Jussi Huttunen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jussi Kalervo Huttunen (s. 27. elokuuta 1941 Helsinki) on suomalainen lääkäri ja professori. Hän oli Kansanterveyslaitoksen (KTL) pääjohtaja vuosina 1978–2003.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huttunen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1959 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1966. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1966 Helsingin yliopistosta. Vuosina 1964–1971 Huttunen työskenteli Helsingin yliopistossa assistenttina, 1972–1978 lääketieteellisen kemian dosenttina ja 1978–2009 sisätautiopin dosenttina. Vuosina 1971–1975 hän oli Hyksin III sisätautien kliininen apulaislääkäri ja apulaisylilääkäri ja 1975–1978 Kuopion korkeakoulun sisätautiopin apulaisprofessori.[1]

Huttusen ollessa KTL:n johdossa se muutettiin vuonna 1982 annetussa laissa tieteelliseksi tutkimuslaitokseksi. Huttunen johti KTL:n kansainvälisesti arvostetuksi tutkimuslaitokseksi[2] sen oltua aiemmin rutiinityötä tekevä laboratorio. Muutama sen tutkijoista oli harjoittanut korkeatasoista tutkimusta, mutta muutos kansanterveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisemistä tutkivaksi laitokseksi oli silti suuri. Pääjohtajakautensa jälkeenkin Huttunen vaikutti laitoksen tulevaisuuteen, kun hänen johtamansa selvitystyö johti laitoksen yhdistämiseen STAKESin kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (THL).[3]

Huttusen tutkimustyö on suuntautunut keskeisiin kansantauteihin kuten sydänsairauksiin, diabetekseen ja muihin aineenvaihduntasairauksiin sekä syöpään. Tutkimustyö pysyi hänelle tärkeänä myös KTL:n johtoroolissa ja hän osallistui erityisesti epidemiologisiin tutkimuksiin ja kontrolloituihin kokeellisiin tutkimuksiin, muun muassa lääketutkimuksiin ja syövänehkäisytutkimuksiin (esimerkiksi beetakaroteenitutkimus). Hän on ollut erityisen huolestunut suurista terveyseroista eri sosiaaliryhmien välillä.[4]

Uransa aikana Huttunen on toiminut monissa organisaatioissa ja ollut usein käytetty asiantuntija. Hän on toiminut aktiivisesti Suomalainen Lääkäriseura Duodecimissa, jonka Duodecim-lehden toimitussihteerinä hän toimi 1972–1975 ja päätoimittajana 2003–2006.[1] Jäätyään eläkkeelle Kansanterveyslaitoksesta Huttunen siirtyi hoitamaan Duodecim-seuran julkaisutoimintaa. Hän on ollut myös Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen, Helsingin seudun lääkäriyhdistyksen, UKK-instituutin hallituksen, Diabetestutkimussäätiön, Syöpäinstituutin säätiön hallintoneuvoston, Syöpätautien tutkimussäätiön, Suomen Sydänliiton, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Terveyden edistämisen keskuksen hallituksen, Sydäntutkimussäätiön hallituksen, Sydänsäätiön ja Alkon halliuksen puheenjohtaja. Huttunen on toiminut myös useiden kansainvälisten järjestöjen ja toimikuntien jäsenenä ja puheenjohtajana sekä useiden tieteellisten lehtien toimituskunnan jäsenenä.

Huttunen valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1987.[5] Hänet promovoitiin Kuopion yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 2000.[6] Huttunen on saanut useita huomionosoituksia ja palkintoja. Vuonna 2011 Terveydenhuoltolääkärit ry myönsi hänelle ensimmäisen Terveydenhuoltopalkintonsa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]