Hedelmäbanaani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kypsä banaaniterttu

Hedelmäbanaani on jauho- eli keittobanaanin ohella toinen banaanin pääkäyttömuodoista.[1][2] Hedelmäbanaanit ovat kääpiöbanaanin (Musa acuminata) tai banaanin (Musa × paradisiaca) lajikkeita; jälkimmäisessä tapauksessa osa perimästä tulee punttibanaanista (Musa balbisiana). Tärkeimmät hedelmäbanaanilajikkeet, kuten Cavendish, perustuvat pelkästään kääpiöbanaaniin.

Banaanien hedelmä on kasvitieteessä luokiteltu marjaksi[3], tarkemmin sanoen pohjusmarjaksi.

Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1783 Carl von Linné kuvasi hedelmäbanaanin nimellä Musa sapientum.[4] Keittobanaanille hän oli jo aiemmin antanut nimen Musa paradisiaca.[4][5] Todellisuudessa ne eivät kuitenkaan ole omia lajejaan, vaan kumpikin Linnén kuvaama banaani oli peräisin kääpiöbanaanin (Musa acuminata) ja punttibanaanin (Musa balbisiana) risteymästä.[4][6] Tämä risteymälaji tunnetaan nykyään banaanina Musa × paradisiaca.[5] Kaikki hedelmäbanaanit eivät kuitenkaan edusta risteymää, ja nykyään tärkeimmät kaupalliset hedelmäbanaanilajikkeet polveutuvat kokonaan kääpiöbanaanista.[7]

1950-luvulla kehitettiin menetelmä, jolla banaanit voidaan luokitella polveutumisensa ja ploidiansa perusteella.[8] Eri risteytystyypit erotellaan 2–4 kirjaimen kirjainyhdistelmillä, joissa A-kirjain edustaa acuminata-lajin haploidia genomia ja B-kirjain balbisiana-lajin.[7] Luonnonvarainen kääpiöbanaani on perimältään diploidi AA, punttibanaani diploidi BB.[9] Tärkeimmät hedelmäbanaanin jalosteet ovat AAA-lajikkeita, eli ne ovat triploideja ja polveutuvat pelkästään kääpiöbanaanista.[7] AAB-banaaneissa on sekä keitto- että hedelmäbanaanilajikkeita.[10] Omenabanaani (’Silk’) on esimerkki AAB-perimäisestä hedelmäbanaanista.[11]

Markkinoilla olevat banaanit ovat pääasiassa ’Cavendish’-lajiketta. 1950-luvulle saakka valtalajike oli ’Gros Michel’ (Big Mike), jonka laajamittainen kaupallinen viljely päättyi kasvitautien vuoksi. Sekä ’Cavendish’ että ’Gros Michel’ ovat AAA-perimäisiä banaaneja[12].

Ulkonäkö ja kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Banaani on ruohokasvi, joka kasvaa muutamassa kuukaudessa noin 7 metrin korkuiseksi.[13] Sillä on monivuotinen vankka juurakko ja hyvin suuret lehdet. Juurakosta nousevat lehtitupet ympäröivät toisiaan ja muodostavat näin keskeltä onton valevarren. Suuret lehtilavat ovat ehytlaitaisia avautuessaan, mutta tuulet ja sateet saavat ne helposti repeytymään pariliuskaisiksi. Kukkaperä kasvaa onton valevarren läpi ja se taipuu niin että pitkä kukinto riippuu lehtilapojen välistä.[13][14]

Kukkia on useita yhdessä siten, että kukinnon tyvipuolella on hedelmiä tuottavat emikukat ja latvapuolella hedekukat.[14] Banaanitertuissa on 6–9 kimppua ja niissä kussakin 14–20 hedelmää. Noin 25 kg painavat tertut kerätään sadonkorjuussa hedelmien ollessa vielä vihreitä eli raakoja. Viljellyt banaanit eivät tuota siemeniä, vaan niiden lisääminen tapahtuu juurakosta kasvavista vesoista tai juurakon kappaleista, jotka istutetaan sopivin välein. Ne kasvavat nopeasti ja kukkivat 9–10 kuukauden kuluttua istutuksesta. Hedelmät kypsyvät niihin vuoden kuluttua istutuksesta ja sadonkorjuun jälkeen kasvin maanpäällinen osa (ilmaverso) lakastuu ja se hakataan pois. Näin samasta juurakosta voi kasvaa kymmeniä sukupolvia suvuttomasti.[13][15]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Banaanin leviäminen islamilaisena aikana.

