Indianapolis Colts
| Indianapolis Colts | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 23. tammikuuta 1953 |
| Entiset nimet | Baltimore Colts (1953–1983) |
| Pääkonttori | The Indiana Farm Bureau Football Center, Indianapolis, Indiana |
| Kotikenttä |
|
| – kaupunki | Indianapolis, Indiana |
| Sarja | NFL |
| Konferenssi | AFC |
| Divisioona | AFC South |
| Värit | sininen, valkoinen, harmaa ja musta |
 |
|
| Omistaja | Carlie Irsay-Gordon, Casey Foyt ja Kalen Jackson |
| Toimitusjohtaja | Carlie Irsay-Gordon |
| Päävalmentaja | Shan Steichen |
| Saavutukset | |
| Liigamestaruudet | 4 |
| Super Bowlit | 2 (1970), 2006) |
| Konferenssin mestaruudet | 7
|
| Divisioonan mestaruudet | 16
|
| Liigahistoria | |
| NFL aloitusvuosi | 1953 |
| Divisioonahistoria | |
Indianapolis Colts on NFL:ssä pelaava amerikkalaisen jalkapallon seura, jonka kotipaikka on Indianapolisissa, Indianan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Seura pelaa American Football Conferencen eteläisessä divisioonassa, AFC Southissa.
Vuonna 1953 perustetun seuran alkuperäinen nimi oli Baltimore Colts. Vuodesta 1984 asti seura on pelannut nykyisellä nimellään. Colts pelaa kotiottelunsa Lucas Oil Stadiumilla, joka otettiin käyttöön vuonna 2008.
Indianapolis Colts on yksi NFL:n merkittävimmistä joukkueista. Joukkueessa on pelannut NFL:n kaikkien aikojen paras pelaaja Peyton Manning. Colts on voittanut kaksi Super Bowlia (1970 ja 2006) ja tuottanut useita ammattilaisjalkapallon suurimpia pelaajia.[1]
Seuran omistaja on James Irsay. Indianapolis Colts oli vuonna 2023 Forbesin listauksessa maailman 34. arvokkain urheiluseura 4,35 miljardin dollarin arvolla.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuvuodet Baltimoressa (1953–1983)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1953 Baltimore sai uuden National Football League -franchising-oikeuden. Joukkue nimettiin Coltsiksi – kyseessä oli toinen ammattilaisjalkapalloseura, joka käytti tätä nimeä seitsemän vuoden sisällä. Vuonna 1947 perustettiin All-America Football Conference-liigassa ensimmäinen Baltimore Colts, joka liittyi NFL:ään AAFC–NFL-sovun myötä vuonna 1950. Tämä projekti kuitenkin epäonnistui, ja franchising lakkautettiin kauden 1950 jälkeen.[3]
Baltimore sai toisen mahdollisuuden kolme kautta myöhemmin, kun Dallas Texansin franchising peruttiin. NFL:n komissaari Bert Bell haastoi kaupungin myymään 15 000 kausikorttia kuudessa viikossa. Tavoite saavutettiin reilussa neljässä viikossa, ja 23. tammikuuta 1953 Carroll Rosenbloom tuli uuden Baltimore Coltsin pääomistajaksi.[3]
Menestys Weeb Ewbankin ja Johnny Unitasin aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1954 päävalmentajaksi nimitettiin Weeb Ewbank, joka käynnisti pitkäjänteisen rakennusprojektin. Joukkue ylitti .500-rajan ensimmäistä kertaa vuonna 1957, eikä sillä ollut enää yhtään tappiokautta seuraaviin 14 vuoteen. Sensaatioihin noussut nuori pelinrakentaja Johnny Unitas yhdessä tulevien Pro Football Hall of Famen jäsenten – Artie Donovanin, Gino Marchettin, Raymond Berryn, Lenny Mooren ja Jim Parkerin – kanssa muodosti yhden NFL:n kaikkien aikojen vahvimmista joukkueista.[3]
Colts voitti NFL-mestaruudet vuosina 1958, 1959 ja 1968. Vuoden 1958 mestaruusottelu New York Giantsia vastaan (23–17 jatkoajalla) oli käänteentekevä: se keräsi tuohon asti suurimman tv-yleisön ammattilaisjalkapallossa ja nosti lajin suosiota merkittävästi. Unitas johti joukkueen pitkät hyökkäykset tasoituspotkumaaliin ja voittotouchdowniin.[3]
Kymmenen vuotta myöhemmin Ewbankin johtama New York Jets järkytti jalkapallomaailmaa voittamalla Super Bowl III:ssa ennakkosuosikki Coltsin 16–7.[3]
Don Shulan aikakausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1963 Ewbankin korvasi Don Shula, joka johdatti Coltsin NFL Western Conferencen mestaruuksiin vuosina 1964 ja 1968. Shula siirtyi Miamiin vuonna 1970, mutta Colts voitti ensimmäisen AFC Eastern -divisioonan mestaruuden ja Super Bowl V:n.[3] Päävalmentaja Don McCafferty johti tuolloin joukkueen voittoon Dallas Cowboysia vastaan MVP Earl Morrallin hyökkäyspelin ja Mike Curtisin puolustuksen ansiosta.[1]
Siirto Indianapolisiin (1984)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1972 Robert Irsay osti Los Angeles Ramsin ja teki historiallisen vaihdon Rosenbloomin kanssa, jolloin hän sai Coltsin. 28. maaliskuuta 1984 Irsay siirsi joukkueen yllättäen Indianapolisiin, mikä järkytti monia Marylandin alueen faneja. Siellä joukkue pelasi 13 seuraavan kauden aikana kohtalaisen menestyksekkäästi ja pääsi pudotuspeleihin kolme kertaa.[3][1]
Franchisingin kasvot muuttuivat pysyvästi vuonna 1998, kun Peyton Manning saapui joukkueeseen. Hänen johtamanaan Coltsista tuli yksi liigan dominoivimmista joukkueista. Vuonna 2006 Manning johdatti Tony Dungyn valmentaman Indianapolisin ensimmäiseen mestaruuteen 36 vuoteen voittamalla Super Bowl XLI:n. Hyökkäykseen kuuluivat tulevat Hall of Fame -pelaajat Marvin Harrison ja Reggie Wayne sekä muut pelaajat kuten Edgerrin James ja Dallas Clark. Manningin aikana Colts pääsi pudotuspeleihin vielä seitsemän kertaa lisää. Lähtiessään Coltsista vuonna 2011 Manning oli seuran kaikkien aikojen heittojaardeissa ykkönen 54 828 jaardilla.[3]
Voittoputken päätyttyä kauden 2008 jälkeen joukkueella oli edessään vaikeita aikoja. Tilanne alkoi kääntyä vuonna 2017, kun Frank Reich otti valmennusvastuun. Siitä lähtien joukkue on kokenut nousun edeten viimein AFC:n mestaruusotteluun vuonna 2021 Kansas City Chiefsiä vastaan.[1]