Shimushu-luokka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shimushu-luokka / 占守型海防艦
Naval Ensign of Japan.svg
Tekniset tiedot
Uppouma 860 t (standardi)
1 004 t (koeajo)
Pituus 76,2 m (vesiraja)
77,72 m (kokonaispituus)
Leveys 9,1 m
Syväys 3,05 m
Koneteho 4 200 bhp
Nopeus 19,7 solmua
Miehistöä 150
Aseistus
Meritorjunta 3 × 12 cm/45 tykkiä
12 × syvyyspommia
Ilmatorjunta 4 × 25 mm type 96 -ilmatorjuntatykkiä

Shimushu-luokka (jap. 占守型海防艦, shimushu-gata kaibōkan) oli keisarillisen Japanin laivaston neljän aluksen muodostama saattajaluokka toisessa maailmansodassa.

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokan alukset olivat keisarillisen Japanin laivaston ensimmäisiä, mitkä suunnitteli yksityinen kaupallinen telakka. Suunnittelusta vastasi Mitsubishi Heavy Industries'n sotalaivojen suunnittelusta vastannut yksikkö, joka oli perustettu hieman aiemmin tukemaan laivaston suunnittelutoimistoa. Alustyypin ensisijaisena tehtävänä oli vartiointi ja kalastuksenvalvonta tehtävät Kuriileilla. Lisäksi niiden tuli soveltua miinanraivaukseen ja kolmantena tehtävänä oli saattueiden suojaaminen. Neljäntenä tehtävänä oli sukellusveneiden torjunta sekä ilmapuolustus.[1]

Suunnitelma E15 hyväksyttiin, vaikka se ei täyttänytkään vaatimuksia yksinkertaisuudesta ja helposta valmistuksesta. Suunnittelun tuloksena aluksen pituus oli 78 metriä ja maksimileveys 9,1 metriä. Sen standardiuppouma oli 860 tonnia. Voimanlähteenä oli kaksi model 10 No. 22 -dieselmoottoria, jotka tuottivat 4 500 hevosvoimaa kahteen akseliin mahdollistaen 19,7 solmun huippunopeuden. Dieselmoottorit mahdollistivat 8000 merimailin toimintasäteen 16 solmun nopeudella, joka kulutti 220 tonnia polttoainetta.[2]

Alusten pääaseina oli kolme 12 cm 45 pituuskaliiperin tyypin 3 -tykkiä vuodelta 1914. Tykkien korotuskulma oli G-asennuksena ainoastaan 33 astetta. Ne oli asennettu leveyssuunnassa keskellä alusta yksi komentosillan etupuolelle ja kaksi takakannelle, joista toinen kansirakenteen päälle. Ilmatorjunta-aseina oli neljä 25 millimetrin automaattitykkiä kahtena kaksiputkisena asennuksena komentosillan kummallekin puolen rakennetuilla hyllyillä. Harjoittelua varten oli asennettu harjoitustykki taaemman tykin tasalle samoin kuin tyypin 94 syvyyspomminheitin ja tyypin 3 latauskisko. Kolme syvyyspomminpudotinta puolikannelle ja kahdeksantoista tyypin 95 syvyyspommia.[3]

Aluksille oli suunniteltu vesikuuntelulaitteiden ja kaikuluotainten asennusta, mutta sitä ei toteutettu. Miinanraivauskalusto sijoitettiin keskimmäisen 12 senttimetrin tykin rinnalle. Savuhormin sivuilla oli kuuden metrin kutteri ja moottorivene kiinnitettyinä taavetteihin.[3]

Shimushu-luokan saattajat[4][5]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
Shimushu Mitsui Engineering & Shipbuilding, Tamano 29.11.1938 13.12.1939 30.6.1940 poistettu 5. lokakuuta 1945
Neuvostoliitolle 5. heinäkuuta 1947 nimellä Nachhodka
Hachijō Sasebon laivastoarsenaali 3.8.1939 10.4.1940 31.3.1941 poistettu 30. marraskuuta 1945
romutettu 5. huhtikuuta 1948 alkaen Inossa Maizurussa Japanissa
Kunashiri Nihon Kōkan, Tsurumi 1.3.1939 6.5.1940 3.10.1940 poistettu 5. lokakuuta 1945
haaksirikkoutunut 4. kesäkuuta 1946
romutettu 1947 Japanissa
Ishigaki Mitsui Engineering & Shipbuilding, Tamano 15.8.1939 14.9.1940 15.2.1941 upotettu 31. toukokuuta 1944

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Lengerer, Hans: Japanese 'Kaibokan' Escorts Part 1. Warship, 1984, VIII. vsk, nro 2, s. 124-134. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-354-0. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lengerer, Hans s. 127-128
  2. Lengerer, Hans s. 128
  3. a b Lengerer, Hans s. 130
  4. nishida
  5. Lengerer, Hans s. 131