Logoterapia
Logoterapia on wieniläisen neurologin ja psykiatrin Viktor E. Franklin (1905–1997) kehittämä henkinen, tarkoituskeskeinen terapiamuoto ja filosofiaa.[1] Etuliite logo tulee kreikan kielen sanasta logos, joka viittaa sekä henkeen (henkiseen) että tarkoitukseen. Näkemyksen taustalla on laaja-alainen eksistentiaalis-fenomenologinen oppirakennelma, jolloin terapia-sanaa tulkitaan laaja-alaisesti.[2]
Franklin mukaan todellisen ihmisyyden ydin on kyky suuntautua itsensä ulkopuolelle. Logoterapian perustana on oletus, että elämällä on aina tarkoitus. Näkemyksen mukaan ihminen tavoittelee elämäntarkoitusta, jonka voisi toiminnallaan toteuttaa tai jota voisi edistää (toiminnan tie ihmisten tai yhteisen hyvän puolesta). Toinen vaihtoehto on, että ihminen omistautuu antoisiin, syviin elämyksiin esimerkiksi luonnosta, taiteesta tai toisesta ihmisestä (yhteys itsensä ulkopuolelle). Kanssaihminen, jota ihminen voi rakastaa, voi tarjota tien elämäntarkoituksen täyttämiseen. Kolmas mahdollisuus on elämän tarkoituksen täyttäminen valitsemalla arvokas suhtautuminen toivottomalta tuntuvaan tilanteeseen. Tällöinkin ihminen voi valita asennoitumistavan tilanteeseen.[1][2]
Viktor Franklin logoterapiaa kutsutaan syntyhistoriansa vuoksi myös Wienin kolmanneksi psykoterapian koulukunnaksi Sigmund Freudin psykoanalyyttisen[3] ja Alfred Adlerin individuaalipsykologisen[4] koulukunnan jälkeen. Toisin kuin psykiatria-perustainen psykoanalyysi ja psykologia-perustainen individuaalipsykologia, logoterapia perustuu eksistentiaalis-fenomenologiseen teoriaan eli logofilosofiaan, ja eksistenssianalyysiin, joka tarkoittaa ihmisen ymmärtämistä, tulkitsemista ja hoitamista logoteoreettisen diagnosoinnin ja hoitomenetelmien pohjalta.[5]
Logoterapia on ihmisen tarkoitukseen liittyvien ongelmien diagnosointia ja hoitamista logoterapeuttisilla menetelmillä. Sekä eksistenssianalyysi että logoterapia muodostavat yhdessä logofilosofian kokonaisuuden.
Logoterapia ei ole psykoterapiaa, vaan laajempi filosofinen teoriakokonaisuus, jota kutsutaan logofilosofiaksi.[6] Logofilosofiaa voidaan soveltaa miltei kaikilla elämänalueilla. Sitä on Suomessakin sovellettu esimerkiksi kasvatukseen, opetukseen, lastensuojeluun, henkilöstöhallintoon, työyhteisöjen kehittämiseen ja johtamiseen sekä vanhustyöhön ja sosiaali-ja terveydenhuollon eri ammatteihin.[2] Lähestyminen tukee ihmisenä olemista ja siihen liittyvien ongelmien tarkoituskeskeistä ratkaisemista tässä ajassa. Logofilosofia painottuu siihen, mitä hyvää ja ehjää vielä on jäljellä, minkä varaan voi rakentaa tulevaisuutta. Koska Logoterapia on ei ole psykoterapiaa, se keskittyy ihmisen tajunnan henkisen eli noologisen ulottuvuuden häiriöiden hoitoon, toisin kuin psykoterapiat, jotka keskittyvät ihmisen tajunnan psyykkisen ulottuvuuden häiriöiden hoitamiseen. Logoterapia ja psykoterapia eivät voi korvata toinen toisiaan, sillä ne keskittyvät ihmisen tajunnan eri ulottuvuuksien häiriöiden hoitamiseen. Nämä tajunnan eri ulottuvuuksien häiriöt ovat etiologialtaan ja laadultaan erilaisia. Logoterapia ja monet psykoterapiamuodot voivat kuitenkin täydentää toinen toisiaan ja toimia yhdessä ihmisen mielenterveyden kokonaisvaltaisessa hoitamisessa.[7]
Logoterapian ihmiskuva on holistinen. Fyysisen ja psyykkissosiaalisen ulottuvuuden lisäksi ihmisellä on henkinen eli noologinen ulottuvuus. Henkiseen ulottuvuuteen liittyvät muun muassa vapaus ts.vapaa tahto ja vastuu, aito omatunto ja tahto tarkoitukseen ja tarkoituksen tahto.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 T. Tikkanen: Psykoterapiaopas - Monta tietä itsetuntemukseen ja iloon, s. 172–173 Logoterapia - mille asialle voin omistautua. (3. painos) Helsinki: Werner Söderström Oy, Suomen mielenterveysseura, 2006. ISBN 951-0-31986-4
- 1 2 3 Mitä on logoterapia? logoterapiayhdistys.fi. Arkistoitu 14.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
- ↑ Psykoanalyysi. Wikipedia, 24.8.2026. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
- ↑ Individual psychology | Self-Actualization, Self-Realization & Self-Discovery | Britannica www.britannica.com. Viitattu 13.9.2026. (englanniksi)
- ↑ Anne Niiles-Mäki: Logoterapia filosofisena terapiamuotona – filosofinen tausta, käyttöalue, menetelmät, häiriöiden kaksivaiheinen erotusdiagnostiikka. Jyväskylän yliopisto, 2021. ISBN 978-951-39-8863-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 13.9.2026.
- ↑ Logofilosofia Tarkoituskeskeisen filosofian koulutusyhteisö TFK / Institute for Purpose-centered Philosophy Finland. Viitattu 13.9.2026.
- ↑ Mitä logoterapia on? Tarkoituskeskeisen filosofian koulutusyhteisö TFK / Institute for Purpose-centered Philosophy Finland. Viitattu 13.9.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Logoterapiayhdistys (ry) (logoterapiayhdistys.fi)
- Viktor Frankl Institute Finland (ry) (logoteoria.net)
- Suomen Logoterapiainstituutti (osakeyhtiö) (logoterapia.fi)Viktor E. Frankl: Search for meaning (englanniksi) (youtube.com)
- Tarkoituskeskeisen filosofian koulutusyhteisö TFK/ Institute for Purpose-centered Philosophy Finland (logoterapeutti.fi)