Siirry sisältöön

August Rytkönen

Wikipediasta
August Rytkönen
August Rytkönen vuonna 1922.
August Rytkönen vuonna 1922.
Kansanedustaja
5.9.1922–17.10.1923
Ryhmä/puolue SSTP
Vaalipiiri Oulun eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt23. joulukuuta 1886
Iisalmen mlk
Kuollut18. joulukuuta 1960 (73 vuotta)
Oulu
Ammatti sahatyömies, luennoitsija

August (Aku) Rytkönen (23. joulukuuta 1886 Iisalmen mlk – 18. joulukuuta 1960 Oulu) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SSTP:n kansanedustajana vuosina 1922–1923.[1] Rytkösen ainoaksi jäänyt eduskuntakausi keskeytyi, kun hän sai vankeustuomion poliittisen toimintansa johdosta.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rutiköyhään perheeseen syntyneellä August Jahvetinpoika Rytkösellä ei ollut mahdollisuutta käydä edes kansakoulua, vaan hän joutui jo lapsena työelämään.[2] Rytkönen oli aluksi sekatyömiehenä, kunnes päätyi Toppilan sahalle Oulujoen kuntaan ja asettui Koskelankylän työläiskaupunginosaan. Työn ohessa hän paikkasi puuttuvaa koulusivistystään ahkeralla itseopiskelulla.[1][3][4]

Vuonna 1908 Rytkönen liittyi sahatyöläisten ammattiosaston ja SDP:n jäseneksi.[2] Hän toimi myös Koskelankylän työväenyhdistys Valon puheenjohtajana.[5] Myöhemmin Rytkönen kuului muun muassa Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton piiritoimikuntaan.[6]

Eduskuntaan ja vankilaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rytkönen tuli laajemmin tunnetuksi vasta sisällissodan jälkeisten työväenliikkeen linjariitojen aikana.[4] Sosialidemokraatit luonnehtivat puolueen vasemmisto-oppositioon kuulunutta Rytköstä muun muassa ”suurisuiseksi kommunistiksi”.[7] SDP:n jätettyään hän osallistui keväällä 1920 pidetyyn SSTP:n perustavaan kokoukseen Oulun sosialistisen kunnallisjärjestön edustajana. Vuosina 1920-1921 Rytkönen työskenteli SSTP:n piiritoimikunnan puhujana ja 1921-1922 kommunistien valtaaman Suomen Ammattijärjestön kiertävänä luennoitsijana.[2][8] Hän toimi myös SSTP:n Oulun piirisihteerinä.[1]

Heinäkuussa 1922 Rytkönen valittiin kansanedustajaksi.[1] Eduskunnan aloitettua työskentelynsä hänestä tuli SSTP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.[9] Keväällä 1923 Rytkönen ja Kalle Lampinen ilmiantoivat edustajakollegansa Yrjö Valkaman puoluejohdolle kuultuaan hänen vastustavan kommunistien maanalaista toimintaa Eeva Sassi-Korhosen aiheuttamaan skandaaliin liittyen. Valkama erotettiin eduskuntaryhmän ja puolueen jäsenyydestä.[10]

Rytkönen vangittiin kesäkuussa 1923, kun Etsivä keskuspoliisi epäili hänen osallistuneen kaksi vuotta aikaisemmin Pietarissa pidettyyn laittoman SKP:n puoluekokoukseen.[11][12] Rytkönen joutui syytteeseen myös niin sanotussa suuressa kommunistijutussa, mutta lopulta jutut yhdistettiin.[13] Hän oli vankilassa koko oikeuskäsittelyn ajan maaliskuun loppuun saakka.[14] Kesäkuussa 1924 Rytkönen sai Turun hovioikeudelta vuoden ja kuuden kuukauden vankeustuomion valtiopetoksen valmistelusta.[15] Korkeimpaan oikeuteen tehdyn valituksen jälkeen hänet passitettiin istumaan tuomiotaan toukokuussa 1925.[16][17] Rytkönen vapautui Tammisaaren pakkotyölaitoksesta marraskuussa 1926.[18]

Paluu sosialidemokraatteihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vankilasta päästyään Rytkönen työskenteli muun muassa Pohjolan Ammatillisen Piirijärjestön palveluksessa sekä kommunistien johtaman Suomen Rakennustyöväen Liiton järjestäjänä.[19][20] Hänet tunnettiin myös innokkaana urheilumiehenä. Rytkönen oli Koskelankylän Riennon jäsen ja osallistui TUL:n piirijärjestön toimintaan.[21][22]

