Hiryū
| Hiryū | |
|---|---|
 Hiryū vuonna 1939. |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Yokosukan laivastoarsenaali |
| Kölinlasku | 8. heinäkuuta 1935 |
| Laskettu vesille | 16. marraskuuta 1937 |
| Palveluskäyttöön | 5. heinäkuuta 1939 |
| Poistui palveluskäytöstä | 25. syyskuuta 1942 |
| Loppuvaihe | upotettu 4. kesäkuuta 1942 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
17 300 t (standardi) 20 165 t (kuormattu) |
| Pituus | 222 m |
| Leveys | 22,3 m |
| Syväys | 7,74 m |
| Koneteho | 153 000 shp) |
| Nopeus | 34,5 solmua |
| Miehistöä | 1 101 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
12 × 127 mm tykkiä/40 31 × 25 mm ilmatorjuntatykkiä 73 × lentokonetta |
Hiryū (jap. 飛龍, ”lentävä lohikäärme”) oli keisarillisen Japanin laivaston vuonna 1939 palvelukseenotettu lentotukialus toisessa maailmansodassa. Aluksen lentokoneet osallistuivat Ranskan Indokiinan valtaukseen, Pearl Harborin hyökkäykseen ja Waken taisteluun. Tyynenmeren sodan ensimmäisten kuukausien aikana vuonna 1942 alus tuki Hollannin Itä-Intian taisteluita.
Kesäkuussa 1942 se osallistui kolmeen muun laivaston lentotukialuksen kanssa Midwayn taisteluun. Pommitettuaan Midwaysaaria, Midwayn lentotukikohdan ja Yhdysvaltain laivaston lentotukialusten USS Enterprise, Hornet ja Yorktown lentokoneet hyökkäsivät laivastoa vastaan. Yorktownin ja Enterprisen syöksypommittajat osuivat Hiryūun, jolloins alus syttyi tuleen. Alus upotettiin seuraavana päivänä, kun selvisi että sitä ei voitu pelastaa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus oli toinen kahdesta vuosien 1931–1932 laivaston täydennysohjelman suuresta lentotukialuksesta. Alus tilattiin vuoden 1934 hankinnoissa Yokosukan laivastontelakalta, missä köli laskettiin 8. heinäkuuta 1935. Alus laskettiin vesille 16. marraskuuta 1937 ja otettiin palvelukseen 5. heinäkuuta 1939.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tomeo Kakun komentama Hiryū liitettiin 10. huhtikuuta 1941 keisarillisen Japanin laivaston 1. lentolaivaston 2. lentotukialusviirikköön, ja se kuului 10.–30. heinäkuuta FU:ksi kutsuttuun saattajaosastoon operaatiossa FU. Alus lähti Yokosukasta merelle Soryūn kanssa liittyäkseen osastoon ja ne saapuivat 16. heinäkuuta Samaan, josta ne lähdettiin merelle 25. heinäkuuta. Alus vieraili osaston mukana Condorissa ja St. Jamesissa 29.–30. heinäkuuta ja se palasi 1. elokuuta Samaan ja 7. elokuuta edelleen Saseboon, jossa se siirrettiin elokuun lopulla kuivatelakalle.[2]
Alus palasi 10. syyskuuta telakalta ja se lähti 15. syyskuuta Kagoshimaan, jossa se vastaanotti 22. syyskuuta 2. lentotukialusviirikön lippulaivan tehtävät Soryūlta. Lippulaivan tehtävät palautettiin Soryūlle 26. lokakuuta. Alus lähti 18. marraskuuta Soryūn kanssa Kyushulta Hitokappunlahdelle, jonne ne saapuivat 22. marraskuuta. Alus liitettiin 26. marraskuuta viirikön mukana Pearl Harborin iskua varten kasattuun pääosastoon. Alus lähti Hitokappunlahdelta seuraavana päivänä Havaiji-operaatioon.[2]
Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiryūlta 7. joulukuuta nousseet kymmenen torpedokonetta iskivät USS Arizonaan ja USS Californiaan samalla kun kahdeksan muuta konetta iskivät USS West Virginiaan, USS Oklahomaan ja USS Helenaan. Kuusi hävittäjää hyökkäsivät Yhdysvaltain Barbers Pointin ja Wheelerin lentotukikohtiin. Alus erkani 16. joulukuuta pääosastosta osallistuakseen Wakelle tehtävään hyökkäykseen[2].
