New England Patriots
| New England Patriots | |
|---|---|
 |
|
| Lempinimet | The Pats |
| Perustettu | 16. marraskuuta 1959 |
| Entiset nimet | Boston Patriots (1960–1970) |
| Kotikenttä |
|
| – kaupunki | Foxborough, Massachusetts |
| Sarja | NFL |
| Konferenssi | AFC |
| Divisioona | AFC East |
| Maskotti | Pat Patriot |
| Värit | laivastonsininen, punainen, hopea, valkoinen |
 |
|
| Omistaja | Kraft Group |
| Toimitusjohtaja | Roberrt Kraft |
| Puheenjohtaja | Jonathan Kraft |
| Päävalmentaja | Mike Vrabel |
| Saavutukset | |
| Liigamestaruudet | 6 |
| Super Bowlit | 6 (2001, 2003, 2004, 2014, 2016, 2018) |
| Konferenssin mestaruudet | 12
|
| Divisioonan mestaruudet | 22
|
| Liigahistoria | |
| Ennen NFL:ää |
|
| NFL aloitusvuosi | 1970 |
| Divisioonahistoria | |
New England Patriots on vuonna 1960 perustettu amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisjoukkue, jonka kotipaikka on Foxborough, Massachusetts. New England Patriots pelaa National Football Leaguen American Football Conference-sarjassa.[1] Patriots pelaa kotiottelunsa Gillette Stadiumilla.[2]
New England Patriots, alun perin Boston Patriots, on ollut NFL:n historian menestyneimpiä joukkueita. Se on voittanut kuusi Super Bowlia ja 11 konferenssimestaruutta.[1]
Seuran omistaja on Robert Kraft. New England Patriots oli vuonna 2023 Forbesin listauksessa maailman kolmanneksi arvokkain urheiluseura seitsemän miljardin dollarin arvolla.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen ja AFL-aikakausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1959 bostonilainen liikemies Billy Sullivan Jr., jolla oli vahva tausta urheilun promootiossa, sai American Football Leaguen (AFL) franchising-oikeuden 22. marraskuuta. Joukkueen lempinimeksi valittiin ”Patriots” Bostonin urheilutoimittajien paneelin järjestämässä kilpailussa. Nimi kunnioitti Uuden-Englannin perintöä. Vuoden 1960 kausi toi kaksi merkittävää ”ensimmäistä”: 30. heinäkuuta Patriots voitti Buffalo Billsin ensimmäisessä AFL-harjoitusottelussa ja 9. syyskuuta Patriots hävisi Denver Broncosille 13–10 ensimmäisessä koskaan pelatussa AFL:n runkosarjaottelussa.[4]
Ensimmäisen vuosikymmenen aikana sopivan kotistadionin löytäminen Bostonin alueelta oli lähes yhtä kiireellinen tehtävä kuin kilpailukykyisen joukkueen rakentaminen. Vuonna 1971 tapahtui kaksi merkittävää muutosta: joukkueen nimi muuttui New England Patriotsiksi ja se muutti uudelle stadionille Foxboroon.[4]
Vaikeuksista huolimatta Patriots oli usein AFL:n kärjessä. Päävalmentaja Mike Holovak, joka korvasi Lou Sabanin kesken kauden 1961, kokosi 53–47–9-saldon. Parhaan kautensa hän saavutti vuonna 1963, jolloin Patriots voitti Buffalon 26–8 pudotuspelissä AFL Eastern -mestaruudesta. Seuraavalla viikolla se kuitenkin hävisi AFL-mestaruuden San Diego Chargersille 51–10.[4]
Holovakilla ei ollut paljon supertähtiä, mutta Gino Cappellettista tuli AFL:n kaikkien aikojen paras pistemies (1 100 pistettä: 252 touchdown-syötöistä ja loput potkuista). Juoksupelaaja Jim Nance voitti AFL:n juoksutittelit vuosina 1966 (AFL-ennätys 1 458 jaardia) ja 1967 (1 216 jaardia).[4]
AFL-NFL -fuusion jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fuusion jälkeen Patriots kärsi useita tappiokausia, mutta nousi jälleen kilpailukykyiseksi 1970-luvun lopulla. Vuonna 1976 joukkue sijoittui 11–3 ja hävisi niukasti tulevalle Super Bowl -mestarille Oakland Raidersille ensimmäisellä pudotuspelikierroksella. Vuonna 1978 Patriots voitti AFC Eastern -divisioonan ja sijoittui toiseksi vuonna 1979.[4]
Vuonna 1984 päävalmentajaksi nousi Raymond Berry, joka valmensi seuraavat viisi ja puoli vuotta saldolla 51–41–0. Vuoden 1985 joukkue (11–5) sai wild card -paikan ja voitti kolme perättäistä AFC:n pudotuspeliä vieraissa ennen Super Bowl XX:een etenemistä, jossa Chicago Bears voitti 46–10. Tämä ottelu jäi hyökkäyslinjan legendan John Hannahin viimeiseksi. Hänestä tuli vuonna 1991 ensimmäinen Patriots-pelaaja Pro Football Hall of Famessa.[4]
