HMS Hyperion (H97)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta H-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia, katso HMS Hyperion.
HMS Hyperion
Hyperion 1936.jpg
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Swan Hunter & Wigham Richardson Ltd, Wallsend-on-Tyne
Kölinlasku 26. maaliskuuta 1935
Laskettu vesille 8. huhtikuuta 1936
Palveluskäyttöön 3. joulukuuta 1936
Palveluskäytöstä uponnut osuttuaan miinaan 22. joulukuuta 1940
Tekniset tiedot
Uppouma 1 340 t (kuiva)
1 980 t (max)
Pituus 98,45 m (kokonaispituus)
97,5 m (vesiraja)
Leveys 10,05 m
Syväys 3,78 m
Koneteho 34 000 hv
Nopeus 36 solmua (67 km/h)
Miehistöä 145
Aseistus 4 × 4,7"/L45 (120 mm) QF Mk XII tykkiä CP Mk XVIII asennuksena
2 × 0,5" Vickers Mk I nelipiippuista konekivääriä
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea Mk IX
45 syvyyspommia

HMS Hyperion (viirinumero H97) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston H-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Alus tilattiin 13. joulukuuta 1934 Swan Hunter and Wigham Richardsonilta Wallsendistä osana vuoden 1934 laivasto-ohjelmaa. Aluksen köli laskettiin 26. maaliskuuta 1935 ja se laskettiin vesille 8. huhtikuuta 1936. Alus valmistui 3. joulukuuta, jolloin sen valmistuskustannukset olivat 255 461 puntaa ja 10 shillinkiä ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Hyperion liitettiin palvelukseen otettaessa H-luokan aluksista muodostettuun Välimeren laivaston 2. Hävittäjälaivueeseen[2]. Alus osallistui laivueen mukana Espanjan rannikon valvontaan Espanjan sisällissodassa maaliskuusta kesäkuuhun ja elokuusta syyskuuhun 1937, maaliskuusta syyskuuhun ja lokakuusta joulukuuhun 1938 sekä helmikuusta huhtikuuhun 1939. Alus saapui elokuussa 1939 Portsmouthiin modernisoitavaksi, mutta modernisointi peruutettiin 16. elokuuta ja ainoastaan välttämättömät huoltotoimet tehtiin. Alus palasi 27. elokuuta palvelukseen, jolloin se aloitti purjehduksen Freetowniin.[1][3]

HMS Hyperion saapui 3. syyskuuta Freetowniin, jossa se aloitti sodan ajan palveluksen. Alus määrättiin seuraavana päivänä partiointiin, kauppamerenkulun suojaamiseen sekä vastustajan saarronmurtajien ja kaapparien metsästykseen Etelä-Atlantilta. Se siirrettiin marraskuussa Bermudalle saattuetehtäviin ja valvomaan Karibianmeren aluetta. Alus pysäytti 19. joulukuuta Cape Hatterasin edustalla saksalaisen saarronmurtajan Columbuksen, jonka miehistö upotti ennen valtausta. Saksalaisaluksen matkasta oli useat Yhdysvaltain laivaston alukset ilmoittaneet selväkielisenä.[1][3]

1940[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Hyperion määrättiin palaamaan kotimaahan. Alus saapui 15. tammikuuta 1940 Portsmouthiin, jossa se siirrettiin 25. tammikuuta telakalle. Alus palasi palvelukseen 6. maaliskuuta, jolloin se siirtyi Scapa Flowhun liittyen laivueeseensa.[1][3]

HMS Hyperion määrättiin 31. maaliskuuta yhdessä HMS Heron kanssa esittämään miinanlaskua Budin edustalle Norjan rannikolla (operaatio WB). Alukset lähtivät 5. huhtikuuta merelle Scapa Flowsta suojaten samalla taisteluristeilijä HMS Renownia. Hävittäjät erkanivat seuraavana päivänä Sullom Voeen tankatakseen, mistä ne lähtivät seuraavana päivänä kohti Budia. Osasto suoritti tehtävänsä 8. huhtikuuta Budissa, minkä jälkeen ne jäivät alueelle estämään "miinakenttään" joutumista. Norjan laivaston KNM Sleipner vapautti alukset valvontatehtävästä, minkä jälkeen ne palasivat Sullom Voeen tankatakseen.[1]

HMS Hyperion siirtyi 9. huhtikuuta Narvikiin, jossa se liittyi muuhun laivueeseen. Alus suojasi 11. huhtikuuta yhdessä risteilijä HMS Calcuttaa kanssa HMS Escortin, joka hinasi ilmahyökkäyksessä vaurioitunutta HMS Eclipseä Sullom Voeen. Alus palasi 14. huhtikuuta Norjan rannikolle.[1][3]