Alus osallistui 21.–23. joulukuuta iskuihin Wakelle, minkä jälkeen se aloitti matkan Japaniin saapuen 29. joulukuuta Kureen.[2]
Hiryū liitettiin 8. tammikuuta 1942 eteläisen laivasto-osaston 2. iskuosastoon. Se kuitenkin kuului edelleen 1. ilma-armeijan 2. lentotukialusviirikköön. Alus lähti 12. tammikuuta Soryūn kanssa Kuresta kohti taistelualuetta. Ne saapuivat Palaulle 17. tammikuuta. Lentotukialusten lentokoneet tukivat 23.–24. tammikuuta Molukeilla Ambonin maihinnousua, mistä vapauduttuaan alukset saapuivat 25. tammikuuta Davaoon. Alukset lähtivät Davaosta 27. tammikuuta ja ne saapuivat Palaulle seuraavana päivänä.[2]
Alus liitettiin viirikön mukana eteläiseen iskuoastoon 10. helmikuuta. Se lähti Palaulta 16. helmikuuta. Hiryūn ja Soryūn lentokoneet iskivät 19. helmikuuta Australian pohjoisrannikon Darwiniin. Lentotukialukset palasivat 21. helmikuuta Staringinlahteen, josta ne lähtivät 25. helmikuuta liittyäkseen Jaavan operaatioita varten koottuun laivasto-osastoon.[2]
Alus oli 1. maaliskuuta Sundasalmen eteläpuolella estääkseen liittoutuneiden alusten paon Jaavalta. Sen lentokoneet hyökkäsivät 5. maaliskuuta Tijlatepin ja 7. maaliskuuta Joulusaarten meriliikennettä vastaan, jolloin ne upottivat Alankomaiden lipun alla purjehtineen rahtialus Poelau Brasin. Alus palasi 11. maaliskuuta Staringinlahdelle.[2]
Alus lähti iskuosaston mukana Staringinlahdelta 26. maaliskuuta. Osastoon kuuluivat 3. taistelulaivaviirikkö, 8. risteilijäviirikkö sekä osastoa suojanneet 1. hävittäjälaivue. Alusten tehtävänä oli osallistua operaatio C:n iskuun Intian valtamerelle. Osasto saapui Intian valtamerelle 3. huhtikuuta. Aluksen lentokoneet hyökkäsivät 5. huhtikuuta Britannian kuninkaallisen laivaston laivastotukikohtaan Colombossa. Iskun yhteydessä upotettiin merellä raskaat risteilijät HMS Cornwall ja HMS Dorsetshire.[2]
Lentotukialuskoneet hyökkäsivät 9. huhtikuuta Trincomaleen laivastotukikohtaan. Iskun aikana yllätettiin ja upotettiin lentotukialus HMS Hermes ja sitä suojannut hävittäjä HMAS Vampire.[2]
Bashinsalmen länsipuolella osasto vaihtoi 18. huhtikuuta kurssia yrittäen tuhota Yhdysvaltain laivaston lentotukialusosaston, jolta lähteneet eversti Doolittlen johtamat lentokoneet pommittivat Tokiota. Hiryū palasi 22. huhtikuuta Saseboon kohtaamatta USS Hornetia ja USS Enterprisea.[2]
Hiryu otti osaa Midwayn taisteluun. Se oli ainoa neljästä tukialuksesta, joka selvisi 4. kesäkuuta Yhdysvaltain laivaston ilmavoimien tuhoisasta hyökkäyksestä. Alukselta lähti osasto, joka vaurioitti vakavasti Yhdysvaltain laivaston lentotukialus USS Yorktownia. Kahdeksastatoista hyökänneestä syöksypommittajasta palasi vain viisi, kymmenestä torpedokoneesta neljä ja kahdestatoista hävittäjästä kuusi.
Lisäksi aluksella oli yksi nopea tiedustelukone.
Yhdysvaltain laivaston ilmavoimat vaurioittivat alusta, joka upposi pari päivää ajelehdittuaan 5. kesäkuuta 1942. Alus vei mukanaan yli 700 miestä, päällikkönsä ja kontra-amiraali Jamagutshin, joka ehdottomasti kieltäytyi pelastautumasta. Se poistettiin alusluettelosta 25. syyskuuta 1942[1].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Edeltäjä: Sōryū |
Keisarillisen Japanin laivaston lentotukialusluokat | Seuraaja: Zuihō-luokka |
| S: ainoa laatuaan • C: valmistettu jonkin muun aluksen rungolle • K: kesken sodan päättyessä |