Ukrainan hryvnia
| Ukrainan hryvnia | |
|---|---|
| ISO 4217 -koodi | UAH |
| Keskuspankki | Ukrainan kansallispankki |
| Symboli | ₴ |
| Käyttäjät | |
| Inflaatio | 6,9 %, 2016 |
| Jaettava yksikkö | kopeekka |
Hryvnia[1] eli grivna[2] (vanha suomenkielinen vastine riuna, ukr. гри́вня, hryvnja, IPA: [ˈɦrɪu̯nʲɑ]) on Ukrainan rahayksikkö. Sen lyhenne on ukrainaksi ”грн.”, ’hrn’. Kansainvälinen ISO 4217 -lyhenne on UAH. Hryvnia on ollut Ukrainan rahayksikkö vuodesta 1996. Hryvnian symboli on ₴, ukrainan pieni kyrillinen kursiivi he (г) jossa on kaksi vaakasuoraa poikkiviivaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiovan Rusin aikana sanalla hryvnia tarkoitettiin kaulakorua. 700–800-luvuilla sitä käytettiin painoyksikkönä erityisesti kaupankäynnissä. Ensimmäiset kolikot otettiin käyttöön Ukrainassa Vladimir Suuren aikana 900–1000-lukujen vaihteessa. Kultakolikot (zlatnyk) ja hopeakolikot (sribljanyk) jäivät pois käytöstä feodaaliaikana, jolloin Ukraina oli hajanainen. Kolikkojen sijasta rahana käytettiin tavallisesti hopeaharkkoja, joita kutsuttiin hryvnioiksi.[3]
Vuosina 1991–1992 Neuvostoliiton romahduksen jälkeen itsenäistyneessä Ukrainassa laskettiin liikkeelle karbovanetseja, joita käytettiin alkuun neuvostoajan ruplien ohella. Marraskuussa 1992 karbovanetsit julistettiin Ukrainan ainoaksi viralliseksi rahayksiköksi. Syyskuussa 1996 käyttöönotettu rahauudistus korvasi karbovanetsin nykyisellä hryvnialla. Ensimmäiset Vasyl Lopatan ja Borys Maksymovin suunnittelemat setelit painettiin Kanadassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vuodesta 1994 setelit on painettu ukrainalaisessa paperitehtaassa, ja huhtikuussa 1998 Ukraina avasi rahapajan kopeekkojen painamista varten.[3]
Lokakuussa 2025 Ukrainan parlamentti ilmoitti ottavansa käsittelyyn lakialoitteen, jonka nojalla se vaihtaa kopekoiden nimen osana maan derussifikaatiota. Jaettavan yksikön uudeksi nimeksi on tarkoitus tulla šah, jota käytettiin nykyisen Ukrainan alueella 1500-luvulla. Aloitteen nimen vaihtamisesta teki Ukrainan kansallispankki jo vuonna 2024.[4][5]
Ukrainan kriisi ja kurssin lasku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan talous oli pahoissa vaikeuksissa jo ennen kriisiä. Sen talous oli pienempi kuin vuonna 1992. Vuoden 2012 bruttokansantuote oli esimerkiksi puolet pienempi kuin Valko-Venäjän, jonka asukasluku oli 33 miljoonaa pienempi.[6]
16. maaliskuuta 2013 1 hryvnia vastasi 0,094 euroa ja 1 euro 10,631 hryvniaa. Kurssi kääntyi laskuun vallankumoukseen ja Ukrainan kriisiin johtaneiden poliittisten epävakauksien alettua. Helmikuussa 2014 maan keskuspankki lakkasi tukemasta valuuttaa ja omaksui joustavan vaihtokurssin, ja hryvnian kurssi painui ennätyksellisen alas suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Edellisvuoden valuutan arvoon verrattuna tapahtunut 21 prosentin lasku oli rajuin, joka tapahtui uutistoimisto Bloombergin seuraamien 175 kansainvälisen valuutan joukossa.[7] Huhtikuussa poliittisen tilanteen kärjistyminen ja kiista kaasun hinnasta Venäjän kanssa laski kurssia entisestään ja tapahtunut lasku oli jo 32 prosenttia.[8]
7. marraskuuta Ukrainan keskuspankki ilmoitti luopuvansa epävirallisen tavoitekurssin puolustamisesta. Samana päivänä Ukraina tiedotti venäläisjoukkojen siirtyneen maansa alueelle. Ilmoituksilla oli välitön vaikutus kurssiin, joka putosi päivän aikana. Epävirallinen tavoitekurssi oli ollut 12,95 hryvniaa yhtä dollaria kohti, mutta päivän iltana dollarilla sai jo 14,47 hryvniaa.[9]
3. elokuuta 2014 1 hryvnia vastasi 0,06 euroa ja 1 euro 16,03 hryvniaa.[10] Helmikuussa 2015 hryvnian kurssin laskua saattoi kuvata syöksyväksi. Hryvnian kurssi olikin menettänyt arvoaan kaikista valuutoista eniten vuoden sisään. 23. helmikuuta 2015 yksi euro vastasi 31,65 hryvniaa. Syöksyn hillitsemiseksi Ukrainan keskuspankki ilmoitti uusista toimenpiteistä, joihin kuului mm. maahantuojien valuuttakontrollin tiukentaminen.[11][12]
7. toukokuuta 2018 1 hryvnia vastasi 0,03 euroa ja 1 euro vastasi 31,21 hryvniaa.[10] Vuoden 2014 jälkeen Ukrainan poliittisilla tapahtumilla on ollut yleensä näkyvä vaikutus Hryvnian vaihtokurssiin, mutta sittemmin se on stabilisoitunut kansainvälisen taloudellisen avun, maataloustuotteiden viennin ja varsinkin ulkomailla asuvien ukrainalaisten rahalähetysten ansiosta.[13]
Kolikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| 1992– | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuva | Arvo | Halkaisija | Paino | Koostumus | Syrjä | Etupuoli | Kääntöpuoli | Liikkeellelasku |
| 1 kopeekka | 16 mm | 1,5 g | ruostumaton teräs | sileä | arvo | vaakuna | 1996 | |
| 2 kopeekkaa | 17,30 mm | 0,64 g (1992–1996), 1,8 g (2001–) | alumiini (1992–1996), ruostumaton teräs (2001–) | |||||
| 5 kopeekkaa | 24 mm | 4,3 g | ruostumaton teräs | sahalaita | ||||
| 10 kopeekkaa | 16,3 mm | 1,7 g | messinki (1992–1996), alumiini-pronssi (2001–) | |||||
| 25 kopeekkaa | 20,8 mm | 2,9 g | ||||||
| 50 kopeekkaa | 23 mm | 4,2 g | ||||||
| 1 hryvnia | 26 mm | 7,1 g (1995–1996), 6,9 g (2001-) | messinki (1995–1996), alumiini-pronssi (2001–) | teksti "ОДНА ГРИВНЯ", vuosi | 1997 | |||
Setelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Käytössä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvo ja mitat | Kuva | Väri | Liikkeellelasku | Etupuoli | Takapuoli | |
| 1 hryvnia
118 x 63 mm |
harmaa | 2004 | Vladimir Suuri | Vladimir Suuren linnoitus Kiovassa | ||
| 1 hryvnia
118 x 63 mm |
keltasininen | 2006 | ||||
| 2 hryvniaa
118 x 63 mm |
oranssi | 2004 | Jaroslav I Viisas | Pyhän Sofian katedraali | ||
| 5 hryvniaa
118 x 63 mm |
sininen | 2004 | Bohdan H’melnytskyi | Subotivin kirkko | ||
| 10 hryvniaa
124 x 66 mm |
purppuranpunainen | 2004 | Ivan Mazepa | Kiovan luolaluostarin Uspenskin katedraali | ||
| 10 hryvniaa
124 x 66 mm |
2006 | |||||
| 20 hryvniaa
130 x 69 mm |
vihreä | 2003 | Ivan Franko | Lvivin valtionooppera ja -baletti | ||
| 50 hryvniaa
136 x 72 mm |
violetti | 2004 | Myh’ailo Hruševskyi | Ukrainan keskusneuvoston rakennus | ||
| 100 hryvniaa
142 x 75 mm |
oliivi | 2006 | Taras Ševtšenko | Tšernetša hora | ||
| 100 hryvniaa
142 x 75 mm |
2015 | Kiovan kansallinen yliopisto | ||||
| 200 hryvniaa
148 x 75 mm |
vaaleanpunainen | 2007 | Lesja Ukrajinka | Lutskin linna | ||
| 500 hryvniaa
154 x 75 mm |
ruskea | 2006 | Hryhori Skovoroda | Kiovan Mohyla-akatemia | ||
| 500 hryvniaa
154 x 75 mm |
2016 | |||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ CLDR 1.4 -tason VAHVISTUS: VALUUTTOJEN NIMET SUOMEKSI JA VALUUTTASYMBOLIT kotoistus.fi. Arkistoitu 17.7.2006. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ Hryvnia ← grivna jkorpela.fi. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ a b History of Hryvnia National Bank of Ukraine. Viitattu 5.10.2025. (englanniksi)
- ↑ Najibullah, Farangis: Small Change, Big Change: Ukraine Moves To Ditch The Kopek Coin, A 'Symbol Of Occupation By Moscow' 4.10.2025. Radio Free Europe/Radio Liberty. Viitattu 5.10.2025. (englanniksi)
- ↑ НБУ пропонує замінити назву «копійка» на «шаг» Forbes.ua. 2.9.2024. Viitattu 5.10.2025. (ukrainaksi)
- ↑ Ukraina globalis.fi. Arkistoitu 9.7.2016. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ Ukrainan hryvnia painui ennätyksellisen alas suhteessa dollariin Taloussanomat. 26.2.2014. Arkistoitu 6.3.2014. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ Ukrainan hryvnia halventui uusiin pohjiin Taloussanomat. 9.4.2014. Arkistoitu 10.4.2014. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ Väite venäläistankeista upotti hryvnian uusiin pohjiin Taloussanomat. 7.11.2014. Arkistoitu 7.11.2014. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ a b Currency Exchange Rate Conversion Calculator coinmill.com. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ Ukrainan keskuspankki yrittää pelastaa syöksyvän hryvnian: maahantuojien rahasiirrot tiukempaan valvontaan Helsingin Sanomat. Arkistoitu 12.5.2016. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ Nämä valuutat romahtaneet vuodessa eniten suhteessa dollariin – kaikki pankit eivät vaihda MTV Uutiset. Arkistoitu 5.6.2016. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ Ukrainian Hryvnia: High Risks and Continuous Appreciation ExportPlanning. 14.9.2019. Viitattu 5.10.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ukrainan hryvnia Wikimedia Commonsissa


























