HMAS Vampire (D68)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Australian laivastossa toisessa maailmansodassa palvelleesta V-luokan laivueenjohtajasta. Muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla Vampire.
HMAS Vampire
HMAS Vampire
HMAS Vampire
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja J. Samuel White and Company, Cowes
Kölinlasku 10. lokakuuta 1916
Laskettu vesille 21. toukokuuta 1917
Palveluskäyttöön 11. marraskuuta 1933
Palveluskäytöstä upotettu 9. huhtikuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1 188 t (kuiva)
1 489 t (max)
Pituus 95,1 m
Leveys 9 m
Syväys 4,18 m
Koneteho 27 000 hv
Nopeus 34 solmua
Miehistöä 115, joista 6 upseeria
Aseistus 4 × 4″/L45 (102 mm) QF Mk V -tykkiä
1 × 2 naulan Mk II - ilmatorjuntatykki
4 × .303″ Lewis-konekivääriä
6 × 21″ (533 mm) torpedoputkea
50 × syvyyspommia

HMAS Vampire (viirinumero D68) oli Australian laivaston amiraliteetin V-luokan laivueenjohtaja, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: V- ja W-luokka

Alus tilattiin heinäkuussa 1916 J. Samuel White and Companyltä Cowesista Britannian kuninkaalliselle laivastolle nimellä Wallace, jonka köli laskettiin 10. lokakuuta samana vuonna. Alus laskettiin vesille 21. toukokuuta 1917. Wallace nimettiin heinäkuussa HMS Vampireksi, ja se otettiin palvelukseen 22. syyskuuta.

Palvelus Britannian kuninkaallisessa laivastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vampire liitettiin koeajojen jälkeen 14. hävittäjälaivueeseen, jonka osana se oli ensimmäisen maailmansodan loppuun. Se palveli marraskuusta 1918 alkaen kotivesillä ja Välimerellä ennen siirtymistään reserviin.

Siirto Australialle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian hallitus päätti korvata laivastollaan olleet viisi S-luokan hävittäjää (Stalwart, Success, Swordsman, Tasmania ja Tattoo) ja laivueenjohtaja Anzacin vaihtamalla Britanniasta uudempia aluksia. Amiraliteetti päätti luovuttaa V-luokan alukset Vampiren ja Vendettan sekä W-luokan alukset Voyagerin ja Waterhenin. Lisäksi luovutettiin laivueenjohtajaksi Scott-luokan laivueenjohtaja Stuart. Luovutettavat alukset poistettiin 11. lokakuuta 1933 Portsmouthissa kuninkaallisen laivaston palveluksesta, ja ne siirrettiin Australian laivastolle.[1]

Palvelus Australian laivastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vampire liitettiin 11. lokakuuta 1933 Australian laivastoon päällikkönään Harry L. Howden. Alus lähti 17. lokakuuta Chathamista yhdessä muiden luovutettujen alusten kanssa Stuartin johdolla. Osasto matkasi Suezin kanavan kautta saapuen Singaporeen 28. lokakuuta, Darwiniin 7. joulukuuta ja lopulta Sydneyyn 21. joulukuuta.[1]

Alus poistettiin palveluksesta 31. tammikuuta 1934, jolloin se sijoitettiin reserviin. Alus palasi palvelukseen 14. heinäkuuta 1936 matkatakseen Sydneystä Westernportiin, jonne se saapui 17. heinäkuuta. Alus korvasi Tattoon, joka toimi Flinderin laivastonvarastolla eli Cerberuksessa proomuna. Se poistettiin uudelleen palveluksesta seuraavana päivänä, jolloin se sijoitettiin C-luokan reserviin.[1]

Vampire palasi palvelukseen 11. toukokuuta 1938 päällikkönään Jack Donovan. Alus sijoitettiin Australian laivueeseen, ja se palveli Australian lähivesillä sukellusveneentorjuntatehtävissä. Alus oli 8. syyskuuta Fremantlen edustalla partioimassa.[1][2]

