Otowa
| Otowa / 音羽 | |
|---|---|
 Otowa vuonna 1905. |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Yokosukan laivastoarsenaali |
| Kölinlasku | 3. tammikuuta 1903 |
| Laskettu vesille | 2. marraskuuta 1903 |
| Palveluskäyttöön | 6. syyskuuta 1904 |
| Poistui palveluskäytöstä | upposi ajettuaan karille 1. elokuuta 1917 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 3 048 t |
| Pituus | 98 m (vesiraja) |
| Leveys | 12,62 m |
| Syväys | 4,8 m |
| Koneteho | 10 000 hv |
| Nopeus | 21 solmua |
| Miehistöä | 280–312 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × QF 6″/L40 -tykkiä 2 × QF 4,7″ -tykkiä 4 × QF 12 naulan 12 cwt -laivatykkiä |
Otawa (jap. 音羽) oli keisarillisen Japanin laivaston syyskuussa 1904 valmistunut panssarikansiristeilijä. Alus upposi ajettuaan karille 1. elokuuta 1917.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hankinta vahvistettiin Niitaka-luokan kolmantena aluksena vuoden 1897 budjetissa Japanin 2. laivaston laajentamissuunnitelmassa. Budjettirajoitusten vuoksi alus suunniteltiin uudelleen uppoumaltaan kymmenyksen pienemmäksi ja aseistukseltaan kevyemmäksi. Alus tilattiin Yokosukan laivastontelakalta, missä köli laskettiin 3. tammikuuta 1903. Alus laskettiin vesille vielä saman vuoden lopulla 2. marraskuuta ja valmistui 6. syyskuuta 1904, jolloin siitä tuli lyhyimmässä ajassa Japanissa valmistunut alus.[1]
Alus oli ensimmäinen, jonka voimanlähteenä oli Japanissa suunnitellut Kampon-vesiputkikattilat. Kattilat tuottivat 227 psi:n (1,57 MPa) paineen, mikä oli hieman enemmän kuin Niitaka-luokassa käytettyjen Niclausse-kattiloiden 213 psi:tä (1,47 MPa). Kolmivaihehöyrykoneet olivat samanlaiset kuin luokan muissa aluksissa, mutta höyrynpaineen kasvaessa ne tuottivat hieman suuremman tehon. Aluksen panssaroinnin ja aseistuksen keventämisen olisi myös pitänyt lisätä aluksen nopeutta, mutta se ei ollut kuin hieman edeltänyttä luokkaa nopeampi. Se oli viimeinen Japanin laivastolle valmistettu törmäyskeulalla varustettu alus.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän–Japanin sodan alkaessa Otowan palvelukseen ottoa kiirehdittiin. Se liittyi Port Arthurin piirittäjiin 16. syyskuuta 1904. Miinaan ajaneen Takasagon upottua 13. lokakuuta alus pelasti merestä 162 miehistönjäsentä. Vuoden 1905 alussa alus saattoi joukkojenkuljetussaattueita Koreaan.
Tsushiman meritaistelussa 27. lokakuuta 1905 alus kuului Japanin 2. laivaston 3. laivueeseen, jonka mukana se taisteli Venäjän keisarikunnan laivaston panssarikansiristeilijöitä Olegia, Auroraa ja Zhemchugia vastaan. Taistelun ensimmäisenä päivänä alus ei vaurioitunut. Otowa ja Niitaka kohtasivat seuraavana päivänä pahoin vaurioituneen risteilijä Svetlanan, joka pyrki hävittäjän suojaamana Koreaan. Otowaan osui kranaatti, joka surmasi upseerin ja neljä miehistönjäsentä sekä haavoitti 23 muuta. Japanilaiset upottivat venäläisalukset. Otowa osallistui vielä samana päivänä taistelun loppuun kohdaten panssariristeilijä Dmitri Donskoin. Venäläisalus sai alukseen osuman, joka surmasi kaksi miehistönjäsentä.
Taistelun jälkeen alus liitettiin Tsushimansalmea valvovaan osastoon sekä suojaamaan Koreaan matkaavia joukkojenkuljetuksia, missä Tehtävässä alus oli sodan päättymiseen saakka. Alus valtasi 10. lokakuuta saksalaisen kauppa-alus Hans Wagnerin, joka oli matkalla Pekingiin lastinaan oletettuja sotatarvikkeita.
Otowa osallistui 1908 ensimmäisiin sodan jälkeen pidettyihin keisarillisen Japanin laivaston sotaharjoituksiin. Se kuului 1. risteilijälaivueen neljänteen viirikköön. Lokakuusta 1910 alkaen alus oli sijoitettuna Kiinaan Tokiwan ja Iwaten kanssa. Alus suojasi Xinhai-kapinan aikana alueella olleita Japanin kansalaisia kesäkuuhun 1912. Otowa luokiteltiin 28. elokuuta toisen luokan risteilijäksi.
Ensimmäisessä maailmansodassa alus liitettiin yhdistetyn laivaston 1. hävittäjälaivueen lippulaivaksi. Se otti osaa Qingdaon taisteluun, jonka jälkeen alus siirrettiin Manilaan valvomaan Singaporen, Polynesian ja Filippiinien välisiä merireittejä. Helmikuussa 1915 sepoy-joukkojen kapinoidessa Singaporessa Otowa oli ensimmäinen alus, joka reagoi brittihallinnon avunpyyntöön. Alus laski Niitakan ja Tsushiman kanssa maihin merijalkaväkeä rauhoittamaan mellakointia.
Alus ajoi 25. heinäkuuta 1917 sakeassa sumussa karille Daiozakin edustalla matkatessaan Yokosukasta Saseboon. Aluksen irroitusyritykset epäonnistuivat. Se katkesi kahtia ja upposi 10. elokuuta.[2]
|
|
Edeltäjä: Niitaka-luokka |
Keisarillisen Japanin laivaston panssarikansiristeilijät | Seuraaja: Chikuma-luokka |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1860–1905. Lontoo: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Pre-dreadnought-taistelulaivat |
Fuji • Shikishima • AsahiS • MikasaS |
|---|---|
| Panssariristeilijät | |
| Pansarikansiristeilijät |
IzumiS • Naniwa • Matsushima • Akitsushima • YoshinoS • Suma • TakasagoS • Kasagi • Niitaka • OtowaS |
| Panssaroimattomat risteilijät | |
| Hävittäjät |
Ikazuchi • Murakumo • Akatsuki • Shirakumo • Harusame • Kamikaze |
| Torpedoveneet | |
| Tykkiveneet |
AmagiS • Kongō • Kaimon • Katsuragi • Maya • TsukushiS • BanjōS • HeienS • ŌshimaS • UjiS |
| S: ainoa laatuaan • C: valmistunut sodan päätyttyä |
| Dreadnought-taistelulaivat | |
|---|---|
| Pre-dreadnought-taistelulaivat |
Fuji • Shikishima • AsahiS • MikasaS • Katori • Satsuma • Kawachi |
| Taisteluristeilijät | |
| Panssariristeilijät | |
| Pansarikansiristeilijät |
Naniwa • Matsushima • AkitsushimaS • Suma • Kasagi • Niitaka • OtowaS • ToneS • Chikuma |
| Hävittäjät |
Ikazuchi • Murakumo • Akatsuki • Shirakumo • Harusame • Kamikaze • Umikaze • Sakura • Urakaze • Kaba • Isokaze • Momo • Enoki • Kawakaze • MomiC • MinekazeC |
| Torpedoveneet | |
| Sukellusveneet |
| S: ainoa laatuaan • C: valmistunut sodan päätyttyä |