasta harrastuksestaan, mutta muutos kansanterveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisemistä tutkivaksi laitokseksi oli silti suuri. Pääjohtajakautensa jälkeenkin Huttunen vaikutti laitoksen tulevaisuuteen, kun hänen johtamansa selvitystyö johti laitoksen yhdistämiseen STAKESin kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (THL).[2]

Huttunen aloitti tutkijanuransa lääketieteellisessä kemiassa ja väitteli vuonna 1966 Helsingin yliopistossa. Myöhemmin hänen tutkimustyönsä on suuntautunut keskeisiin kansantauteihin kuten sydänsairauksiin, diabetekseen ja muihin aineenvaihduntasairauksiin sekä syöpään. Tutkimustyö pysyi hänelle tärkeänä myös Kansanterveyslaitoksen johtoroolissa ja hän osallistui erityisesti epidemiologisiin tutkimuksiin ja kontrolloituihin kokeellisiin tutkimuksiin muun muassa lääketutkimuksiin ja syövänehkäisytutkimuksiin kuten ns. beetakaroteenitutkimus. Hän on ollut erityisen huolestunut suurista terveyseroista eri sosiaaliryhmien välillä.[3] Huttunen on saanut useita huomionosoituksia ja palkintoja ja on Kuopion yliopiston kunniatohtori.[4] Vuonna 2011 Terveydenhuoltolääkärit ry myönsi Huttuselle ensimmäisen Terveydenhuoltopalkintonsa.

Koko uransa ajan Huttunen on toiminut moninaisissa organisaatioissa, ja hän on ollut usein käytetty asiantuntija. Erityisen pitkä on ollut hänen uransa Suomalainen Lääkäriseura Duodecimissa, jonka Duodecim-lehden toimitussihteerinä ja päätoimittajana hän toimi monia vuosia. Jäätyään eläkkeelle Kansanterveyslaitoksesta, hän siirtyi hoitamaan Duodecim-seuran julkaisutoimintaa. Hän on ollut myös Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen, Helsingin seudun lääkäriyhdistyksen, UKK-instituutin hallituksen, Diabetestutkimussäätiön, Syöpäinstituutin säätiön hallintoneuvoston, Syöpätautien tutkimussäätiön, Suomen Sydänliiton, Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan, Terveyden edistämisen keskuksen hallituksen, Sydäntutkimussäätiön hallituksen, Sydänsäätiön ja Alkon halliuksen puheenjohtaja. Kansainvälisesti hän on toiminut useiden kansainvälisten järjestöjen ja toimikuntien jäsenenä ja puheenjohtajana sekä useiden tieteellisten lehtien toimituskunnan jäsenenä.

Huttunen valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1987.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]