Heimo Langinvainio
Heimo Langinvainio (vuoteen 1969 Vainio,[1] s. 4. elokuuta 1944 Helsinki) on suomalainen lääketieteen tohtori, joka on erikoistunut työhyvinvoinnin ja stressin tutkimiseen. Hänet tunnetaan myös työelämävalmentajana ja televisioesiintyjänä.
Heimo Langinvainio on syntynyt ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingissä. Hänen isänsä oli kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Ilmari Vainio ja isoisä kasvitieteilijä Edvard Wainio[2]. Langinvainio opiskeli lääketiedettä Wienin yliopistossa muun muassa logoterapian kehittäjän Viktor Franklin johdolla sekä Navarran yliopistossa Espanjassa, josta hän valmistui lääkäriksi[3]. Hän väitteli vuonna 1984 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tohtoriksi koulunsa aloittavien lasten psykososiaalisesta kehityksestä.[4]
Langinvainio perusti 1980-luvun puolivälissä Helsingin Diakonissalaitoksen stressiklinikan ja toimi sen ylilääkärinä.[3] Hän on toiminut assistenttina ja tutkijana Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella sekä terveyskeskus- ja yksityislääkärinä.[3] 1990-luvun alussa hän oli puheenjohtajana varusmieskoulutusta kehittäneessä työryhmässä[5].
Vuosina 2007–2013 Heimo Langinvainio esiintyi asiantuntijana ja valmentajana Yle TV1 -kanavan elämänlaatua pohtivassa sarjaohjelmassa Elämä pelissä, jonka taustalla olivat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja lääkäriseura Duodecim.[6] 1990-luvun taitteessa hän oli mukana TV1:n keskustelusarjassa Yli rajojen[7].
Langinvainion isänäiti oli ranskalainen, minkä perua hänkin on uskonnoltaan katolinen. Hän on yhdistänyt työhönsä myös hengellisiä oppeja, kuten sielun käsitettä.[3][2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lasten stressi : perhetausta, toiminnalliset oireet ja psykososiaalinen kehitys ensimmäisenä kouluvuonna. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 1984.
- Gosbi : työnteon hyvä henki. WSOY, 1999. ISBN 951-0-22957-1.
- Hyvää elämää koiran kanssa : koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. E-kirja, Suomen Kennelliitto 2015. ISBN 978-951-96912-3-7. Julkaisu verkossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä 2.6.1969--. (Pikkuilmoitus osastossa Henkilö- ja osoiteasioita) Helsingin Sanomat, 10.6.1969, s. 33. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Trötschkes, Rita: Lääkäri Heimo Langinvainio on henkisellä matkalla katolisessa maailmassa, Yle Kuusi kuvaa 5.11.2022. Viitattu 18.12.2022.
- ↑ a b c d Repo, Päivi: Yksilön stressistä yhteisön stressiin. (50-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 6.6.1984, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Vitsa ei lisää koulumenestystä. Helsingin Sanomat, 6.6.1984, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Vainio, Riitta: Työryhmä esittää ammattisotilaita ja viisipäiväistä palveluviikkoa. Helsingin Sanomat, 24.2.1993, s. 5. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Elämä pelissä, Radio- ja tv-tietokanta Ritva, Kavi. Viitattu 18.12.2022.
- ↑ Yli rajojen. Muutos on mahdollinen, Radio- ja tv-tietokanta Ritva, Kavi. Viitattu 18.12.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
