Ilkka Heiskanen
Ilkka Heiskanen | |
---|---|
Ilkka Heiskanen kesäkuussa 2012. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. tammikuuta 1962 Hamina |
Ammatti | näyttelijä |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1981– |
Merkittävät roolit |
monia rooleja (Mutapainin ystävät) Risto Nurmi (Kotikatu) Markku Hautavainio (Vares-elokuvat) |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Ilkka Viljo Ilari Heiskanen (s. 11. tammikuuta 1962 Hamina)[1] on suomalainen näyttelijä. Hänellä on ollut useita rooleja televisiosarjoissa ja elokuvissa. Heiskanen tuli julkisuuteen tutuksi ensi kertaa Yleisradion vuosina 1984–1985 valmistuneessa viihdesarjassa Mutapainin ystävät. Hän on juontanut myös lapsille suunnattua sarjakuvatietovisailuohjelmaa Suuri kupla sen ensimmäisellä tuotantokaudella.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heiskanen opiskeli Teatterikorkeakoulussa vuosina 1981–1985. Hän näytteli Vaasan kaupunginteatterissa 1985–1987 ja Helsingin kaupunginteatterissa 1987–1990, jonka jälkeen hän on toiminut freelancenäyttelijänä. Heiskanen on vieraillut Ryhmäteatterissa, Teatteri Pienessä Suomessa, Tampereen teatterissa, Tampereen työväenteatterissa, Keski-Uudenmaan Teatterissa, Turun kaupunginteatterissa, Pyynikin kesäteatterissa, Kolin kesäteatterissa ja Outokummun kaivosteatterissa.
Heiskanen palkittiin vuoden 2011 parhaan miessivuosan Jussi-palkinnolla elokuvasta Hiljaisuus[2] ja vuonna 2023 parhaasta sivuosasta elokuvasta Hetki lyö[3].
Heiskasesta ilmestyi vuoden 2018 syksyllä 200-sivuinen elämäkertateos Ilu – Ilkka Heiskanen esittää, jonka on kirjoittanut Liisa Talvitie.[4][5]
Hänen veljensä Kari Heiskanen on myös näyttelijä.[6]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heiskanen asuu Helsingissä. Hän on naimisissa ja hänellä on kuusi lasta ja kahdeksan lastenlasta.[7]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Elokuva / TV-elokuva / Lyhytelokuva | Rooli |
---|---|---|
1981 | Kauhea murhamies Lalli | |
1987 | Strutsi | |
1988 | Taivaan lahja | Iivo |
1989 | Maa | |
Valkoinen nainen | ||
Insiders | Petri Kuusiniemi | |
1990 | Häälaulu | |
1992 | Töpärin kingi | Nino |
Kuka on Joe Louis? | Joni Hurme | |
1994 | Maaseudun tulevaisuus | renki |
Vääpeli Körmy – taisteluni | alikersantti Sulonen | |
1996 | Syrjähyppyjä | Make |
Yöjuna | palomies | |
1997 | Omassa vuoteessa | mies |
Peilikirkas päivä | Jokke | |
Palkkasoturi | vaatimaton | |
Jäänmurtaja | Jyri Kallio | |
Konsertto Mallorcalla | Morten | |
Palava rakkaus | Sulo Wuolijoki | |
1999 | Rukajärven tie | Paasivirta |
Mennyt heinäkuu | Riku | |
2000 | Hylätyt talot, autiot pihat | Sulamaa |
Kuningas Hidas | Kari | |
Pako punaisten päämajasta | Ali Aaltonen | |
Sano Oili vaan | Granström | |
2001 | Kuilu | Holopainen |
Kolme valhetta | Sven Mankila | |
2002 | Kylmä muuri | |
2003 | Klooni | Ville Kantola |
2004 | Etulinjan edessä | Alpo Marttinen |
2005 | Milja | isä |
2006 | Linnut | Jukka |
2008 | Käsky | Frans Rapola |
Late fragments | mies | |
2009 | Havukka-ahon ajattelija | Mooses Pessi |
Täällä Pohjantähden alla | upseeri | |
2011 | Vares – Pahan suudelma | Hautavainio |
Elokuu | Akun isä | |
Vares – Huhtikuun tytöt | Hautavainio | |
Vares – Sukkanauhakäärme | ||
Hiljaisuus | Korpikangas | |
Lumihiutalemuodostelma | Hassinen | |
Punainen nauha | Pekkarinen | |
2012 | Vares – Uhkapelimerkki | Hautavainio |
Saunavieras | Ylermi | |
Vares – Pimeyden tango | Hautavainio | |
2014 | Kummeli V | Taneli Isotalo |
2015 | Vares – Sheriffi | Hautavainio |
2016 | Bodom | isä |
2017 | Tuntematon sotilas | Korsumäki |
Linnan juhlat | koiran ampuja | |
2018 | Juice | Juicen isä |
