Albert Kallio
| Albert Kallio | |
|---|---|
Albert Kallio vuonna 1930. |
|
| Kansanedustaja | |
|
5.9.1922–17.10.1923
|
|
| Ryhmä/puolue | SSTP |
| Vaalipiiri | Uusimaa |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. elokuuta 1884 Nurmijärvi |
| Kuollut | 17. elokuuta 1945 (60 vuotta) Espoo |
| Ammatti | työnjohtaja |
Albert Viktor Kallio (vuoteen 1900 Paavonkallio, 28. elokuuta 1884 Nurmijärvi – 17. elokuuta 1945 Espoo) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SSTP:n kansanedustajana vuosina 1922–1923.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albert Kallion vanhemmat olivat Isostakyröstä kotoisin ollut työmies Jaakko Paavonkallio (1849-1923) ja nurmijärveläinen Maria Vilhelmiina Nilsson (1849-1928). Jaakko Paavonkallio saapui rautatien rakennustöihin Hyvinkäälle 1870-luvun alussa. Vanhoilla päivillään hän toimi Tyko Sallisen ja Jalmari Ruokokosken ateljeetalojen Humalan ja Krapulan talonmiehenä ja tuli ikuistetuksi Sallisen Puunhakkaaja-sarjaan. Äiti Vilhelmiina puolestaan toimi mallina Sallisen Torpanmuori-maalauksessa.[2]
Ammattiyhdistysliikkeeseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansakoulun käytyään Kallio lähti 1890-luvun lopussa siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin.[2] Palattuaan Suomeen 1904 hän työskenteli Hyvinkään Verkatehtaan tulkkina ja kehruumestarina.[1] Kallio oli Hyvinkään työväenyhdistyksen sekä verkatehtaan ammattiosaston perustajajäsen ja kuului Nurmijärven sosialidemokraattiseen kunnallistoimikuntaan sekä Suomen Kutomatyöväen Liiton liittotoimikuntaan.[3][4] Kallio oli myös innokas teatteriharrastaja. Hän toimi Jussi Vuoriston kanssa 1905 perustetun Hyvinkään Työväen Näyttämön ensimmäisenä ohjaajana.[5] Tultuaan erotetuksi verkatehtaalta ammattiyhdistystoimintansa vuoksi[6] Kallio työskenteli Hyvinkään työväentalon vahtimestarina 1906–1912 sekä Orimattilassa toimineen Viljamaan Kehruutehtaan kehruumestarina 1912–1918.[1]
Sisällissodan aikana Kallio toimi aluksi Orimattilan vallankumousoikeuden puheenjohtajana, kunnes hänet kutsuttiin maaliskuussa Hyvinkäälle käynnistämään työläisten haltuunsa ottamaa Yhdistyneiden Villatehtaiden kutomoa. Saksalaisten maihinnousun jälkeen Kallio pakeni Pohjanmaalle, jossa hänet vangittiin huhtikuun lopussa Temmeksessä ja passitettiin takaisin etelään Tammisaaren vankileirille. Elokuussa Kallio tuomittiin 10 vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksesta.[7][8]
Sisällissodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kallio armahdettiin 1920, jonka jälkeen hän työskenteli jälleen Hyvinkään työväentalon vahtimestarina. Kallio lähti mukaan kommunistien järjestötoimintaan ja valittiin Hyvinkään kaupunginvaltuustoon.lähde? Hänet pidätettiin polittisen toimintansa johdosta ainakin kesäkuussa 1921.[9] Vuonna 1922 Kallio valittiin eduskuntaan.[1] Suuren kommunistijutun yhteydessä kesällä 1923 Kallio vältti pidätyksen ja painui maan alle.[7][10][11] Helmikuussa 1924 Kalliota ja muita vielä pakosalla olleita kommunisteja vastaan nostetuista syytteistä luovuttiin.[12]
Tilanteen rauhoituttua Kallio työskenteli Vakuutusyhtiö Kalevan piiripäällikkönä Viipurissa ja Lahdessa 1926-1930.[13] Kallio valittiin kommunistisen STPV:n listoilta Lahden kaupunginvaltuustoon ja hän oli myös kaupunginhallituksen jäsen.[14] Vuonna 1930 Kallio siirtyi Kalevan piiripäälliköksi Poriin ja jätti samalla politiikan kun kommunistien toiminta kiellettiin. Vuosina 1937–1940 hän työskenteli Kirvun Huopatehtaan työnjohtajana ja vuodesta 1940 lähtien kuolemaansa saakka Kalevan piiripäällikkönä Hyvinkäällä.[1][13]
Albert Kallio kuoli sydänkohtaukseen 60-vuotiaana elokuussa 1945. Hänet on haudattu Puolimatkan hautausmaahan.[15]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albert Kallion puoliso oli viipurilainen Lydia Josefina Sulkala (1883-1948).[8] Lydia Kallio kuului Hyvinkään kommunistisen naisosaston perustajajäseniin ja oli muun muassa eduskuntaehdokkaana.[4] Vuonna 1923 hänet vangittiin niin sanotun rauhanjulistajain jutun yhteydessä, mutta vapautettiin syytteistä.[16] Heidän tyttäreinsä oli ”Moskovan Tiltuna” tunnettu Aino Kallio. Albert Kallion veljenpoika oli kirjailija ja lehtimies T. W. Paavonkallio.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Albert Kallio Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 21.5.2011.
- ↑ a b c Hämäläinen, Pirjo: Moskovan ja Iitin Tiltu 10.1.2011. Kansan Uutiset. Viitattu 18.9.2023.
- ↑ Puolueen riennot. Työmies, 13.7.1909, nro 157, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ a b Työtätekeville valitsijoille. Suomen Työmies, 8.6.1922, nro 129, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ Muistitietokeräelmä 10523: Hyvinkään Työväen Näyttämö ja näyttelijät 1905-1925 Työväen Arkisto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ Muistolahja. Työmies, 24.9.1908, nro 220, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ a b Junnila, Olavi; Donner, Joakim: Hyvinkään seudun historia, s. 78. Hyvinkää: Hyvinkään kaupunki, 1989.
- ↑ a b Valtiorikosylioikeuden akti 14728 – Kallio, Albert Verner Valtiorikosylioikeuden aktit. 11.9.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ Ohranan nuotta. Köyhälistön Työ, 16.6.1921, nro 15, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ Lisätietoja eilen jatketuista kommunistipidätyksistä. Uusi Suomi, 5.8.1923, nro 177, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ Suuri kommunistijuttu Turun hovioikeudessa. Suomen Sosialidemokraatti, 9.11.1923, nro 261, s. 1, 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ Suuri kommunistijuttu ratkaisevassa vaiheessaan. Uusi Aura, 5.2.1924, nro 35, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ a b Piiripäällikkö A. Kallio 50-vuotias. Kalevan Viikkolehti, 18.8.1934, nro 33, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ Lahden kaupunginhallitus. Lahden Sanomat, 5.12.1929, nro 138, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ Albert Kallion kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 22.8.1945, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.10.2025.
- ↑ ”Yhteinen rintama Neuvosto-Venäjän puolesta”. Turun Sanomat, 25.07.1923, nro 5822, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.10.2025.