Fusō-luokka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fusō-luokka
Yamashiro Tokionlahdella vuonna 1935. Taustalla taistelulaivat Fusō ja Haruna.
Yamashiro Tokionlahdella vuonna 1935. Taustalla taistelulaivat Fusō ja Haruna.
Naval Ensign of Japan.svg
Tekniset tiedot
Uppouma 39 795 t (kuiva)
36 474 t (kuormattu)
Pituus 205,13 m (kokonaispituus)
202,69 m (vesilinja)
Leveys 28,65 m
Syväys 8,62 m
Koneteho 40 000 shp
Nopeus 22,5 solmua
Miehistöä 1 193
Aseistus
Meritorjunta 12 × 14″ (356 mm) tykkiä kaksoistorneissa
16 × 6″ (152 mm) tykkiä
6 × 21″ torpedoputkea
Ilmatorjunta 12 × 3″ (76 mm) ilmatorjuntatykkiä

Fusō-luokka oli keisarillisen Japanin laivaston kahden aluksen muodostama taistelulaivaluokka. Luokan alukset olivat ensimmäiset nykyaikaiset taistelulaivat Japanin laivastossa.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian Kuninkaallisen laivaston Orion-luokan super dreadnought -taistelulaivoissa esiteltiin vuonna 1909 13,5 tuuman pääaseet, jolloin 12 tuuman pääasein varustetut taistelulaivat luokiteltiin toisen luokan aluksiksi. Tällä oli vaikutuksensa myös Japanin vuoden 1911 laivasto-ohjelmaan kuuluneiden taistelulaivojen (suunnitelma A-64) sekä saman ohjelman Kongo-luokan taisteluristeilijöiden hankintaan. Luokan aluksissa oli kuitenkin pitäydytty taistelulaivojen ja taisteluristeilijöiden luokittelussa, jonka mukaan taistelulaivat olivat nelisen solmua hitaampia kuin taisteluristeilijät, mutta raskaammin panssaroituja. Luokan alusten suunniteltu uppouma oli suurempi kuin Kongo-luokan, mutta runko oli lyhyempi ja kapeampi. Aluksissa oli myös pienitehoisemmat moottorit pienemmän rungon tarpeisiin mitoitettuna, ja aseratkaisuilla oli myös omat seurauksensa uppoumaan.[1]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusten suojansuunnittelu perustui ensimmäiseen Japanin laivaston dreadnought-tyyppisiin Kawachi-luokan aluksiin. Alusten vesirajaan asennettu panssarivyö oli 12 tuuman paksuinen, joka kapeni portaittain nelituumaiseksi alaspäin mentäessä. Vyö suojasi konehuoneita sekä ammusvarastoja. Vyön ulkopuolella oli kahdeksan tuumaa terästä, joka suojasi tykkiasemia sekä apuaseita, mistä alkoi kuuden tuuman panssarointi yläkanteen saakka. Panssarikansi koostui kahdesta 5/8 tuuman nikkeliteräskerroksesta, joka kattoi koko aluksen. Tykkiasemien panssarointina oli kahdeksan tuumaa terästä ja pääaseiden tornien etupanssarit olivat 12 tuuman paksuiset. Tulenjohtotorni oli osin 14 tuuman paksuinen. Panssarointiin oli käytetty kaikkiaan 8 588 tonnia terästä eli 29 prosenttia aluksen uppoumasta.[1]

Alusten koneina oli neliakselinen suoraan vetävä Brown-Curtis-höyryturbiini, joka tuotti 40 000 hevosvoimaa. Tällä teholla alusten piti saavuttaa 23 solmun nopeus. Turbiineita pyöritti 24 sekapolttoainekattilaa. Fuso saavutti koeajoissa 29. elokuuta 1915 23 solmua, kun aluksen uppouma oli 30 662 tonnia.[1]

Alusten pääaseistusta oli lisätty 50 prosentilla Kongo-luokan aluksiin verrattuna, minkä mahdollisti alipaineturbiinien käyttöönotto. Täten alukset olivat raskaammin aseistettuja kuin samaan aikaan valmistetut Kuninkaallisen laivaston tai Yhdysvaltain laivaston alukset, joilla oli vain kymmenen tykkiä. Alusten 14 tuuman tykit olivat vuoden 41 malliaselvennä eli vastaavia kuin Kongo-luokan aluksilla. Alusten keskikannelle sijoitetut tornit olivat keskilinjalla, mutta siitä huolimatta niiden ampuma-ala oli rajoittunut. Apuaseina olleet kuuden tuuman tykit olivat vastaavia kuin aiemmissa taistelulaivoissa ja ne oli sijoitettu pattereittain kummallekin kyljelle rakennettuihin pesäkkeisiin. Alusten ilmatorjunta koostui neljästä kolmen tuuman yksiputkisesta ilmatorjuntatykistä. Aluksilla oli lisäksi vesirajan alapuolelle sijoitettu kuusi 21 tuuman torpedoputkea.[1]

Fusō 1944

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley, M. J.: Battleships of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Whitley 1998, s. 188.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]