Otowa
| Otowa / 音羽 | |
|---|---|
Otowa vuonna 1905. |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Yokosukan laivastoarsenaali |
| Kölinlasku | 3. tammikuuta 1903 |
| Laskettu vesille | 2. marraskuuta 1903 |
| Palveluskäyttöön | 6. syyskuuta 1904 |
| Poistui palveluskäytöstä | upposi ajettuaan karille 1. elokuuta 1917 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 3 048 t |
| Pituus | 98 m (vesiraja) |
| Leveys | 12,62 m |
| Syväys | 4,8 m |
| Koneteho | 10 000 hv |
| Nopeus | 21 solmua |
| Miehistöä | 280–312 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × QF 6″/L40 -tykkiä 2 × QF 4,7″ -tykkiä 4 × QF 12 naulan 12 cwt -laivatykkiä |
Otawa (jap. 音羽) oli keisarillisen Japanin laivaston syyskuussa 1904 valmistunut panssarikansiristeilijä. Alus upposi ajettuaan karille 1. elokuuta 1917.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hankinta vahvistettiin Niitaka-luokan kolmantena aluksena vuoden 1897 budjetissa Japanin 2. laivaston laajentamissuunnitelmassa. Budjettirajoitusten vuoksi alus suunniteltiin uudelleen uppoumaltaan kymmenyksen pienemmäksi ja aseistukseltaan kevyemmäksi. Alus tilattiin Yokosukan laivastontelakalta, missä köli laskettiin 3. tammikuuta 1903. Alus laskettiin vesille vielä saman vuoden lopulla 2. marraskuuta ja valmistui 6. syyskuuta 1904, jolloin siitä tuli lyhyimmässä ajassa Japanissa valmistunut alus.[1]
Alus oli ensimmäinen, jonka voimanlähteenä oli Japanissa suunnitellut Kampon-vesiputkikattilat. Kattilat tuottivat 227 psi:n (1,57 MPa) paineen, mikä oli hieman enemmän kuin Niitaka-luokassa käytettyjen Niclausse-kattiloiden 213 psi:tä (1,47 MPa). Kolmivaihehöyrykoneet olivat samanlaiset kuin luokan muissa aluksissa, mutta höyrynpaineen kasvaessa ne tuottivat hieman suuremman tehon. Aluksen panssaroinnin ja aseistuksen keventämisen olisi myös pitänyt lisätä aluksen nopeutta, mutta se ei ollut kuin hieman edeltänyttä luokkaa nopeampi. Se oli viimeinen Japanin laivastolle valmistettu törmäyskeulalla varustettu alus.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän–Japanin sodan alkaessa Otowan palvelukseen ottoa kiirehdittiin. Se liittyi Port Arthurin piirittäjiin 16. syyskuuta 1904. Panssarikansiristeilijä Takasago ajoi 13. lokakuuta puolilta öin miinaan ja upposi kello 01.10. Otowan miehistö pelasti sakeassa lumipyryssä 161 miehistönjäsentä uponneelta alukselta mukaan lukien uponneen aluksen päällikön.[2]
Alus suojasi 28. helmikuuta 1905 Koreaan joukkojenkuljetussaattueen, joka kuljetti Japanin 2. reservidivisioonan Koreaan Songjiniin. Joukot olivat 24. helmikuuta nousseet kuuteen alukseen Mozampossa. Suojueen lippulaivana oli taistelulaiva Fuji, minkä lisäksi suojana oli kaksi panssariristeilijää, viisi risteilijää yhtenä Otowa ja kahdeksan hävittäjää. Saattue saapui 1. maaliskuuta Songjiniin, missä joukot nousivat maihin ja perustivat tukikohdan kolmen seuraavan päivän aikana. Suojausosasto palasi 6. maaliskuuta valvomaan Koreansalmea.[3]
Tsushiman meritaistelussa 27. toukokuuta 1905 alus kuului vara-amiraali S. Dewan johtamaan Japanin 2. laivueen 3. divisioonaan, jonka muut alukset olivat Kasagi, Chitose ja Niitaka. Aluksen päällikkönä oli R. Arima. Se taisteli divisioonansa ja IV divisioonan kanssa Venäjän keisarikunnan laivaston panssarikansiristeilijöitä Olegia, Auroraa ja Zhemchugia vastaan, jotka yrittivät pelastaa kuljetusalukset ja Sheinin tiedusteluosaston. Venäläisten onnistui tykistötaistelussa torjumaan japanilaisten aiheuttama uhka, kunnes japanilaisten VI ja V divisioonat saapuivat alueelle. Lopulta Venäjän laivaston pääosan saapuminen taistelualueelle keskeytti taistelun pimeän laskeutuessa.[4]
Seuraavana päivänä Otowa ja Niitaka kohtasivat pahoin vaurioituneen risteilijä Svetlanan, joka pyrki hävittäjä Bystryyn suojaamana Koreaan. Seuranneessa tulitaistelussa Svetlana upotettiin, mutta hävittäjä pakeni. Hävittäjällä ei ollut riittävästi hiiliä päästäkseen Vladivostokiin, joten sen päällikkö ajoi aluksensa matalikolle ja räjäytti aluksensa. Otowa osallistui vielä samana päivänä taistelun loppuun kohdaten Vladivostokiin pyrkineen panssariristeilijä Dmitri Donskoin. Taistelu päättyi venäläisten upottaessa aluksensa.[5] Taistelun toisena päivänä Otowaan osui kolme kranaattia, jotka surmasivat kuusi sekä haavoittivat 24 miehistönjäsentä[6]. Taistelun jälkeen alus valvoi Tsushimansalmea sekä suojasi Koreaan matkaavia joukkojenkuljetuksia, kunnes sotatoimet päättyivät. Aluksen miehistö valtasi 10. lokakuuta Koreanlahdella saksalaisen kauppa-aluksen Hans Wagnerin, joka oli matkalla Pekingiin lastinaan rakennustarvikkeita[7].
