Työhyvinvointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu ammattitaitoisten työntekijöiden tekemästä turvallisesta, terveellisestä ja tuottavasta työstä hyvin johdetussa organisaatiossa, jossa työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi, palkitsevaksi ja elämänhallintaa tukevaksi.[1]

Osa-alueet ja tarkastelunäkökulmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työhyvinvoinnin keskeisiä osa-alueita ovat:

Työhyvinvointia voidaan tarkastella monen eri tieteenalan näkökulmasta.[2][3]

Työhyvinvointia voidaan tarkastella esimerkiksi objektiivisten työolojen, subjektiivisen hyvinvointikokemuksen ja työstä saatavan palkkion näkökulmasta.[4] Työhyvinvointia ja työelämän tilaa voidaan myös mitata.[5][6]

Työhyvinvointi on läheinen työelämän laatu -käsitteen kanssa.

Työhyvinvoinnin johtaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvallisuusjohtaminen perustana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtamisella voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin, työelämän laatuun ja työn tuottavuuteen.[7] Työpaikan turvallisuusjohtaminen ylläpitää ja kehittää työn ja työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä.[8][9] Työturvallisuuslaki ei edellytä turvallisuusjohtamisjärjestelmää, mutta laissa olevat työnantajalle asetetut velvollisuudet perustuvat turvallisuusjohtamisen ajatukselle.[9]

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan "Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle."

Suomen työlainsäädäntö on laaja kokonaisuus . Lainsäädännössä sekä sopimuksissa on useita kohtia, jotka liittyvät työhyvinvointiin. Lisäksi lukuisissa tutkimuksissa on arvioitu johtamisen ja työn sisältöjen vaikuttavan työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Esimerkiksi farmaseutin[10] ja opettajien[11] työn sisällöt ovat erilaisia ja siten työhyvinvointiakin ja johtamaan eri tavoin.

Työterveyshuolto työpaikan kumppanina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta keskeistä on ihmisen toiminta erilaisissa ympäristöissä ja henkilökohtainen terveys kokonaisuutena.[12] Terveyden merkityksen arvioinnissa työpaikan työterveyshuolto on tärkeä kumppani. Työterveyshuoltolakia sovelletaan työpaikoilla, joilla sovelletaan työturvallisuuslakia. Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuollon järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä työterveyshuoltolaissa säädetään.[13]

Työhyvinvoinnin toteuttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työhyvinvoinnin tavoitteena ovat esimerkiksi työpaikan laadukas ja tuottava toiminta sekä työtä tekevien ihmisten hyvä terveys ja työkyky sekä kyky toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa niin työssä kuin vapaa-ajalla.[14][15]

Työhyvinvoinnin tavoitteita asetetaan eri näkökulmista riippuen organisaatiosta, kohderyhmistä tai esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvistä tutkimusasetelmista. Työhyvinvoinnin tavoitteena voi olla työn sujuvuuden parantaminen esimerkiksi teknologiaa kehittämällä. Näissä tapauksissa toimenpiteenä on usein työstä terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen tai vähentäminen teknisin keinoin. Työhyvinvoinnin tavoitteena voi olla ihmisen psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn vahvistaminen.[16] Näissä hankkeissa panostetaan esimerkiksi ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, johtamiseen tai osaamisen kehittämiseen. Työhyvinvointia edistetään myös fyysistä työkykyä kohentamalla.[17] Pohjana työhyvinvoinnille on ihmisen henkilökohtainen hyvinvointi, joka rakentuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kunnon yhdistelmästä.

Moninaiset keinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olennaista on, että työhyvinvoinnin saavuttamisen keinot ovat moninaisia, koska työ ja vapaa-aika ovat sisällöltään monimuotoista. Työhyvinvointiin voidaan panostaa työpaikalla työaikana, mutta yhtä tärkeää työhyvinvoinnin kannalta on panostaa vapaa-aikana omaan hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen. Esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy on yhtä tärkeää työhyvinvoinnin kannalta kuin työtapaturmien ehkäisy.[18]

Toimijoiden yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työhyvinvointi syntyy yhteistyössä. Työpaikalla hyvinvointi toteutuu työantajan ja työntekijöiden jatkuvalla vuorovaikutuksella, viestinnällä ja yhteistyöllä. Työterveyshuolto on tärkeä toimija tässä työterveysyhteistyössä.[19] Lisäksi työpaikkojen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta hyvät käytännöt leviävät työpaikasta toiseen. Tässä hyvänä tukena on valtakunnallinen alueellisesti toimiva Työterveyslaitoksen koordinoima Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto (Tyhyverkosto).[20]