Alus lähti 14. lokakuuta 1939 yhdessä Voyagerin kanssa Fremantlesta kohdatakseen laivueen muut alukset Singaporessa. Laivue siirtyi samalla Stuartin päällikön H.M.L. Wallerin alaisuuteen. Laivueen piti kouluttautua Singaporessa, mutta sen ollessa vielä merellä se määrättiin jatkamaan Välimerelle. Fremantlesta lähteneet alukset saapuivat Singaporeen 21. lokakuuta ja loppuosasto 29. lokakuuta.[1]

Laivue jatkoi 13. marraskuuta matkaansa Singaporesta jakautuen matkalla. Vampire ja Voyager muodostivat Kentin ja Ranskan laivaston risteilijä Suffrenin kanssa etsintäosaston, jonka tehtävänä oli löytää Saksan laivaston risteilijä Admiral Graf Spee Intian valtamereltä. Se vapautui joulukuussa etsintätehtävästä, minkä jälkeen se jatkoi matkaansa Maltalle, jonne se saapui 24. joulukuuta. Laivueesta muodostettiin 2. tammikuuta 1940 Maltalla Välimeren laivaston 19. hävittäjäviirikkö.[1][2]

1940[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vampire osallistui partiomatkoihin sekä harjoituksiin viirikön mukana. 19. hävittäjäviirikkö liitettiin 27. toukokuuta 1940 20. hävittäjäviirikköön muodostettaessa 10. hävittäjälaivue. Alus osallistui edelleen harjoituksiin valmistauduttaessa mahdolliseen Italian sodanjulistukseen.[2]

Alus suojasi 11. kesäkuuta Aleksandriasta lähtenyttä laivasto-osastoa tehtäessä syöksyä Egeanmerelle. Alus erkani seuraavana päivänä laivastosta liittyen laivueeseensa Aleksandriassa. Se yllätti 13. kesäkuuta miinanlaskussa olleen Italian laivaston sukellusveneen, mutta ei kyennyt tuhoamaan sitä miinojen estäessä toimintaa. Alus suojasi 26. kesäkuuta saattuetta Kreikkaan. Suojana olleet hävittäjät erkanivat seuraavana päivänä saattueesta suojaten paluumatkalla Port Saidiin matkaavaa saattuetta.[2]

Vampire suojasi 7. heinäkuuta Välimeren laivaston mukana Maltalta matkanneita saattueita MF1 ja MF2 operaatiossa MA5. Alus osallistui 9. heinäkuuta Calabrian taisteluun. Se erkani seuraavana päivänä osastosta liittyen saattueen MS1 suojaksi. Alus vaurioitui lähelle osuneista pommeista, minkä jälkeen HMS Janus vapautti sen 11. heinäkuuta suojaustehtävästä. Se matkasi yksinään Aleksandriaan.[2]

Alus kuului osastoon, joka määrättiin 23. heinäkuuta harhautusoperaatioon esittämään Kastelórizon maihinnousua. Alus liittyi 26. heinäkuuta osastoon Kastelórizon edustalla. Seuraavana päivänä se esitti maihinnousua. Osasto matkasi 29. heinäkuuta takaisin Aleksandriaan.[2]

Vampire suojasi 30. elokuuta Välimeren laivaston mukana Maltalle matkaavaa saattuetta MS2 sekä paluumatkalla laivastoon saapuvia täydennyksiä operaatiossa MB3. Alus oli 2. syyskuuta osana laivaston suojana olleita hävittäjiä Maltalta Aleksandriaan, jonne osasto saapui 5. syyskuuta hyökättyään matkalla Ródoksella olevia akselivaltojen joukkoja vastaan. Se siirrettiin 14. syyskuuta Port Taufikiin telakalle huollettavaksi.[2]

Alus palasi 24. syyskuuta saattuepalvelukseen. Se suojasi 9. lokakuuta laivaston mukana Maltalle matkannutta saattuetta MF3 ja Aleksandriaan palannutta saattuetta ME4. Alus joutui 12. lokakuuta Italian laivaston hävittäjien hyökkäyksen kohteeksi, jolloin Artiglieri vaurioitui. Italian ilmavoimien torpedokoneiden hyökkäyksessä vaurioitui 14. lokakuuta risteilijä HMS Liverpool, jonka suojaksi alus määrättiin.[2]

