Hiryū

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hiryū
Hiryū vuonna 1939.
Hiryū vuonna 1939.
Naval Ensign of Japan.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yokosukan laivastoarsenaali
Kölinlasku 8. heinäkuuta 1935
Laskettu vesille 16. marraskuuta 1937
Palveluskäyttöön 5. heinäkuuta 1939
Palveluskäytöstä 25. syyskuuta 1942
Loppuvaihe upotettu 4. kesäkuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 17 300 t (standardi)
20 165 t (kuormattu)
Pituus 222 m
Leveys 22,3 m
Syväys 7,74 m
Koneteho 153 000 shp)
Nopeus 34,5 solmua
Miehistöä 1 101
Aseistus 12 × 127 mm tykkiä/40
31 × 25 mm ilmatorjuntatykkiä
73 × lentokonetta

Hiryū (jap. 飛龍) oli keisarillisen Japanin laivaston vuonna 1939 palvelukseenotettu lentotukialus toisessa maailmansodassa. Alukselta toimineet lentokoneet hyökkäsivät Pearl Harboriin ja alus osallistui Midwayn taisteluun kesäkuussa 1942, jossa saamiensa vaurioiden seurauksena se tuhoutui.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus oli toinen kahdesta vuosien 1931–1932 laivaston täydennysohjelman suuresta lentotukialuksesta. Alus tilattiin Yokosukan laivastontelakalta osana vuoden 1934 hankintoja ja sen köli laskettiin 8. heinäkuuta 1935. Alus laskettiin vesille 16. marraskuuta 1937 ja se otettiin palvelukseen 5. heinäkuuta 1939.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tomeo Kakun komentama Hiryū liitettiin 10. huhtikuuta 1941 keisarillisen Japanin laivaston 1. lentolaivaston 2. lentotukialusviirikköön, ja se kuului 10.–30. heinäkuuta FU:ksi kutsuttuun saattajaosastoon operaatiossa FU. Alus lähti Yokosukasta merelle Soryūn kanssa liittyäkseen osastoon ja ne saapuivat 16. heinäkuuta Samaan, josta ne lähdettiin merelle 25. heinäkuuta. Alus vieraili osaston mukana Condorissa ja St. Jamesissa 29.–30. heinäkuuta ja se palasi 1. elokuuta Samaan ja 7. elokuuta edelleen Saseboon, jossa se siirrettiin elokuun lopulla kuivatelakalle.[2]

Alus palasi 10. syyskuuta telakalta ja se lähti 15. syyskuuta Kagoshimaan, jossa se vastaanotti 22. syyskuuta 2. lentotukialusviirikön lippulaivan tehtävät Soryūlta. Lippulaivan tehtävät palautettiin Soryūlle 26. lokakuuta. Alus lähti 18. marraskuuta Soryūn kanssa Kyushulta Hitokappunlahdelle, jonne ne saapuivat 22. marraskuuta. Alus liitettiin 26. marraskuuta viirikön mukana Pearl Harborin iskua varten kasattuun pääosastoon. Alus lähti Hitokappunlahdelta seuraavana päivänä Havaiji-operaatioon.[2]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiryūlta 7. joulukuuta nousseet kymmenen torpedokonetta iskivät USS Arizonaan ja USS Californiaan samalla kun kahdeksan muuta konetta iskivät USS West Virginiaan, USS Oklahomaan ja USS Helenaan. Kuusi hävittäjää hyökkäsivät Yhdysvaltain Barbers Pointin ja Wheelerin lentotukikohtiin. Alus erkani 16. joulukuuta pääosastosta osallistuakseen Wakelle tehtävään hyökkäykseen[2].