Työpahoinvoinnin hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinnasta erimielisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työpahoinvoinnin tarkkaa hintaa ei tunneta. Se ei ole Suomessa kymmeniä miljardeja vuodessa, vaikka niin usein väitetään.[21]

Kaikki työikäisten terveysmenot eivät johdu työpahoinvoinnista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) raportin mukaan kaikki työikäisten ihmisten sairauksiin, hoitoihin ja työtapaturmiin sekä työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät kulut ovat yhteensä 24 miljardia euroa vuodessa, mutta Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttäsen mukaan oletus, että ne kaikki johtuisivat kokonaan työpahoinvoinnista ei pidä paikkaansa.

Myös STM:n raportin tehnyt Mikko Rissanen korostaa, että muilla asioilla, kuten ylipainolla ja epäterveellisillä elintasoilla, on suuri merkitys terveyteen. Siksi ei voi olettaa, että panostamalla työhyvinvointiin saisi aikaan valtavia taloudellisia hyötyjä. Säästöjä on kuitenkin mahdollista saada aikaan.[21]

Työhyvinvointi ennakoi yrityksen tuottavuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto-yliopiston vuonna 2019 julkaistun selvityksen mukaan hyvä johtaminen ja henkilöstön hyvinvointi ennakoivat hyvää yrityksen tuottavuutta. Aallon kauppakorkeakoulun tutkija Juha Eskelisen mukaan yrityksen ja työterveyshuollon heikolla yhteistyöllä on yhteys yrityksen alentuneeseen tuottavuuteen. Tyytyväinen työntekijä pysyy yrityksen palveluksessa pidempään.[22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Työhyvinvointi (Archive.org) Työterveyslaitos. Viitattu 3.3.2017.
  2. Laine Pertti: Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. 2013. Turun yliopisto. Arkistoitu 24.4.2016.
  3. Mitä työhyvinvoinnilla ymmärretään? Alm, E. 2013. Tampereen yliopisto (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  4. Blom, Raimo. Hautaniemi Ari (toim.). Työelämä muuttuu, joustaako hyvinvointi? Gaudeamus 2009. S. 24
  5. Anttila, Juha. Työn mielekkyys ja mielettömyys. Työpoliittinen tutkimus 2006. Työministeriö. sivu 2.
  6. Työhyvinvoinnin tavoitteet, mittarit ja seuranta (Arkistoituja kopioita – Internet Archive), Keva
  7. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset, (Arkistoituja kopioita – Internet Archive) Sosiaali ja terveysministerio, 2011
  8. Tappura S. ym., Turvallisuuden johtaja. Esimiesten johtajuus osaaminen ja sitoutuminen. Tampereen yliopisto. 2015.
  9. a b Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluhallinto.
  10. Heikkinen, Minna. Aslak-kuntoutuksen vaikutus farmaseuttien työkykyyn ja työhyvinvointiin Siilinjärven Kunnonpaikassa. (Arkistoituja kopioita – Internet Archive) Kuopion yliopisto. Koulutus- ja Kehittämiskeskus. Kesäkuu 2008
  11. Opettajien työhyvinvointi (Arkistoituja kopioita – Internet Archive), Opetushallitus, 2010
  12. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013. THL.
  13. Työterveyshuoltolaki 1383/2001, Finlex
  14. Johtaminen (Arkistoituja kopioita – Internet Archive), Työturvallisuuskeskus
  15. Työikäisten toiminta- ja työkyky, THL
  16. Inhimillinen pääoma - Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)?, Sosiaali- ja terveysministeriö
  17. Fyysinen aktiivisuus ja työurat, KKI-ohjelma
  18. Vapaa-ajan tapaturmia kannattaa ehkäistä myös työpaikoilla (Arkistoituja kopioita – Internet Archive), Sosiaali- ja terveysministeriö
  19. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä (Arkistoituja kopioita – Internet Archive), Työterveyslaitos
  20. Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Työterveyslaitos
  21. a b Paavo Teittinen: Työpahoinvoinnin hintalappu Suomelle on mysteeri Helsingin Sanomat. 12.9.2016. Arkistoitu 13.9.2016. Viitattu 13.9.2016.
  22. Henkilöstön hyvinvointi lisää tuottavuutta kansanuutiset.fi. Viitattu 17.2.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tykkää työstä: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Anne Mäkikangas, Saija Mauno ja Taru Feldt (toim.). Jyväskylä : PS-kustannus, 2017. ISBN 978-952-451-781-2.