1930-luvun vaihteessa Rytkönen siirtyi niin sanottuihin ”hoipertelijoihin” ja kommunistien toiminnan kieltämisen jälkeen hän palasi sosialidemokraatteihin.[23][24][25] Vuonna 1936 Rytkönen valittiin Oulujoen kunnanvaltuustoon.[19] Vuoden 1939 eduskuntavaaleissa hänen äänisaaliinsa riitti toiseen varasijaan.[26] Kirvesmiehenä Oulussa työskennellyt Rytkönen kuului myös sosialidemokraattisen Suomen Rakennustyöläisten Liiton johtoon.[27][28] August Rytkönen kuoli 73-vuotiaana joulukuussa 1960. Hänet on haudattu Oulun hautausmaalle.[29]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

August Rytkösen puoliso oli Fanni Elisabeth Rytkönen (1892-1950).[29] Perheessä oli neljä lasta.[8] Fanni Rytkönen oli pitkäaikainen Koskelankylän työväenyhdistyksen naisosaston johtokunnan jäsen.[30][31]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d August Rytkönen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 21.5.2011.
  2. ↑ a b c ”Työväenpuolueen edustajat valtiopäivillä”, Työmiehen Kalenteri 1923, s. 136. Helsinki: Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen puoluetoimikunta, 1922. Kansalliskirjasto.
  3. ↑ Eteläinen vaalipiiri. Kansan Tahto, 4.12.1907, nro 280, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  4. ↑ a b Hyvönen, Antti: Eduskuntaehdokkaamme. Pohjan Kansa, 1.6.1922, nro 123, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  5. ↑ Eteläinen vaalipiiri. Kansan Tahto, 18.2.1913, nro 40, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  6. ↑ Sahateollisuustyöv. liit. Pohjolan piirin piirikokous. Oulun Sanomat, 7.2.1917, nro 30, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  7. ↑ ”Isto”: Vaalipäivänä. Kansan Tahto, 1.7.1922, nro 74, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  8. ↑ a b Kommunistien suurjuttu. Sosialisti, 17.11.1923, nro 268, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  9. ↑ S. S. Työväenpuolueen eduskuntaryhmän virkailijat. Savon Kansa, 7.9.1922, nro Wapaa Kansa 56, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  10. ↑ ”Entinen”: Palanen kommunistidiktatuuria. Kansan Lehti, 16.4.1929, nro 87, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  11. ↑ Ohrana taasen kansanedustajan kimpussa. Uusi Pohjan Kansa, 28.6.1923, nro 143, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  12. ↑ ”Suomen sosialistisen puolueen” toiminta oikeassa valossaan poliisitutkimusten mukaan. Uusi Suomi, 25.7.1923, nro 167, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  13. ↑ Kommunistien jutut Turun hovioikeudessa. Uusi Suomi, 29.12.1923, nro 299, s. 9. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  14. ↑ Yli 50 kommunistia vapaalle jalalle. Uusi Aura, 30.3.1924, nro 88, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  15. ↑ Turun hovioikeus julistanut eilen päätöksen suuressa kommunistijutussa. Uusi Suomi, 21.6.1924, nro 142, s. 1, 9–10. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  16. ↑ Suomen Sosialistien Työväenpuolueen suurjuttu. Työn Ääni, 22.8.1924, nro 10, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  17. ↑ Oulun seudun tuomitut kommunistit. Kaiku, 21.5.1925, nro 115, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  18. ↑ Kurjalasta vapaasti. Pohjan Voima, 21.11.1926, nro 268, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  19. ↑ a b 50-vuotiaita. Pohjolan Työmies, 23.12.1936, nro 99, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  20. ↑ S. Rakennustyöväen liiton järjestäjä. Työn Ääni, 11.10.1929, nro 117, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  21. ↑ Koskelankylän Riennon yleisessä kokouksessa. Pohjan Voima, 10.11.1926, nro 258, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  22. ↑ 40 vuotta. Pohjan Voima, 24.12.1926, nro 296, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  23. ↑ Kommunistijohtaja August Rytkönen saa varoituksen. Uusi Aika, 14.1.1930, nro 4, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  24. ↑ Kumpumäki, A.: Vastinetta Rytköselle. Pohjan Voima, 5.3.1930, nro 52, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  25. ↑ Oulun sos.-dem. Työväenyhdistyksen vuosikokous. Pohjolan Työmies, 10.3.1937, nro 19, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  26. ↑ Tarkistettu tulos saatiin Oulun läänissä selville eilen. Pohjolan Työ, 12.7.1939, nro 155, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  27. ↑ Vetäkää viiva. Pohjolan Työ, 28.6.1939, nro 143, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  28. ↑ Suomen Rakennustyöläisten liiton kolmas edustajakokous alkoi eilen Helsingissä. Kansan Lehti, 27.4.1939, nro 96, s. 5–6. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  29. ↑ a b Aku Rytkönen BillionGraves. Viitattu 25.11.2025.
  30. ↑ Eteläinen vaalipiiri. Kansan Tahto, 20.1.1914, nro 15, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
  31. ↑ Koskelankylän sos.-dem. Naisyhdistyksen vuosikokous. Pohjolan Työ, 17.2.1939, nro 39, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 25.11.2025.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=August_Rytkönen&oldid=23697222”