Jokioisten asema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jokioinen
Jockis
Kuva asemalta
Asemarakennus ja infokatos kesällä 2008
Perustiedot
Lyhenne  Jok
Rataosa  Humppila–Jokioinen
Sijainti  60°48.846′N, 023°28.925′E
Osoite  Humppilantie, 31600 Jokioinen
Etäisyydet  Humppila 14 km
Minkiö 6 km
Avattu  1978
Liikenne
Museojunat  HumppilaJokioinen
Asemarakennus
Tyyppi  Turku–Toijala-radan pysäkkirakennus
Suunnittelija  Knut Nylander
Materiaali  puu
Rakennettu  siirretty nykyiselle paikalleen 1980
Ratapiha
Raiteisto  1 laituriraide
1 sivuraide

Jokioisten asema (lyh. Jok, ruots. Jockis station, ratakm 14+200) on Jokioisten Museorautatien eteläinen päätepiste. Asema sijaitsee 14,2 ratakilometrin päässä museorautatien Humppilan asemalta, Jokioisten kunnan keskustaajaman sekä Jokioisten kartanon pohjoispuolella.

Asemarakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten asema ennen vuotta 1915. Kuvassa näkyvä veturi on yhtiön ensimmäinen kolmosveturi "Baldwin".

Jokioisten alkuperäinen Jokioisten rautatien aikainen asemarakennus sijaitsi hieman yli kilometrin päässä nykyisen aseman eteläpuolella. Asema valmistui 1898 ja oli käytössä vuoteen 1974 saakka, jolloin Jokioisten rautatie lakkautettiin.[1]

Asemarakennus käsitti alun perin konttorin, odotussalin sekä kaksi huonetta ja keittiön käsittävän kirjurin asunnon. Rakennusta laajennettiin vuosina 1901 ja 1912, ja laajennusten jälkeen sen lattiapinta-ala oli 212 m². Rakennukseen asennettiin modernisoinnin yhteydessä viemäri ja vesijohto vuonna 1962.[1]

Jokioisten kunta lahjoitti asemarakennuksen, tavarasuojan ja saunan museorautatielle vuonna 1981. Rakennukset myytiin huutokaupalla, ja ostajat purkivat ne samana vuonna, minkä jälkeen asema-alue tasoitettiin.[1]

Alkuperäinen ratapiha purettiin vaiheittain vuosina 1974–1982.[1]

Nykyinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten nykyinen asema-alue on museorautatieläisten rakentama, ja se avattiin liikenteelle 25. kesäkuuta 1978, ja lipunmyynti aloitettiin 30. heinäkuuta. Tuolloin asemarakennuksena toimi Mellilästä tuotu vaihdemiehen koppi. Vuonna 1980 Jokioisiin siirrettiin rataosalta Turku–Toijala entinen Valtionrautateiden Kumilan pysäkkirakennus.[2] Matkustajalaituri rakennettiin 1990-luvun alussa ratapihan täyskorjauksen yhteydessä. Keväällä 2001 asemalle valmistui neuvontapiste, joka rakennettiin museorautatien varikolla Minkiöllä ja siirrettiin paikalleen rautatiekuljetuksena.

Liikennepaikalla on pääraiteena toimivan henkilölaituriraiteen lisäksi yksi sivuraide, jota käytetään veturien ympäriajoon eli siirtymiseen junan päästä toiseen. Sivuraiteen vierellä on myös vesiviskuri. Liikennepaikkaan kuuluu myös tien 2813 poikki Jokioisten Siirappitehdasta kohti johtava Siirappiraide. Raide on vanha pääraide Forssan suuntaan. Sitä jatkuu puolisen kilometriä, joskin kiskotus katkaistiin tasoristeyksen jälkeen syksyllä 2007 ja purettiin peruskunnostuksen aluksi vuoden 2008 alkupuolella.

Ennen sivuraiteen valmistumista vanha pääraide jatkui kilometrin verran Forssan suuntaan. Kesällä 1976 ajettiin työjunien ohella vain pari junaa jäsenistölle. Tuolloin veturi työnsi junarungon koko matkan Minkiöltä Jokioisten asemalle. Tämä vaati suurta huolellisuutta, sillä junaa oli työnnettävä koko matkan Minkiöltä Jokioisiin, koska Jokioisilla ei enää ollut ympäriajoraidetta. Merkittävin työjuna oli kaksi vaunullista sahatavaraa rakenteilla ollutta ns. vanhaa veturivajaa varten tuonut juna, jonka veturina oli Äänekosken-Suolahden rautatien moottoriveturi ÄSR4. Se olikin viimeinen juna, joka pääsi Jokioisten sahalle asti, koska kiskot poistettiin jo seuraavalla viikolla.