Vampire siirrettiin 16. lokakuuta Aleksandriassa kattiloiden puhdistukseen. Alus suojasi 25. lokakuuta palvelukseen palattuaan taistelulaiva Malayaa partiomatkalla Kason salmeen suojattaessa saattuetta. Palattuaan alus suojasi 28. lokakuuta ensimmäistä saattuetta Kreetalle. Saattue pääsi 30. lokakuuta perille Sudanlahdelle.[2]

Vampire suojasi 4. marraskuuta laivueensa mukana saattuetta AN6 Kreetalle. Alus purjehti 8. marraskuuta Maltalle, jossa se liittyi 10. marraskuuta Port Saidiin matkaavaan saattueeseen ME3. Saattue joutui 13. marraskuuta ilmahyökkäykseen, ja se saapui seuraavana päivänä Port Saidiin, jolloin suojaus vapautui tehtävistään.[2]

Vampire määrättiin laivueensa mukana rannikkolaivueen Force B:hen tukemaan maavoimien taistelua. Alus oli 11. joulukuuta Sollumissa suunnittelemassa iskua Bardiaan. Se siirtyi seuraavana päivänä Aleksandriaan, kun isku peruutettiin alueella riehuneen hiekkamyrskyn vuoksi. Alus osallistui 15.–16. joulukuuta iskuun vetäytyviä italialaisjoukkoja vastaan. Alus palasi 18. joulukuuta osaston mukana Aleksandriaan, jossa se siirrettiin seuraavana päivänä telakalle koneiden huoltoon.[2]

1941[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vampire palasi palvelukseen 9. tammikuuta 1941. Alus suojasi 11. tammikuuta laivueen mukana laivastoa, joka iski Dodekanesiassa oleviin akselivaltojen tukikohtiin. Osasto palasi 16. tammikuuta Aleksandriaan iskun peruunnuttua. Alus tuki 21. tammikuuta Tobrukiin hyökkäävää 6. australialaista divisioonaa tykkitulella. Se etsi seuraavana päivänä tuloksetta Italian laivaston risteilijä San Giorgia Tobrukin edustalta, jolloin se valtasi voiteluöljyä kuljettaneen kuunarin.[2]

Alus saattoi 17. helmikuuta Terrorin Bardiasta Tobrukiin, minkä jälkeen se purjehti Aleksandriaan. Alus liitettiin heti satamaan saavuttuaan saattueeseen GA2 Egyptistä Pireukseen. Se suojasi 12. maaliskuuta saattuetta AG3 Prieuksesta ja edelleen 12.–18. huhtikuuta saattueen AN27 Pireukseen, josta saattueen AS26 Egyptiin. Alus suojasi 24. huhtikuuta saattueen AG15 Pireukseen, jossa se erkani 27. huhtikuuta saattueesta liittyen Kreikan evakuointeihin osallistuviin aluksiin.[2]

Alus liittyi 28. huhtikuuta saattueen GA14 Nauphliasta Aleksandriaan suojaukseen. Aleksandriassa se liitettiin seuraavana päivänä lentotukialusosastoon, jonka tehtävänä oli suojata saattuetta GA15. Se palasi 3. toukokuuta Aleksandriaan, jossa se määrättiin 6. toukokuuta suojaamaan saattuetta AN30 Sudanlahdelle. Vampire palasi 9. toukokuuta Aleksandriaan.[2]

Vampire määrättiin 10. toukokuuta suojaamaan saattuetta AS30 Sudalahdesta Egyptiin. Alus palasi seuraavana päivänä ´rannikkolaivueeseen, jonka mukana se kuljetti tarvikkeita Tobrukiin. Alus irrotettiin 21. toukokuuta kuljetustehtävästä lisääntyneiden ongelmien vuoksi erityisesti voimansiirrossa. Alus vapautettiin 25. toukokuuta osallistumisesta kuninkaallisen laivaston operaatioihin Välimerellä, ja se aloitti 28. toukokuuta matkan Punaisenmeren kautta Singaporeen telakalle.[2]

Alus siirrettiin 16. kesäkuuta Singaporessa telakalle, josta se palasi palvelukseen marraskuussa. Alus viipyi Singaporessa saattuetehtävissä kuun lopun, kunnes se siirrettiin 3. joulukuuta itäisen laivaston Force G:hen. Alus suojasi 5. joulukuuta taisteluristeilijä HMS Repulsea matkalla Darwiniin. Osasto palasi seuraavana päivänä Singaporeen saatuaan tiedon Japanin laivaston saattueesta Siaminlahdella.[2]