Banaanin viljely on aloitettu Papua-Uudessa-Guineassa,[16] josta se kulkeutui Afrikkaan mahdollisesti tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Banaani mainitaan ensi kertaa historiallisissa buddhalaisissa teksteissä 600 eaa. Aleksanteri Suuri maisteli banaania Intian laaksoissa vuonna 327 eaa. Ensimmäiset maininnat banaaniviljelmistä ovat Kiinasta noin vuodelta 200. Vuonna 650 islamilaiset valloittajat toivat kasvin Palestiinaan. Arabikauppiaiden mukana se levisi ympäri Afrikkaa. Vuonna 1502 portugalilaiset aloittivat ensimmäiset banaaniviljelmät Karibialla ja Keski-Amerikassa. Vaikka portugalilaiset merenkulkijat veivät tämän kasvin Länsi-Afrikasta Kanariansaarille, Eurooppaan banaani kotiutui vasta renessanssin alettua 1600-luvulla ja silloinkin hyvin vaisusti. Vaikka banaani tunnettiin varmasti jo keskiajalla, jostakin syystä se ei levinnyt keskiaikaiseen ruokakulttuuriin. Vuonna 1516 Kanarian kautta purjehtivat Amerikan-matkaajat ottivat kasvin kyytiin ja uuden mantereen valloitus oli banaanin osalta alkanut. Varsinaisesti laajamittainen Amerikan-valloitus alkoi noin 1800-luvun puolessa välissä. Eurooppalaiset ”keksivät” banaanin käytön oikeastaan vasta 1700-luvulla, eikä siitä ole keskiajalta juuri mitään mainintoja Euroopasta.

Banaani nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Banaanit poimitaan yleensä raakoina, ja ne kuljetetaan vientimaihin viilennettyinä. Ennen myyntiä niiden kypsyminen käynnistetään uudestaan eteenillä. Kypsän makean banaanin kuori on keltainen ja siinä on pieniä ruskeita pilkkuja. Banaanin hedelmäliha on pehmeää ja maultaan makeaa, joten kypsän banaanin voi syödä kuorittuna sellaisenaan. Kansainvälisten markkinoiden syöntibanaanilajikkeet eivät muodosta lainkaan siemeniä. Banaanin voi syödä ennen kuin se muuttuu ruskeapilkkuiseksi, kun hedelmäliha on kiinteämpää ja miedompaa. Hedelmän kypsyessä edelleen kuori muuttuu vähitellen ruskeapilkkuiseksi, ruskeaviiruiseksi ja edelleen kokonaan ruskeaksi ja ohueksi. Samalla hedelmäliha muuttuu pehmeämmäksi ja makeammaksi.

Euroopan unionin alueella banaania kasvatetaan esimerkiksi Portugaliin kuuluvalla Madeiran saarella. Madeiralaisia banaaneja pidetään pienempinä ja maukkaampina kuin muualla Euroopassa yleisesti myytävät banaanit.[17][18] Reilu kauppa on ottanut tuotevalikoimaansa lähinnä Ecuadorin banaaneja, joilla on myös menekkiä.[19]

Banaanikasvin ongelmat suvullisessa lisääntymisessä ovat huolestuttaneet banaaninviljelijöiden tulevaisuutta. Eri tauteja kestävien banaanilaatujen löytäminen on osoittautunut huolestuttavan työlääksi. Belgialainen kasvitutkija Emile Frison kirjoitti New Scientist -lehdessä vuonna 2003, että banaanin voi jopa kuolla sukupuuttoon, jonka voisi ehkä estää esimerkiksi geenimanipulaation avulla.[20][21] Erityisesti sienitaudiksi luokiteltava panamantauti TR4 on vaarallinen, eikä sille ole löydetty torjuntakeinoa. Se vaikuttaa leviävän maailmanlaajuiseksi epidemiaksi.[22]

Ravintoarvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

100 grammaa kuorittua banaania sisältää noin 18,3 grammaa imeytyvää hiilihydraattia, 0,4 grammaa rasvaa ja 1,1 grammaa proteiinia.[23] Banaani on hyvä kuidun, C-vitamiinin, kaliumin ja mangaanin lähde:[24] sadassa grammassa on esimerkiksi 0,36 grammaa kaliumia,[23] mikä on yli 10 prosenttia aikuisen miehen suositellusta päiväsaannista (3,5 g).[25] Banaani on myös erinomainen B6-vitamiinin lähde: sitä on sadassa grammassa 0,50 milligrammaa,[23] mikä on noin kolmasosa aikuisen miehen suositellusta saannista (1,6 mg) tai yksivuotiaan koko suositeltu saanti.[26]