Omistajanvaihdokset ja uusi dynastia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980- ja 1990-luvuilla joukkueen omistajuus vaihtui usein: Sullivan myi joukkueen Victor K. Kiam II (1988). Tämä myi joukkueen edelleen James B. Orthweinille (1992) ja Orthwein Robert Kraftille (1994). Kraftin aikana ja valmentaja Bill Parcellsin johdolla Patriots voitti AFC-mestaruuden vuonna 1996 ja eteni toiseen Super Bowliinsa.[4]
Patriots on ollut 2000-luvun parhaiten menestyneitä joukkueita NFL:ssä. Vuonna 2001 uusi päävalmentaja Bill Belichick ja yllätystähti pelinrakentaja Tom Brady johtivat joukkueen ihmeelliseen kauteen: 5–5-alkukaudesta Super Bowl XXXVI -voittoon. Belichick ja Brady rakensivat modernin dynastian: yhdeksän Super Bowl -finaalia, joista kuusi voittoa.[4]
Vuonna 2007 Patriots voitti kaikki NFL:n runkosarjaottelunsa ensimmäisenä seurana sen jälkeen, kun NFL:ssä vuonna 1978 siirryttiin pelaamaan 16 ottelun runkosarjaa.[5][6] Vuonna 2011 New England Patriots pääsi seitsemännen kerran loppuotteluun (Super Bowl XLVI). Loppuottelussa New York Giants osoittautui kuitenkin paremmaksi pistein 21–17. Kaudella 2014 Patriots voitti neljännen kerran Super Bowlin. Kaudella 2016 seura voitti viidennen kerran Super Bowlin ja ensi kertaa ottelussa jouduttiin jatkojalle[7].
Viimeisin mestaruus tuli Super Bowl LII:n jälkeen kaudella 2018.[4]
Stadion
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Patriots pelasi Boston University Fieldillä vuosina 1960–1961, Harvard Stadiumilla 1962 ja jälleen 1970 sekä Fenway Parkilla (Red Soxin baseball-stadion) vuosina 1963–1969. Vuonna 1971 joukkue muutti uuteen 60 764-paikkaiseen Foxboro Stadiumiin, noin 40 kilometriä Bostonista etelään.[4]
Gillette Stadium sijaitsee Foxboroughissa noin 45 kilometriä lounaaseen Bostonin kaupungin keskustasta. Stadion toimii kotikenttänä New England Patriotsille. Stadionin kapasiteetti on 68 756 ihmistä. Stadion avattiin vuonna 2002 ja sen rakensi Becon Construction Company Inc.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]New England Patriotsin menestys ei rajoitu vain kentälle. Kentän ulkopuoliset aktiviteetit, kuten hyväntekeväisyystyö ja yhteisötyö, ovat tehneet joukkueesta entistäkin tunnetumman. Erityisesti nuorempi sukupolvi on ihannoinut pelaajia kuten Julian Edelmania ja Rob Gronkowskia entisten suuruuksien sijaan. Seuran positiivinen vaikutus ulottuu paljon pidemmälle kuin sunnuntaisin jalkapallokauden aikana ja on auttanut muovaamaan nyky-yhteiskunnan arvoja. Joidenkin arvioiden mukaan New England Patriots on pelkän ammattilaisseuran sijasta olennainen osa amerikkalaista kulttuuria.[6]
Seuratunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Logojen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
"Pat the Patriot" vuosilta 1961–1992
Royal Blue "Flying Elvis" vuosilta 1993–1999
.png){kind=logo}
.svg){kind=logo}
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 New England Patriots Encyclopaedia Britannica. 17.7.2024. Viitattu 19.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Teams: New England Patriots NFL. Viitattu 19.7.2024. (englanniksi)
- ↑ The World's 50 most valuable Sports teams Forbes. 8.9.2023. Viitattu 19.7.2024. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 New England Patriots: Team History Pro Football Hall of Fame. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Patriots at Giants: Game Notes www.patriots.com. 29.12.2007. Viitattu 31.12.2007.[vanhentunut linkki]
- 1 2 History of the Patriots Sports Team History. Viitattu 6.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Patriots vei Super Bowl -voiton historiallisesti jatkoajalla Etelä-Suomen Sanomat. 6.2.2017. Viitattu 6.2.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta New England Patriots Wikimedia Commonsissa
