Jarl Eklund

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyynikinlinna

Jarl Eklund (20. helmikuuta 1876 Kirkkonummi30. elokuuta 1962 Helsinki[1]) oli suomalainen arkkitehti.[2]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eklundin vanhemmat olivat juristi, tilanomistaja, valtiopäivämies Gustaf Viktor Eklund ja Karolina Maria Vilhelmina Oelze. Hänen puolisonsa vuodesta 1893 oli Margareta Gesellius (k. 1911) ja vuodesta 1912 Martha Magdalena von Wendt.[2] Eklund valmistui arkkitehdiksi Suomen Polyteknillisestä opistosta vuonna 1899. Hän työskenteli ensin Gustaf Nyströmin ja Gesellius-Lindgren-Saarisen arkkitehtitoimistoissa sekä yleisten rakennusten ylihallituksessa kunnes vuonna 1905 perusti oman arkkitehtitoimiston.[3]

Eklundin suunnittelemia rakennuksia ja kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eklundin suunnittelutuotanto käsittää pääasiassa teollisuusrakennuksia, kartanoita ja yksityisiä asuintaloja.[3]

Helsingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastajatorpan vanhempi osa
  • Kasarmikatu 38, Helsinki 1908
  • Ehrensvärdintie 3, Helsinki – 1911[4]
  • Engelinaukio 8, Helsinki – 1914
  • Armfeltintie 8, Helsinki – 1917
  • Merimiehenkatu 29, Helsinki – 1923
  • Stenbäckinkatu 26 – Lastenlinnantie 15, Helsinki – 1927[5]
  • Taidehalli, Nervanderinkatu 3 – 1928, Hilding Ekelundin kanssa
  • Kalastajatorppa, Helsinki Munkkiniemi – 1936
  • Vuorikatu 20, Helsinki – 1938
  • Merimiehenkatu 34, Helsinki – 1951

Muualla Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jarl Eklund kuollut. Helsingin Sanomat, 1.9.1962, s. 12.
  2. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1934, s. 107. Viitattu 24.1.2021.
  3. a b Jarl Eklund Suomen rakennustaiteen museo. Arkistoitu 18.2.2008. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  4. Jarl Eklund Korttelit.fi. Arkistoitu 17.6.2008. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  5. Taka-Töölö Kortteli 517 Helsingin Sanomat. 19.5.1995. Viitattu 14.10.2020.
  6. Oitbackan kartano oitbackagard.com. Viitattu 17.10.2021.
  7. Historiaa - Kartanot Mäntsälän kunta. Arkistoitu 30.1.2009. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  8. Pyynikinlinna Opasmedia. Arkistoitu 9.4.2008. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  9. Matala, Heikki: Jatuli XVI:Kemi Oy:n rakentamisen historiaa, s. 384-385. Kemi: Pohjolan Sanomat, 1977.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]