Siirappitehtaan kohdalla oli aiemmin ollut lyhyt sivuraide, jota oli käytetty tehtaan liikenteessä mutta joka oli sittemmin purettu. keväällä 1977 puretun sivuraiteen vielä paikallaan olleeseen vaihteeseen saatiin rakennettua noin 50 metrin pituinen väliaikainen sivuraide, jolle linjaveturi saattoi siirtyä siksi aikaa, kunnes ennen henkilöjunaa paikalle tullut järjestelyveturi (Move 21, JR3, sen linjaveturina ollessa Move4) veti junarungon vaihteen ohi linjaveturin ympäriajoa varten. Järjestelmä rakennettiin alkukesällä 1977 ollutta Suomen Punaisen Ristin 100-vuotisjuhlajunaa varten. Menetelmä oli hankala, ja sitä noudatettiinkin juhla-ajon lisäksi vain kesän 1977 ajan muutamalla tilausajolla, kesän 1978 ajoissa sekä vuoden liikennekauden 1979 avajaisissa. Työjunat, pääasiassa lahopölkkyjä radan varresta keränneet, liikkuivat Jokioisten suuntaan takaperin aina kesäkuuhun 1979 asti. Niiden veturina oli pääasiassa ÄSR4.

Kesäkuussa 1979 valmistui nykyinen Jokioisten sivuraide; sen rakentaminen ja sorastus oli vielä tuolloin huomattava investointi.[3]

Jokioisten uuden aseman valmistuttua Siirappitehtaan vaihde ja noin puolet siihen liittyvästä nyt tarpeettomaksi käyneestä linjauksesta purettiin pois. Vaihde siirrettiin Minkiön asemalle, jossa se palveli aina vuoteen 2006 asti; silloin se jouduttiin poistamaan käytöstä loppuun kuluneena ja korvaamaan uudella. Jäljelle jäänyttä raidetta on käytetty erikoistilanteissa väistöraiteena tai satunnaisesti lyhyisiin resiinaretkiin. Tien 2813 ylittävän tasoristeyksen kiskotus uusittiin syksyllä 2007. Sen valmistuttua pistoraiteen ja tasoristeyksen väliset yhdyskiskot poistettiin ja tasoristeyksen kiskourat täytettiin puulistoilla odottamaan jatko-osuuden valmistumista.

Radan jatkamissuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvottelut radan jatko-osuudesta osin vanhaa ratalinjaa pitkin Loimijoen rantaan entiselle Jokioisten sahalle käynnistyivät 7. marraskuuta 2005. Ne edistyivät hiljalleen, joskin syksyn 2007 ja alkuvuoden 2008 aikana alkoi tulla tuloksia; maanomistaja antoi suostumuksensa 27. helmikuuta 2008, ja uuden ratalinjan raivaus aloitettiin 10. maaliskuuta 2008.

Huhtikuussa 2008 ratalinja saatiin raivattua auki. Vanha huonokuntoinen kiskotus oli tarkoitus purkaa, mutta keväällä 2009 kyseinen kiskotus oli kuitenkin edelleen paikallaan. Samalla vanha ratalinja oli kasvamassa uudelleen umpeen.

Uuden ratalinjan liikenteelle avaamisen ajankohta on avoinna. Uuden aseman nimeä ei ole myöskään vielä päätetty, eikä sitä, nimetäänkö nykyinen Jokioisten asema uudelleen. Uusi asema sijoitetaan entiselle Jokioisten sahalle. Vielä on aivan auki, missä mittakaavassa vanhoja sahan rakennuksia tullaan hyödyntämään ja millainen ratapiha uudelle pääteasemalle rakennetaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tapani Havia, Marko Laine: Opaskirja kapearaiteisten rautateiden maailmaan. Museorautatieyhdistys ry, 2004. ISBN 951-9138-05-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Alameri, Kalliomäki, Nummelin, Ojanperä: ”Rautatien rakennukset Jokioisilla”, Jokioisten rautatie – 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, s. 35–38. Forssa: Museorautatieyhdistys ry, 1998.
  2. Mika Vähä-Lassila: Asemarakennukset Turku–Toijala (kohta Kumila, vanha) Viitattu 11.2.2009.
  3. Alameri, Kalliomäki, Nummelin, Ojanperä: Jokioisten rautatie – 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, s. 29, 139. Forssa: Museorautatieyhdistys ry, 1998.