Banaanit ovat lievästi radioaktiivisia, koska ne sisältävät luonnossa hyvin yleistä kalium-40-isotooppia. Radioaktiivisuus ei kuitenkaan aiheuta terveysvaikutuksia; yhden banaanin syöminen on noin 1 % normaalista päivittäisestä taustasäteilyannoksesta ja koska liiallinen kalium myös poistuu elimistöstä, annos ei kumuloidu. Banaanin sisältämää säteilyannosta (n. 0,1 µSv) on käytetty havainnollistamaan muiden säteilyannoksien kokoa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ploetz, R. C. et al. Banana and plantain—an overview with emphasis on Pacific island cultivars, ver. 1. Teoksessa Elevitch, C. R. (toim.): Species Profiles for Pacific Island Agroforestry. Hōlualoa, Hawai‘i: Permanent Agriculture Resources (PAR), 2007. Artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 12.3.2024). (englanniksi)
  • Robinson, J. C. & Galán Saúco, V.: Bananas and plantains. Wallingford: CABI, 2010. ISBN 978-1-84593-738-6. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.3.2024). (englanniksi)
  • Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen – ravintokasvit, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997.
  • Robuchon, J., Creignoun, M., Delaveyne, J., etc., Larousse – Gastronomique, Hamlyn, London, Editoriale Johnson, Bergamo, 2001.
  • Whiteman, K., Suuri hedelmäkirja, Anness Publishing ldt, Gummerus, Jyväskylä, Singapore 2001.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Hakala, Kaija & Peltonen-Sainio, Pirjo: Banaani. Teoksessa Piirainen, Mikko (toim.): Luonnossa. Kasvit 3, s. 111. Helsinki: Weilin + Göös, 2009. ISBN 978-951-0-33405-8.
  2. ↑ Kallio, Paavo & Rousi, Arne (päätoim.): Kasvien maailma, Otavan iso kasvitietosanakirja. 1. Aaloe–Herbaario, s. 155. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05098-2.
  3. ↑ Banana Fruit Facts. (Fruits) CRFG.org. California Rare Fruit Growers, Inc. Arkistoitu 4.2.2012. Viitattu 10.2.2012. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Robinson & Galán Saúco 2010, s. 21
  5. ↑ a b Musa × paradisiaca L. Plants of the World Online. 2024. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Ploetz et al. 2007, s. 3
  7. ↑ a b c Mark Rieger: Banana and Plantain – Musa spp. Uga.edu/fruit. 2006. Arkistoitu 14.6.2009. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
  8. ↑ Robinson & Galán Saúco 2010, s. 21–22
  9. ↑ Ploetz et al. 2007, s. 7
  10. ↑ Robinson & Galán Saúco 2010, s. 31
  11. ↑ Robinson & Galán Saúco 2010, s. 32
  12. ↑ Robinson & Galán Saúco 2010, s. 26
  13. ↑ a b c Otavan iso tietosanakirja. Osa 1, palstat 1018–1019, hakusana banaani. Helsinki: Otava, 1963.
  14. ↑ a b Höst, Ole & Berggreen, Harry: Etelän hedelmät ja vihannekset, s. 75. Suomentanut Uotila, Marja & Uotila, Pertti. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4518-8.
  15. ↑ Uusi tietosanakirja. Osa 2, palstat 700–701, hakusana banaani. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1960.
  16. ↑ Carlos, Angela: The surprising history behind bananas. Fox News. 10.8.2015. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 14.11.2020. (englanniksi)
  17. ↑ 8 Things to Know About Madeira Island in Portugal. Findery. elokuu, 2015. Arkistoitu 10.6.2016. Viitattu 28.10.2016. (englanniksi)
  18. ↑ Our delicious fruit and vegetable produce from Madeira Madeira Exótica. 2014. Arkistoitu 28.10.2016. Viitattu 28.10.2016. (englanniksi)
  19. ↑ Hyvä tietää banaaneista. Reilukauppa.fi. Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Arkistoitu 30.3.2010. Viitattu 4.1.2010.
  20. ↑ Mitä-Missä-Milloin 2004, s. 57. Otava, 2003. ISBN 978-951-1-18590-X.
  21. ↑ New Scientist, 18.1.2003
  22. ↑ Kokkonen, Yrjö: Maailman banaaniviljelykset tuhoutumassa – taudille ei ehkäisykeinoa Yle Uutiset. 5.4.2014. Viitattu 5.4.2014.
  23. ↑ a b c Banaani kuorittu. Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ravitsemusyksikkö. Arkistoitu 8.6.2009. Viitattu 3.9.2010.
  24. ↑ Nutrition Facts – Bananas, raw NutritionData.com. Condé Nast Digital. Viitattu 3.9.2010. (englanniksi)
  25. ↑ Kalium. Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ravitsemusyksikkö. Arkistoitu 5.3.2009. Viitattu 3.9.2010.
  26. ↑ Pyridoksiini vitameerit (vetykloridi). Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ravitsemusyksikkö. Arkistoitu 21.1.2011. Viitattu 3.9.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hedelmäbanaani&oldid=22253681”