Alus osallistui 21.–23. joulukuuta iskuihin Wakelle, minkä jälkeen se aloitti matkan Japaniin saapuen 29. joulukuuta Kureen.[2]

Hiryū liitettiin 8. tammikuuta 1942 eteläisen laivasto-osaston 2. iskuosastoon. Se kuitenkin kuului edelleen 1. ilma-armeijan 2. lentotukialusviirikköön. Alus lähti 12. tammikuuta Soryūn kanssa Kuresta kohti taistelualuetta. Ne saapuivat Palaulle 17. tammikuuta. Lentotukialusten lentokoneet tukivat 23.–24. tammikuuta Molukeilla Ambonin maihinnousua, mistä vapauduttuaan alukset saapuivat 25. tammikuuta Davaoon. Alukset lähtivät Davaosta 27. tammikuuta ja ne saapuivat Palaulle seuraavana päivänä.[2]

Alus liitettiin viirikön mukana eteläiseen iskuoastoon 10. helmikuuta. Se lähti Palaulta 16. helmikuuta. Hiryūn ja Soryūn lentokoneet iskivät 19. helmikuuta Australian pohjoisrannikon Darwiniin. Lentotukialukset palasivat 21. helmikuuta Staringinlahteen, josta ne lähtivät 25. helmikuuta liittyäkseen Jaavan operaatioita varten koottuun laivasto-osastoon.[2]

Alus oli 1. maaliskuuta Sundasalmen eteläpuolella estääkseen liittoutuneiden alusten paon Jaavalta. Sen lentokoneet hyökkäsivät 5. maaliskuuta Tijlatepin ja 7. maaliskuuta Joulusaarten meriliikennettä vastaan, jolloin ne upottivat Alankomaiden lipun alla purjehtineen rahtialus Poelau Brasin. Alus palasi 11. maaliskuuta Staringinlahdelle.[2]

Alus lähti iskuosaston mukana Staringinlahdelta 26. maaliskuuta. Osastoon kuuluivat 3. taistelulaivaviirikkö, 8. risteilijäviirikkö sekä osastoa suojanneet 1. hävittäjälaivue. Alusten tehtävänä oli osallistua operaatio C:n iskuun Intian valtamerelle. Osasto saapui Intian valtamerelle 3. huhtikuuta. Aluksen lentokoneet hyökkäsivät 5. huhtikuuta Britannian kuninkaallisen laivaston laivastotukikohtaan Colombossa. Iskun yhteydessä upotettiin merellä raskaat risteilijät HMS Cornwall ja HMS Dorsetshire.[2]

Lentotukialuskoneet hyökkäsivät 9. huhtikuuta Trincomaleen laivastotukikohtaan. Iskun aikana yllätettiin ja upotettiin lentotukialus HMS Hermes ja sitä suojannut hävittäjä HMAS Vampire.[2]

Bashinsalmen länsipuolella osasto vaihtoi 18. huhtikuuta kurssia yrittäen tuhota Yhdysvaltain laivaston lentotukialusosaston, jolta lähteneet eversti Doolittlen johtamat lentokoneet pommittivat Tokiota. Hiryū palasi 22. huhtikuuta Saseboon kohtaamatta USS Hornetia ja USS Enterprisea.[2]

Hiryu otti osaa Midwayn taisteluun. Se oli ainoa neljästä tukialuksesta, joka selvisi 4. kesäkuuta Yhdysvaltain laivaston ilmavoimien tuhoisasta hyökkäyksestä. Alukselta lähti osasto, joka vaurioitti vakavasti Yhdysvaltain laivaston lentotukialus USS Yorktownia. Kahdeksastatoista hyökänneestä syöksypommittajasta palasi vain viisi, kymmenestä torpedokoneesta neljä ja kahdestatoista hävittäjästä kuusi.

Lisäksi aluksella oli yksi nopea tiedustelukone.

Yhdysvaltain laivaston ilmavoimat vaurioittivat alusta ja se upposi pari päivää ajelehdittuaan 5. kesäkuuta 1942. Alus vei mukanaan yli 700 miestä, päällikkönsä ja kontra-amiraali Jamagutshin, joka ehdottomasti kieltäytyi pelastautumasta. Se poistettiin alusluettelosta 25. syyskuuta 1942[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Humble, Richard: Toisen Maailmansodan lentokoneet. Porvoo: WSOY, 1976 (suom. Helge Seppälä). Alkuteos: Lontoo: Salamander Books, 1975. ISBN 951-0-07838-7

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b nishida
  2. a b c d e f g h i j IJN Hiryu: Tabular Record of Movement CombinedFleet.com. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Japanese aircraft carrier Hiryū
Naval Ensign of Japan.svg Edeltäjä:
Sōryū
Keisarillisen Japanin laivaston lentotukialusluokat Seuraaja:
Zuihō-luokka