August Koivisto
| August Koivisto | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
5.9.1922–17.10.1923
|
|
| Ryhmä/puolue | SSTP |
| Vaalipiiri | Oulun pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. kesäkuuta 1884 Seinäjoki |
| Kuollut | 23. marraskuuta 1956 (72 vuotta) Kemi |
| Ammatti | veturinkuljettaja |
August (Aukusti) Samulinpoika Koivisto (synt. Lehtimäki,[1] 6. kesäkuuta 1884 Seinäjoki – 23. marraskuuta 1956 Kemi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SSTP:n kansanedustajana vuosina 1922–1923. Hänen ainoa eduskuntakautensa jäi kesken, kun viranomaiset lakkauttivat puolueen ja sen edustajat tuomittiin eri pituisiin vankeusrangaistuksiin.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]August Koivisto työskenteli vuodesta 1901 lähtien Valtionrautateiden palveluksessa lämmittäjänä ja myöhemmin veturinkuljettajana Seinäjoella, Oulussa, Kemissä ja Pietarsaaressa.[2][3]
Rautatieläisten ammattiliittoihin kuulunut Koivisto liittyi SSTP:n jäseneksi Karihaaran työväenyhdistyksen mukana.[4] Koivisto toimi Kemin maalaiskunnan kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja vuonna 1922 hänet valittiin eduskuntaan.[2][5] Elokuussa 1923 Koivisto pidätettiin niin sanotun suuren kommunistijutun yhteydessä.[6] Oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että hän oli vaikuttanut ainoastaan SSTP:n kunnallistoimikunnassa, eikä osallistunut piiri- tai puoluekokouksiin.[4] Koivisto vapautui tutkintovankeudesta keväällä 1924.[7] Hänet tuomittiin vuodeksi vankeuteen valtiopetoksen valmistelusta, mutta toiminta puolueessa katsottiin niin vähäpätöiseksi, että se muutettiin viiden vuoden ehdonalaiseksi.[8]
Tuomion seurauksena Koivisto menetti virkansa rautateillä, jonka jälkeen hän työskenteli Kemin Osuuskaupan varastomiehenä.[5] Koivisto jätti politiikan ja osallistui Teollisuusseutujen Evankelioimisseuran toimintaan, vaikka suhtautuikin kielteisesti uskontoon ja kuului siviilirekisteriin.[9][10] Hän oli muun muassa yhdistyksen perustaman Työkeskus Toivolan sekä Kemin työväenopiston johtokuntien jäsen.[5] Myöhemmin Koivisto työskenteli jälleen veturinkuljettajana Elisenvaarassa 1937–1940 ja Kemissä 1940–1951.[2]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]August Koiviston puoliso oli Helli Andersson, jonka kanssa hän avioitui Kemissä vuonna 1915.[11] Perheessä oli kaksi lasta.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kommunististen edustajain kuulustelu jatkuu. Uusi Suomi, 16.11.1923, nro 265, s. 8–9. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2025.
- ↑ a b c d August Koivisto Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 21.5.2011.
- ↑ Kommunististen edustajain kuulustelu jatkuu. Uusi Suomi, 16.11.1923, nro 265, s. 8–9. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2025.
- ↑ a b c Kommunistien suurjuttu. Sosialisti, 16.11.1923, nro 267, s. 1, 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2025.
- ↑ a b c August Koivisto 50 vuotias. Pohjolan Sanomat, 6.6.1934, nro 125, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2025.
- ↑ Lisätietoja eilen edelleen jatketuista kommunistipidätyksistä. Uusi Suomi, 5.8.1923, nro 177, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2025.
- ↑ Yli 50 kommunistia vapaalle jalalle. Uusi Aura, 30.3.1924, nro 88, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2025.
- ↑ Turun hovioikeus julistanut eilen päätöksen suuressa kommunistijutussa. Uusi Suomi, 21.6.1924, nro 142, s. 1, 9–10. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2025.
- ↑ Työkeskustyö kansansivistystyön, seurakunnan, nuorisotyön, työmiehen kannalta katsoen. Yhdysside, 5.6.1932, nro 5–6, s. 75. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2025.
- ↑ ”Settlementmies”: Settlementmiehen mietteitä. Yhdysside, 1937, nro 5, s. 72–74. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2025.
- ↑ Pieniä uutisia | Perheuutisia. Pohjolan Sanomat, 19.10.1915, nro 21, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2025.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
