Jaakobin evankeliumi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jaakobin evankeliumi
Kirjailija anonyymi kirjoittaja
Kieli koinee-kreikka
Genre evankeliumi, apokryfinen kirjoitus
Suomennos
Suomentaja Johannes Seppälä
Kustantaja Ortokirja ry
Julkaistu 1979 teoksessa Apokryfiset evankeliumit
Sivumäärä 11 s.
ISBN 951-95564-0-0
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Jaakobin evankeliumi (myös Jaakobin protoevankeliumi eli "Jaakobin alkuevankeliumi") kuuluu Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin.

Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankeliumin kirjoittajaksi on mainittu Jeesuksen veli Jaakob, mikä ei todennäköisesti kuitenkaan pidä paikkaansa. Evankeliumi on todennäköisesti syntynyt kuitenkin ennen vuotta 165, sillä jo Justinus Marttyyri tunsi sen. Jaakobin evankeliumista on säilynyt 150 kreikankielistä käsikirjoitusta, joista vanhin on 200- tai 300-luvulta.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joakim, Anna ja Maria. Kreikkalainen ikoni.

Evankeliumi kertoo lähinnä Neitsyt Marian syntymästä, lapsuudesta ja nuoruudesta. Se päättyy Jeesuksen syntymään. Kertomusta on pitkään pidetty sepitettynä legendana. Esimerkiksi Adolf von Harnackin mukaan teksti olisi yhdistetty 300-luvulla kolmesta lähteestä. Sen sijaan tekstilöydöt ja tekstin sisäinen aineisto osoittavat, että evankeliumi on huomattavasti varhaisempi ja yhtenäisempi.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiskirkossa Jaakobin evankeliumi oli hyvin kunnioitettu. Se on jättänyt jälkensä sekä hymnografiaan että ikonografiaan. Jaakobin evankeliumia on käyttetty varhaiskirkossa kuin se olisi ollut kanoninen kirjoitus.[1]

Jaakobin evankelumi käännettiin syyriaksi, koptiksi, armeniaksi, etiopiaksi, georgiaksi, slaaviksi ja arabiaksi. Myös iirinkielinen käännös tehtiin ilmeisesti latinalaisen käännöksen pohjalta.[1] Latinalainen käännös joutui kuitenkin epäsuosioon paavi Gelasiuksen bulla Decrentum Gelasium määritteli evankeliumin epäluotettavaksi. Tässä oli ilmeisesti taustalla kirkkoisä Hieronymuksen tekstille esittämä kritiikki.[1] Jaakobin evankelumista tehtiin uusi latinannos vasta 1500-luvulla. Serafim Seppälän mukaan tämä oli yksi syy, minkä takia traditio Joosefin ensimmäisestä avioliitosta hylättiin läntisessä kristikunnassa.[1]

Katolinen ja ortodoksinen kirkko hyväksyvät tekstissä esitetyistä asioista esimerkiksi tiedot Marian vanhemmista Annasta ja Joakimista. Katolinen kirkko määrittelee kertomuksen apokryfiseksi, Raamatun kaanonin ulkopuolelle kuuluvaksi kirjaksi.

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakobin protoevankeliumia on kritisoitu siitä, että se ei tuntisi ajanlaskun alun Palestiinan juutalaisuutta. Kirjan kuvauksessa Joakim ei pääse uhraamaan, koska hänellä ei ole lasta:

»Niin lähestyi Herran suuri päivä ja Israelin lapset toivat lahjojaan. Ja Ruuben seisoi hänen (Joakimin) edessään ja sanoi:"Sinun ei ole lupa tuoda lahjojasi, koska et ole antanut siementä Israelille."»
(Jaakobin protoevankeliumi I, käännös: Johannes Seppälä 1979)

Viittausta on pidetty toisen temppelin juutalaisuuteen kuulumattomana, koska Toorassa tai Talmudissa ei ole sellaista käskyä, että lapsettomat juutalaiset eivät pääsisi uhraamaan. Serafim Seppälän mukaan ongelma on teennäinen, koska Joakimia kielletään uhraamasta ensimmäisenä. Sen sijaan ajatus lapsettoman miehen syrjimisestä sopii hyvin ajanlaskun alun juutalaisuuteen, koska lisääntymiskäsky (1. Moos. 1:28) on nimenomaan miehen vastuulla.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jaakobin, Nikodemuksen ja Tuomaan apokryfiset evankeliumit. kreikan kielestä suomentanut Johannes Seppälä. Kuopio: Suomen ortodoksisen pappisseminaarin oppilasyhdistys, 1978. ISBN 951-837-004-4. (suomeksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Seppälä, Serafim: ”Apokryfisen kirjallisuuden Maria”, Elämän äiti - Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa, s. 29-42. Helsinki: Maahenki Oy, 2010. ISBN 978-952-5652-87-1. (suomeksi)