HMS Hyperion suojasi 23. huhtikuuta yhdessä HMS Herewardin, HMS Hastyn, HMS Fearlessin, HMS Furyn ja HMS Junon kanssa lentotukialuksia HMS Gloriousia ja HMS Ark Royalia, risteilijöitä HMS Berwickiä ja HMS Curlewia matkattaessa Norjan rannikolle operaatiossa DX. Alus osallistui toukokuussa Norjassa olleiden liittoutuneiden joukkojen evakuointiin Åndalsnesistä ja Moldesta, minkä päätyttyä se palasi 4. toukokuuta Scapa Flowhun.[1]

HMS Hyperion siirrettiin 7. toukokuuta Noren alaisuuteen saattue- ja partiotehtäviin. Alus osallistui 9. toukokuuta Britannian kansalaisten ja pakolaisten evakuointiin Hoek van Hollandista. Se määrättiin 12. toukokuuta suojaamaan Alankomaiden kuningasperhettä Englantiin kuljettanutta HMS Codringtonia (operaatio J), mikä tehtävä kuitenkin peruutettiin myöhemmin.[1]

HMS Hyperion siirrettiin 16. toukokuuta laivueen mukana Välimeren laivastoon. Alus siirtyi 30. toukokuuta Aleksandriaan. Alus osallistui 7. heinäkuuta operaatio MA3:n uuteen yritykseen suojaten saattueita MF1 ja MS1 Maltalta Aleksandriaan, minkä aikana se osallistui 9. heinäkuuta Calabrian taisteluun. Se palasi 14. heinäkuuta laivaston mukana Aleksandriaan.[1]

HMS Hyperion oli 16. heinäkuuta Kreetan pohjoispuolella sukellusveneiden etsintä partiossa yhdessä HMS Hastyn, HMS Heron ja HMS Ilexin kanssa. Alus oli 19. heinäkuuta mukana kun HMAS Sydney upotti Italian laivaston risteilijän Bartolomeo Colleonin.[1]

HMS Hyperion osallistui lokakuussa operaatio Hatsiin sekä saattueiden vaihtoon operaatio MB3:ssa. Alus suojasi yhdessä HMS Decoyn, HMS Defenderin, HMS Hastyn, HMS Havockin, HMS Herewardin, HMS Heron, HMS Ilexin, HMS Januksen, HMS Jerviksen, HMS Junon, HMS Mohawkin ja HMS Nubianin kanssa taistelulaivoja HMS Valiantia, HMS Malayaa, HMS Ramilliesia ja HMS Warspitea, lentotukialus HMS Illustriousia sekä risteilijöitä HMS Ajaxia, HMS Orionia, HMS Gloucesteria, HMAS Sydneyä laivaston ollessa Maltalle matkaavan saattueen MW3 ja Maltalta matkaavana saattueen ME3 kaukosuojausosastona operaatiossa MB8. Alus palasi 14. marraskuuta laivaston mukana Aleksandriaan.[1]

HMS Hyperion määrättiin 24. marraskuuta suojaamaan HMS Malayaa ja HMS Berwickia, jotka siirtyivät Sudanlahteen operaatiossa MB9. Alus matkasi 29. marraskuuta Aleksandriaan muun laivaston mukana.[1]

HMS Hyperion määrättiin joulukuussa tukemaan maavoimien taistelua, minkä vuoksi se osallistui tulitukitehtäviin. Alus upotti 14. joulukuuta Bardian edustalla Italian laivaston sukellusveneen Naiaden yhdessä HMS Herewardin kanssa. Se liittyi Force F:ään, johon kuuluivat HMS Malaya sekä HMS Ilex. Osaston tehtävänä oli suojata Maltalle matkaavaa saattuetta MW5 operaatiossa MC2. Saattue joutui 20. joulukuuta sukellusvene Serpenten hyökkäyksen kohteeksi.[1]

Maltalta liittyi Force F:ään (HMS Malaya, HMS Hyperion, HMS Hero, HMS Hasty, HMS Hereward) saattue ME5 eli tyhjät rahtilaiva SS Clan Forges ja SS Clan Fraser, jotka matkasivat Gibraltarille. Saattueen suojaksi saapuneet HMS Duncan, HMS Jaguar, HMS Encounter ja HMS Isis vapauttivat 21. joulukuuta Force F:n Sisilian kapeikon jälkeen.[1]

HMS Hyperion osui miinaan 22. joulukuuta Bonin niemimaan edustalla. HMS Ilex yritti kahdesti hinata pahoin vaurioitunutta alusta, mutta sen epäonnistutta miehistö siirrettiin HMS Ilexille, minkä jälkeen HMS Janus upotti aluksen torpedoimalla Pantellerian edustalla. Aluksen miehistöstä oli kateissa kaksi miestä, joiden oletettiin saaneen surmansa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5.
  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy James P: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n Naval-history. net - HMS Hyperion
  2. Whitley, M. J. s. 110
  3. a b c d English, John s. 113