Otowa osallistui 1908 ensimmäisiin sodan jälkeen pidettyihin keisarillisen Japanin laivaston sotaharjoituksiin. Se kuului 1. risteilijälaivueen neljänteen viirikköön. Lokakuusta 1910 alkaen alus oli sijoitettuna Kiinaan Tokiwan ja Iwaten kanssa. Alus suojasi Xinhai-kapinan aikana alueella olleita Japanin kansalaisia kesäkuuhun 1912. Otowa luokiteltiin 28. elokuuta toisen luokan risteilijäksi.
Ensimmäisessä maailmansodassa alus liitettiin yhdistetyn laivaston 1. hävittäjälaivueen lippulaivaksi. Se otti osaa Qingdaon taisteluun, jonka jälkeen alus siirrettiin Manilaan suojaamaan Singaporen, Polynesian ja Filippiinien välisiä merireittejä. Helmikuussa 1915 sepoy-joukkojen kapinoidessa Singaporessa Otowa oli ensimmäinen alus, joka reagoi brittihallinnon avunpyyntöön. Alus laski Niitakan ja Tsushiman kanssa maihin merijalkaväkeä rauhoittamaan mellakointia.
Alus ajoi 25. heinäkuuta 1917 sakeassa sumussa karille Daiozakin edustalla matkatessaan Yokosukasta Saseboon. Aluksen irroitusyritykset epäonnistuivat. Se katkesi kahtia ja upposi 10. elokuuta.[8]
| Edeltäjä: Niitaka-luokka |
Keisarillisen Japanin laivaston panssarikansiristeilijät | Seuraaja: Chikuma-luokka |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1860–1905. London: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. London: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
- Olender, Piotr: Russo - Japanese Naval War 1905 Vol 2. Battle of Tsushima. Stratus, 2010. ISBN 978-83-61421-02-3 (englanniksi)
- Milanovich, Kathrin: Takasago, Kasagi and Chitose: The IJN's First 8in-gun Protected Cruisers. Warship 2023, 2023, s. 65-80. London: Osprey Publiching. ISBN 978-1-4728-5713-2 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pre-dreadnought-taistelulaivat | Fuji • Shikishima • AsahiS • MikasaS |
|---|---|
| Panssariristeilijät | ChiyodaS • Asama • Izumo • YakumoS • AzumaS • Kasuga |
| Pansarikansiristeilijät | IzumiS • Naniwa • Matsushima • Akitsushima • YoshinoS • Suma • TakasagoS • Kasagi • Niitaka • OtowaS |
| Panssaroimattomat risteilijät | TakaoS • YaeyamaS • TatsutaS • MiyakoS • ChihayaS • YodoC |
| Hävittäjät | Ikazuchi • Murakumo • Akatsuki • Shirakumo • Harusame • Kamikaze |
| Torpedoveneet | KotakaS • Hayabusa |
| Tykkiveneet | AmagiS • Kongō • Kaimon • Katsuragi • Maya • TsukushiS • BanjōS • HeienS • ŌshimaS • UjiS |
S: ainoa laatuaan • C: valmistunut sodan päätyttyä
| Dreadnought-taistelulaivat | Fusō • Ise • NagatoC |
|---|---|
| Pre-dreadnought-taistelulaivat | Fuji • Shikishima • AsahiS • MikasaS • Katori • Satsuma • Kawachi |
| Taisteluristeilijät | Tsukuba • Ibuki • Kongō |
| Panssariristeilijät | ChiyodaS • Asama • Izumo • YakumoS • AzumaS • Kasuga |
| Pansarikansiristeilijät | Naniwa • Matsushima • AkitsushimaS • Suma • Kasagi • Niitaka • OtowaS • ToneS • Chikuma |
| Hävittäjät | Ikazuchi • Murakumo • Akatsuki • Shirakumo • Harusame • Kamikaze • Umikaze • Sakura • Urakaze • Kaba • Isokaze • Momo • Enoki • Kawakaze • MomiC • MinekazeC |
| Torpedoveneet | Hayabusa |
| Sukellusveneet | K • L |
S: ainoa laatuaan • C: valmistunut sodan päätyttyä