Siirry sisältöön

Hjalmar Mäkinen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Heikki Mäkinen)
Hjalmar Mäkinen
Kansanedustaja
5.9.1922–30.4.1924
Ryhmä/puolue SSTP
Vaalipiiri Turun eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt12. kesäkuuta 1888
Tyrväntö
Kuollut11. joulukuuta 1956 (68 vuotta)
Turku
Ammatti maalarimestari

Henrik Hjalmar (Heikki Jalmari) Mäkinen (12. kesäkuuta 1888 Tyrväntö – 11. joulukuuta 1956 Turku)[1] oli suomalainen poliitikko, joka toimi SSTP:n kansanedustajana vuosina 1922–1924.[2] Mäkinen ainoaksi jäänyt eduskuntakausi keskeytyi 1923, kun hänet tuomittiin poliittisesta toiminnastaan lähes neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hjalmar Mäkinen syntyi Tyrvännössä mäkitupalaisen perheeseen.[3] Kansakoulun käytyään Mäkinen työskenteli maalarina eri puolilla Suomea ja asettui lopulta Turun seudulle, jossa hän asui muun muassa Kaarinan Vähäheikkilässä ja myöhemmin Pohjolan kaupunginosassa.[2][4][5]

Mäkinen lähti työväenliikkeeseen vuonna 1908. Hän oli muun muassa Turun työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen. Sisällissodan jälkeen Mäkinen toimi SDP:n Turun eteläisen vaalipiirin järjestäjänä ja kiertävänä puhujana.[3] Hän oli mukana myös Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton toiminnassa.[6] SDP:n vasemmistososialistista siipeä edustanut Mäkinen jätti piirijärjestäjän tehtävänsä keväällä 1920.[7] Toukokuussa Mäkinen osallistui Helsingissä pidettyyn SSTP:n perustavaan kokoukseen Turun sosialistisen kunnallisjärjestön edustajana.[8] ja syyskuussa hän aloitti puolueen Turun piirisihteerinä.[3] Mäkinen oli myös SSTP:n Varsinais-Suomen nuorisopiiritoimikunnan puheenjohtaja 1920-1922.[3] Vuonna 1922 hänet valittiin eduskuntaan.[2]

Huhtikuussa 1923 Mäkinen pidätettiin[9] ja asetettiin syytteeseen SSTP:n julkaiseman rauhanjulistuksen johdosta.[10] Turun hovioikeudessa Mäkiselle vaadittiin rangaistusta myös osallistumisesta SSTP:n perustavaan kokoukseen.[11] Etsivä keskuspoliisi puolestaan sai selville, että Mäkinen oli kesällä 1921 osallistunut Moskovassa pidettyyn Kominternin kongressiin[12] sekä Pietarissa järjestettyyn SKP:n puoluekokoukseen.[13] Syyskuussa 1923 Mäkinen sai kolme vuotta ja yhdeksän kuukautta vankeutta maanpetoksen ja valtiopetoksen valmisteluista. Hänen katsottiin muun muassa toimineen valtakunnan yleistä turvallisuutta vastaan.[14] Myöhemmin käsittelyyn tulleen Neuvosto-Venäjän matkan osalta Mäkisen syytteistä luovuttiin, koska hän oli jo saanut tuomion maanpetoksellisena pidetystä toiminnastaan.[13]

Mäkinen vapautui Tammisaaren pakkotyölaitoksesta heinäkuussa 1926.[15] Vankilasta päästyään hän osallistui Suomen Rakennustyöväen Liiton toimintaan ja palasi pian sosialidemokraatteihin.[16][17] Vuonna 1930 Mäkinen oli perustamassa Turkuun ei-kommunistista maalareitten ammattiosastoa, joka kommunistien kaappaaman Suomen Ammattijärjestön sijaan liittyi sosialidemokraattisen Suomen Työläisliiton jäseneksi.[18] 1930-luvun alusta lähtien Mäkinen piti Turussa omaa maalausliikettä ja vaikutti myös kaupungin kunnalliselämässä.[19]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hjalmar Mäkisen puoliso oli Rosa Mäkinen. Heillä oli yksi tytär.[20] Rosa Mäkinen oli 1920-luvun alussa kommunistien edustajana Kaarinan kunnanvaltuustossa.[21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mäkinen, Henrik Hjalmar Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto. 11.2.2025. Digihakemisto. Viitattu 15.11.2025.
  2. ↑ a b c Hjalmar Mäkinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 21.5.2011.
  3. ↑ a b c d ”Työväenpuolueen edustajat valtiopäivillä”, Työmiehen Kalenteri 1923, s. 135. Helsinki: Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen puoluetoimikunta, 1922. Kansalliskirjasto.
  4. ↑ xxxxxx. Turun Sanomat, 07.12.1921, nro 5260, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  5. ↑ Maalaustyöt. Turun Sanomat, 16.5.1937, nro 129, s. 9. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  6. ↑ xxxxxx. Demokraatti, 15.05.1919, nro 63, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  7. ↑ Mäkinen, Hj.: Piiritoimikunnan peruutuksen johdosta. Sosialisti, 16.3.1920, nro 63, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  8. ↑ Kommunistipuolueen syntymisen edellä. Turun Sanomat, 11.5.1920, nro 4717, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  9. ↑ Kansanedustaja Hjalmar Mäkisen pidätys. Sosialisti, 24.4.1923, nro 93, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  10. ↑ xxxxxx. Turun Sanomat, 29.05.1923, nro 5767, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.11.2025.
  11. ↑ Kansanedustaja Hj. Mäkisen juttu eilen jälleen esillä Turun hovissa. Sosialisti, 27.6.1923, nro 145, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  12. ↑ Suomen sosialistinen puolue vain salaisen kommunistisen toiminnan kilpi. Uusi Aura, 24.7.1923, nro 194, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  13. ↑ a b Suomalaisten kommunistien Venäjän-matkat. Sosialisti, 27.9.1923, nro 224, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  14. ↑ Kommunistien tutkiminen ja tuomitseminen. Uusi Aura, 1.9.1923, nro 233, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  15. ↑ Maalarien a.o:n eilinen kokous. Sosialisti, 21.7.1926, nro 164, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  16. ↑ S. Rakennustyöväen liiton ensimäinen (sic) varsinainen edustajakokous. Suomen Sosialidemokraatti, 4.5.1927, nro 101, s. 1, 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  17. ↑ Sos.-dem. Klubin keskusteluillassa. Sosialisti, 16.12.1929, nro 291, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  18. ↑ Turun maalarit irtaantuvat kommunisteista. Sosialisti, 13.8.1930, nro 185, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  19. ↑ Vilkas osanotto puolueäänestykseen Turussa eilen. Sosialisti, 18.09.1933, nro 215, s. 1, 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  20. ↑ Sylvi Mäkisen kuolinilmoitus. Turun Sanomat, 5.2.1930, nro 34, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
  21. ↑ Kaarinassa valittu 1 porvari 7 sosialistia. Turun Sanomat, 27.2.1920, nro 4648, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.11.2025.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hjalmar_Mäkinen&oldid=23679606”