Juho Vesterlund
| Juho Vesterlund | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
|
5.9.1922–17.10.1923
|
|
| Ryhmä/puolue | SSTP |
| Vaalipiiri | Turun läänin pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. joulukuuta 1888 Ahlainen |
| Kuollut | 23. joulukuuta 1940 (52 vuotta) Ahlainen |
| Ammatti | pienviljelijä |
Johannes (Juho) Jeremias Vesterlund (myös ”Jussi”, 17. joulukuuta 1888 Ahlainen – 23. joulukuuta 1940 Ahlainen) oli suomalainen pienviljelijä ja poliitikko, joka toimi sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajana vuosina 1922–1923. Hänen eduskuntatyönsä päättyi kesken, kun viranomaiset lakkauttivat puolueen syksyllä 1923.[1]
Elämä ja poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahlaisten Alakylässä syntyneen Vesterlundin vanhemmat olivat torppari Herman Oskar Vesterlund (1861–1918) ja Hilda Aleksandra Mikontytär (s. 1861).[2] Sekatyömiehenä työskennellyt Vesterlund oli mukana Alakylän työväenyhdistyksen toiminnassa jo 1910-luvun alussa, ja vuonna 1913 hänet valittiin sosialidemokraattiseen piirineuvostoon.[3][4]
Ennen sisällissotaa Vesterlund työskenteli Porissa Osuusliike Kansan palveluksessa toimien muun muassa moottorialus Sampon kuljettajana. Hän oli myös sosialidemokraattisen piiritoimikunnan kiertävänä puhujana. Sodan aikana Vesterlund toimi kansliatehtävissä Porin punakaartiin palkanmaksutoimistossa ja lisäksi hänen väitettiin kuuluneen Ahlaisten punakaartin perustajiin. Huhtikuun alussa Vesterlund perääntyi Porin seudun punaisten mukana kohti Itä-Suomea, jossa hän jäi toukokuun alussa saksalaisten vangiksi Hollolan Vesalassa. Vesterlund siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille, ja heinäkuussa 1918 hän sai 10 vuoden tuomion valtiopetoksesta.[5] Myös Vesterlundin isä ja 15-vuotias veli kuuluivat punakaartiin. Veli Herman Leander (s. 1903) kuoli pakomatkalla Okeroisissa ja isä Herman Oskar myöhemmin Hennalan vankileirillä.[6][7]
Vapauduttuaan yleisen armahduksen myötä Vesterlund toimi pienviljelijänä Ahlaisissa ja lähti kommunistisen SSTP:n toimintaan. Eduskuntaan hänet valittiin vuonna 1922.[1] Vesterlundin kansanedustajakausi päättyi kesken, kun hänet määrättiin pidätettäväksi elokuussa 1923 niin sanotun suuren kommunistijutun yhteydessä.[8] Vesterlund pakoili viranomaisia koko syksyn, ja lopulta kesäkuussa 1924 Turun hovioikeus luopui häntä vastaan nostetusta syytteestä.[9][10] Myöhemmin 1920-luvulla Vesterlund jatkoi politiikassa SSTP:n seuraajaksi perustetun STPV:n riveissä. Vuonna 1928 Vesterlund valittiin Ahlaisten kunnanvaltuustoon ja 1929 hän oli ehdolla eduskuntavaaleissa.[11][12]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesterlundin puoliso oli Alma Aleksandra Huhtaniemi. Pariskunnalla oli neljä lasta.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Juho Vesterlund Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 21.5.2011.
- ↑ Juho Jeremias Westerlund 24.7.2020. Geni. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Ahlaisten Alakylän T. y:s. Sosialidemokraatti, 4.5.1911, nro 49, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Turun l. pohj. vaalipiirin sos.-dem. piirikokous. Työmies, 3.6.1913, nro 125, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ a b Vesterlund, Juho Jeremias – Valtiorikosylioikeuden akti (6069) Valtiorikosylioikeus. 26.8.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 30.7.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ Pekkalainen, Tuulikki: Lapset sodassa 1918. Liite 11. Helsinki: Tammi, 2014. ISBN 978-951-31693-9-8.
- ↑ Vesterlund, Herman Oskar Suomen sotasurmat 1914–22. 5.3.2002. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 20.1.2008. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Kommunistivangitsemiset. Sosialisti, 6.8.1923, nro 179, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Kommunistien suurjutun käsittely aloitettiin eilen Turun hovioikeudessa. Kansan Lehti, 9.11.1923, nro 261, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Suuren kommunistijutun tuomio julkaistu. Suomen Sosialidemokraatti, 21.6.1924, nro 142, s. 4–5. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Kunnallisvaalien tuloksia Satakunnan maalaiskunnissa. Satakunnan Kansa, 6.12.1928, nro 285, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Tärkeitä vaalityötä järjestäviä kokouksia pidetty eri piireissä. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 25.5.1929, nro 118, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.7.2020.
| ||||||
|
