Panamantauti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fusarium oxysporum f. sp. cubense
K7725-1-sm.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Luokka: Sordariomycetes
Lahko: Hypocreales
Heimo: Nectriaceae
Suku: Punahomeet Fusarium
Laji: oxysporum
Kaksiosainen nimi

Fusarium oxysporum
Schlecht. Snyder & Hansen[1]

Katso myös

 Commons-logo.svg Panamantauti Commonsissa

Panamantauti on kasvitauti, joka leviää banaanikasvin juuriin, juuri on oireeton ja siitä kasvavat varret pilaantuvat ja mätänevät. Tämä on taudin uusin, neljäs muunnos (TR4 eli Tropical Race 4).[2][3] Sen aiheuttaa Fusarium oxysporum f. sp. cubense -sieni, joka on immuuni sienimyrkyille eli sitä ei voi kontrolloida kemiallisesti.[4]

1950-luvulla panamantauti tuhosi siihen aikaan markkinoita hallinneen Gros Michel -banaanilajkkeen tuotannon, minkä seurauksena banaanintuottajat siirtyivät täysin tuottamaan Cavendish-banaania.[5] Cavendishin sanotaan olevan maultaan vaatimaton verrattuna Gros Micheliin[6].

Panamantaudin itiöt säilyvät hengissä lepotilassa maaperässä jopa 30 vuotta, ja leviävät helposti vesipisaroiden, mullan ja koneiden välityksellä.[2][7]

Taudin leviämistä edesauttaa banaaniviljelmien monokulttuuri: plantaaseilla kasvatetaan lähes yksinomaan Cavendish-lajiketta, mikä tekee viljelystä ja markkinoinnista halpaa ja tehokasta, mutta tarkoittaa samalla, että nämä kasvit ovat geneettisesti identtisiä ja siten haavoittuvia taudeille.[6]

Panamantauti TR4 tunnistettiin ensimmäisen kerran Taiwanin maaperästä 1990-luvun alussa. Se pysyi pitkään pelkästään Kaakkois-Aasian ja Australian vaivana, mutta vuonna 2013 se havaittiin myös Lähi-Idässä ja Afrikassa. Estotoimenpiteista huolimatta elokuussa 2019 panamantauti oli levinnyt uudelle mantereelle, Latinalaiseen Amerikkaan, maailman banaaniviennin keskukseen. Kolumbiassa julistettiin sen vuoksi kansallinen hätätila.[6]

Vaikka maailmassa on kymmeniä banaanilajeja ja tuhat lajiketta, Cavendishille ei ole korvaajaa tällä hetkellä. Lajikkeista vain harva täyttää kaupallisen kasvatuksen, kuljetuksen ja markkinoinnin vaatimukset. Esimerkiksi Goldfinger- ja Mona Lisa -nimisistä lajikkeista ei tullut kaupallisesti menestyksekkäitä.[6]

Australialaiset tutkijat ovat onnistuneet kehittämään Cavendish-lajikkeen, joka näyttäisi saadun geenimuuntelun avulla immuuniksi panamantaudille. Villistä banaanilajista peräisin oleva rga2-geeni suojaa banaania sieneltä, toisessa menestyneessä linjassa on sukkulamadosta otettu cad9-geeni suojannut banaania sieneltä. Näitä ei kuitenkaan ole vielä vuosiin tulossa markkinoille, sillä tutkijat jatkavat työtään viisivuotisella kokeella, jossa on tarkoitus kasvattaa 9 000 kasvia.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]