Herman Gummerus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herman Gummerus 1910-luvun alussa.

Herman Gregorius Gummerus (24. joulukuuta 1877 Pietari, Venäjän keisarikunta18. heinäkuuta 1948 Helsinki[1]) oli suomalainen antiikintutkija (historioitsija), diplomaatti, jääkäriliikkeen aktivisti.[1] Hän oli Suomen asiainhoitaja[1] ja Finnpapin edustaja Kiovassa itsenäistyvässä Ukrainassa 1918–1919.

Gummeruksen vanhemmat olivat rautatieinsinööri, liikennejohtajan apulainen Herman Erik Gummerus (1841–1892)[2] ja Olga Elisabeth Krook. Hän pääsi ylioppilaaksi 1895 Vaasan lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900, lisensiaatiksi 1907 ja tohtoriksi 1910. [3]

Diplomaattiuransa Gummerus aloitti lähetystöneuvoksena Tukholmassa, minkä jälkeen hän oli Suomen Rooman suurlähettiläänä. Hän luopui diplomaattiurastaan vuonna 1925 ja toimi sen jälkeen tutkijana ja vuosina 1933–1947 Helsingin yliopiston yleisen historian professorina.[3]

Gummerus on meidän päiviimme saakka eniten kansainvälistä huomiota ja keskustelua herättäneitä suomalaisia antiikintutkijoita. Hän sai jo Helsingissä vankan klassillisen filologian koulutuksen, mutta hankki antiikin historian koulutuksen Berliinin yliopistossa Eduard Meyerin johdolla. Kansainvälisen tutkijamaineensa hän loi antiikin talous- ja sosiaalihistorian alalla.

Gummerus väitteli vuonna 1906. Väitöskirja Der römische Gutsbetrieb als wirtschaftlicher Organismus nach den Werken des Cato, Varro und Columella (Leipzig 1906) käsitteli roomalaista suurtilataloutta.[1] Vielä tässä työssään hän käytti lähteinään antiikin auktoreita, mutta Rooman valtakunnan talouselämää tutkiessaan hän kiinnostui pian myös arkeologisesta ja epigrafisesta aineistosta. Gummeruksen laaja katsaus Rooman valtakunnan teollisuudesta ja kaupasta, joka ilmestyi Pauly-Wissowan Realenzyklopädiessä vuonna 1916 (’Industrie und Handel’, RE IX (1916), coll. 1381–1535), oli ensimmäinen yritys käyttää keramiikkaa, tavaraleimoja ja ikonografista aineistoa systemaattisesti. Gummerus jäi kuitenkin myöhemmin Michael Rostovtzeffin (1870–1952) varjoon. Tämän amerikkalais-venäläisen tutkijan magnum opus, The Social and Economic History of the Roman Empire (1926), julkaistiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

Gummerus toimi myös Itsenäisyyden liitossa, jonka kannattajat erkaantuivat Akateemisesta Karjala-seurasta 1920. Hän osallistui myös 10. huhtikuuta 1932 Isänmaallisen kansanliikkeen perustamista suunnittelevaan, Erkki Räikkösen koolle kutsumaan tilaisuuteen sekä sen perustamista valmistelevaan työryhmään. Isänmaallinen kansanliike ry. aloittikin toimintansa 14. kesäkuuta 1932.


Gummerus kirjoitti kokemuksistaan Ukrainassa kirjan Ukrainan murrosajoilta. Kirjassa hän kritisoi Saksaan nojautunutta politiikkaa sekä samalla myös Suomen senaatin saksalaissuuntaista politiikkaa sikäli, että kirjassaan hän esittää Saksan politiikan tosiasiallisen heikkouden Ukrainassa.

Herman Gummerus oli naimisissa vuodesta 1905 Alexandra Hedenbergin kanssa.[3] Heidän poikansa oli Herman Olof Gummerus.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Der römische Gutsbetrieb als wirtschaftlicher Organismus nach den Werken des Cato, Varro und Columella. Helsingfors 1906
  • Aktiva kampår 1899-1910. Söderström, Helsingfors 1925, suomeksi nimellä Aktiivisilta taisteluvuosilta. Sanatar, Helsinki 1935
  • Jägare och aktivister : hågkomster från krigsåren i Stockholm och Berlin. Söderström, Helsingfors 1927, suomeksi nimellä Jääkärit ja aktivistit : sotavuosien muistelmia Tukholmasta ja Berliinistä. WSOY 1928
  • Nationernas förbund i teorien och praktiken : föredrag vid föreningens Pro iure nationum årsmöte den 18 februari 1927. Helsingfors 1927
  • De gamla ledarna och den nya tiden. Helsingfors 1930
  • Die südgallische Terrasigillata-Industrie nach den Graffiti aus La Graufesenque. Commentationes humanarum litterarum 3, 3. Finska vetenskapssocieteten, Helsingfors 1930
  • Orostider i Ukraina : minnen från min verksamhet som legationschef i Kiev. Söderström, Helsingfors 1931, suomeksi nimellä Ukrainan murrosajoilta : kuusi kuukautta lähetystön päällikkönä Kievissä. Gummerus 1931, iIlmestynyt ukrainaksi nimellä Ukraїna v perelomnì časi: šìst’ mìsâcìv na čolì posol’stva u Kiêvì. Takson, 1997
  • Pehr Evind Svinhufvud : en biografi. Söderström, Helsingfors 1931, suomeksi nimellä P. E. Svinhufvud : Suomen vapaustaistelun merkkimies. WSOY 1931
  • Der Ärztestand im römischen Reiche nach den Inschriften 1. Commentationes humanarum litterarum 3, 6. Finska vetenskapssocieteten, Helsingfors 1932
  • Konni Zilliacus : en levnadsteckning. Söderström, Helsingfors 1933, suomeksi nimellä Konni Zilliacus : Suomen itsenäisyyden esitaistelija. Gummerus 1933
  • Studentföreningen U. V:s historia ; tecknad av Herman Gummerus på uppdrag av Vasa nation. Schildt, Helsingfors 1933
  • P. E. Svinhufvud 1861-1936 ; utg. av festkommittén för P. E. Svinhufvuds 75-årsdag. Schildt, Helsingfors 1936, teos ilmestyi samalla nimellä myös suomeksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja viroksi käännettynä
  • Pilsudski, det nya Polens skapare. Natur och kultur, Stockholm 1936, suomeksi nimellä Pilsudski : uuden Puolan luoja. WSOY 1936
  • Fältmarskalk Mannerheim. Schildt, Helsingfors 1937, suomeksi nimellä Sotamarsalkka Mannerheim. Otava 1937
  • Deutschland und die Befreiung Finnlands. Berichte aus dem Institut für Finnlandkunde der Ernst Moritz Arndt - Universität Greifswald 10. Greifswald 1938
  • Den gamla aktivismen. Helsingfors 1939
  • Minister Rafael Erich som politiker i Stockholm och Berlin 1915-1918. Helsingfors 1939
  • Alexander den Store och hans rike. Helsingfors 1942
  • Ukraina under bolsjevikoket. Svenska tysklandsvänners i Finland skriftserie 3. Åbo 1943

Toimitustöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ryssland sådant det är : med en etnografisk karta över ryska riket ; utgivare de av Ryssland undertryckta folkens förbund ; redaktör för den svenska upplagan Herman Gummerus. Bonnier, Stockholm 1916
  • Sverige och Finland 1917-1918 : fakta och erinringar med anledning av svenska utrikesdepartementets blå bok 1936 ; sammanställda av Herman Gummerus. Schildt, Helsingfors 1936

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.