2019 | Marian paratiisi | poliisipäällikkö |
Olen suomalainen | Ilkka Vainio | |
2022 | Hetki lyö | Mikko |
Kummeli esittää: Kontio & Parmas -elokuva | Sumelius |
Televisiosarjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Televisiosarja | Rooli |
---|---|---|
1984–1985 | Mutapainin ystävät | monia rooleja |
1990 | Kellarikaarti | |
Lottovoittajien maa | Liikanen | |
Ruusun aika | Mara | |
1993 | Kaikkien valehtelijoiden äiti | |
1995 | Ottaako sydämestä? | |
Toini ja Heikki Haaman show | laivan maskotti | |
1997 | Ota ja omista | Risto |
1998 | Sydänten akatemia | Kauko ”Kake” Hälvätoja |
Isänmaan toivot | poliisipäällikkö | |
Team Ahma | Hannes Mäyräoja | |
Lääkärit tulessa | Roger Kaarela | |
1999 | Loistavat Jerkun pojat | monia rooleja |
2000 | Kylmäverisesti sinun | Lauri Halme |
2001 | Seitsemän | Arttu Happonen |
Korkeajännitystä – eli sähköä kotiin kuljetettuna | Elmo Kankkunen | |
Kultakuume.com | Mantere | |
2001–2002 | Vaimonsa mies | Pellinen |
2002 | Niin paljon parempi mies | isä-Väinö |
Jurismia! | Leif Saunasolmu | |
Paristo | monia rooleja | |
Joulukalenteri | tonttu | |
2003–2004 | Hiljaista on | Algot Ahlroos |
2004 | Käenpesä | Aapeli |
2005 | Tahdon asia | parisuhdekurssin vetäjä |
NDA – Salassapitosopimus | Peter Stockman | |
2006–2012 | Kotikatu | Risto Nurmi |
2006–2007 | Jako kahteen | Pekka-isä |
2007–2008 | Sydänjää | Rojo Rantaoja |
2008 | Harvoin tarjolla | Jaakko Topelius |
Kymenlaakson laulu | Karinin ex-asiakas | |
Piru ja peijooni | Ville Pessi | |
2009 | Puolustuksen puheenvuoro | Lauri Sihto |
2010 | Tauno Tukevan sota | Piitulainen |
2007–2014 | Taivaan tulet | Jetsu |
2011 | Alamaailma-trilogia: Lakimies | Petri Janhunen |
2012 | Maailma on valmis | Jaakko Topelius |
2013 | Kerran viikossa | Olli |
2014 | Kimmo | Anders Törnqvist |
2015 | Koukussa | Joonas ”Jonttu” Ritala |
2015, 2016 | Downshiftaajat | Tommin isä |
2018– | Kummeli esittää: Kontio & Parmas | Jouko Sumelius |
2018 | Keisari Aarnio | Aksu |
Sipoon herttua | Pekka Hilderoth | |
2020 | Keihäsmatkat | Kalervo Palsa |
2021 | Paras vuosi ikinä | Markku |
Häräntappoase | Martti Nyyssölä |
Dubbaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ toimitus Rantala, Risto & Pajala, Lasse & Ulla Strengell-Silainen: Kuka kukin on : henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2007. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-20606-4
- ↑ Jussi-voittajat 2011 Nelonen.fi. 6.2.2011. Viitattu 23.5.2019.
- ↑ Tässä ovat Jussi-gaalan voittajat mtvuutiset.fi. 24.3.2023. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Kolsi, Eeva-Kaarina: Ilkka Heiskanen muistelee kirjassa hurjaa välikohtausta: veti puukon esille ja hajotti teatterin pukuhuoneen – poliisi vei putkaan Ilta-Sanomat. 3.10.2018. Viitattu 3.10.2018.
- ↑ Talvitie, Liisa: Ilu – Ilkka Heiskanen esittää. Jyväskylä: Docendo, 2018. ISBN 978-952-291-531-3
- ↑ Kerttula, Suvi: Näyttelijä Ilkka Heiskanen jätti syömättä, jotta lapsilla olisi ruokaa – pitkä työttömyysjakso vei pohjalle: ”Muistan kalvavan häpeän” Ilta-sanomat. 5.2.2018. Viitattu 23.5.2019.
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: 60-vuotias | Ilkka Heiskanen on kokenut työttömyyden ja perheen köyhyyden, ja ”silloin läikkyi yli niin paljon, että se jo nauratti” – Näyttelijä ei silti soimaa itseään menneistä Helsingin Sanomat. 8.1.2022. Viitattu 8.1.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilkka Heiskanen Wikimedia Commonsissa
- Himberg, Petra: Turkan lapset Yle Areena. 15.09.2016. Viitattu 23.5.2019.
- Auvinen, Katariina: Näyttelijä Ilkka Heiskanen paljasti, mikä sai hänet lopettamaan juomisen - heijastus oli liikaa Voice.fi. 21.10.2018. Viitattu 23.5.2019.
|