Vampire liitettiin 8. joulukuuta Force Z:aan, jonka tehtävänä oli torjua Malesian itärannikolla japanilaisten maihinnousu. Osasto joutui seuraavana päivänä keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimien hyökkäyksen kohteeksi, jolloin raskaat alukset upposivat. Vampire pelasti 225 eloonjäänyttä palaten Singaporeen. Alus liitettiin 15. joulukuuta suojaamaan miinanlaskua Kuantanin edustalle. Se liitettiin 19. joulukuuta joukkojenkuljetussaattueeseen, joka kuljetti joukkoja Singaporesta Colomboon.[2]

1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vampire määrättiin 10. tammikuuta 1942 suojaamaan Abdun atollilta Singaporeen matkaavaa saattuetta GM1, joka kuljetti Englannista saapuvia täydennysjoukkoja. Alus erkani 13. tammikuuta saattueesta sen saavuttua Singaporeen.[2]

Alus liitettiin 20. tammikuuta ABDA-osastoon suojaamaan saattueita. Alus suojasi 24. tammikuuta Ratan Baystä saattuetta MS2A. Hävittäjät määrättiin 26. tammikuuta torjumaan keisarillisen Japanin laivaston saattuetta Endaihin Malesian itärannikolle. Alukset kohtasivat seuraavana päivänä Japanin laivaston hävittäjä Shirayukin, jolloin Vampire laukaisi kaksi torpedoa ilman tulosta. Alus kykeni vetäytymään taistelusta vaurioitta.[2]

Vampire määrättiin 28. tammikuuta suojaamaan saattuetta Singaporesta Sundasalmeen. Alus erkani saattueesta sen saavuttua määränpäähänsä, minkä jälkeen se purjehti Padangiin. Alus suojasi 1. helmikuuta kahta joukkojenkuljetusalusta Bataviasta Sundasalmeen. Se liittyi seuraavana päivänä Bataviaan matkaaviin saattueisiin DM2 ja BM12, joista se erkani seuraavana päivänä niiden saavuttua määränpäähänsä.[2]

Alus suojasi 5. helmikuuta Tandjong Priokista Colomboon, josta se erkani 11. helmikuuta sen saavuttua määränpäähänsä. Alus liitettiin samalla itäiseen laivastoon. Alus suojasi 1. maaliskuuta laivaston mukana Intian valtamerellä saattuetta SU1, joka kuljetti australialaisia sotilaita Lähi-Idästä Australiaan. Alus erkani saattueesta valmistautuakseen Madagaskarin maihinnousuun ja siirtoonsa Ceylonille.[2]

Vampire purjehti 8. huhtikuuta Trincomaleesta laivaston kanssa välttääkseen odotettavissa olevan Japanin laivaston lentotukialuksilta lähteneiden koneiden hyökkäyksen Ceylonille. Japanilaiset lentokoneet havaitsivat osaston seuraavana päivänä, jolloin alus joutui hyökkäyksen kohteeksi jäätyään ilman ilmasuojaa. Vampire katkesi pommituksessa kahtia. Laivan mukana menehtyi aluksen kapteeni sekä seitsemän miehistönjäsentä. Loput miehistöstä pelasti sairaalalaiva Vita, joka ei joutunut hyökkäyksen kohteeksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Greene, Jack & Massignani, Alessandro: The Naval War in the Mediterranean 1940–1943. Lontoo: Chatham Publishing, 2002. ISBN 1-86176-190-2. (englanniksi)
  • Page, Christopher (toim.): The Royal Navy and the Mediterranean Volume I:September 1939 – October 1940. Lontoo: Whitehall History Publishing in association with Frank Cass, 2002. ISBN 0-7146-5179-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f HMAS Vampire (I) (Internet Archive) Royal Australian Navy. Viitattu 29.9.2016. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v HMAS Vampire (D 68) – V & W-class Destroyer Naval-History.net. Viitattu 29.9.2016. (englanniksi)