HMS Fury (H76)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston F-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Fury
HMS Fury
HMS Fury
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja J. Samuel White and Company, Cowes, Isle of Wight
Kölinlasku 19. toukokuuta 1933
Laskettu vesille 10. syyskuuta 1934
Palveluskäyttöön 18. toukokuuta 1935
Palveluskäytöstä ajoi miinaan 21. kesäkuuta 1944
Loppuvaihe romutettu 18. syyskuuta 1944
Tekniset tiedot
Uppouma 1 427,5 t (standardi)
1 971,1 t (max)
Pituus 100,3 m
Leveys 10,1 m
Syväys 3,3 m
Koneteho 38 000 shp
Nopeus 35,5 solmua
Miehistöä 145
Aseistus 4 x QF 4,7" Mk XII -tykkiä CP Mk XVII -asennuksina
2 x nelipiippuista Vickers .50" Mk I -ilmatorjuntakonekivääriä
8 x 21" (533 mm) torpedoputkea
1 x kisko, jolla 20 syvyyspommia

HMS Fury (viirinumero H76) oli Britannian kuninkaallisen laivaston F-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: F-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 17. maaliskuuta 1933 J. Samuel White and Companyltä Cowesista Isle of Wightilta, missä köli laskettiin 19. toukokuuta. Alus laskettiin vesille 10. syyskuuta 1934 ja valmistui 18. toukokuuta 1935.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Kotilaivaston 6. hävittäjälaivueeseen, jonka mukana alus valvoi Espanjan sisällissodassa saartoa Biskajanlahdella ja Välimerellä. Alus kuljetti 11. joulukuuta 1936 Windsorin herttuan Boulogne-sur-Meriin.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan alkaessa alus oli laivueensa mukana Scapa Flowssa, mistä se osallistui laivasto-osastojen suojaamiseen sekä sukellusveneidentorjuntapurjehduksiin. HMS Royal Oakin upottamisen jälkeen 14. lokakuuta 1939 alus siirrettiin Clydeen Kotilaivaston mukana, kunnes Scapa Flown suojaa saatiin parannettua. Vuoden 1939 lopun alus suojasi Kanadasta saapuvia saattueita. Se palasi vuoden 1940 alussa Scapa Flowhun.

HMS Fury 20.4.1940

Alus suojasi 17. huhtikuuta Norjassa ilmahyökkäyksessä vaurioituneen risteilijä HMS Suffolkin Scapa Flowhun. Alus suojasi lentotukialuksia HMS Ark Royal ja HMS Glorious, joiden lentokoneet suojasivat Tromssan ympäristön maajoukkoja.

Alus siirrettiin 9. toukokuuta sisaralustensa HMS Fortunen ja HMS Foresightin kanssa Noreen taistelemaan Pohjanmerellä olevia Saksan laivaston E-veneitä ja miinalaivoja vastaan. Alus suoritti useita purjehduksia yhdessä risteilijä HMS Birminghamin kanssa ja se suojasi E-veneitä vastaan taistellessa vaurioituneen hävittäjän HMS Kellyn paluun Tyneen.

Välimerellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus siirrettiin heinäkuussa 8. hävittäjälaivueessa Gibraltarille Force H:hon. Elokuussa alus suojasi saattueita Välimerellä ja syyskuussa se osallistui operaatio Menaceen eli Vapaan Ranskan joukkojen siirtoon Dakariin. Alus taisteli Australian laivaston risteilijän HMAS Australian ja hävittäjä HMS Greyhoundin kanssa Vichyn Ranskan laivaston hävittäjää L'Audacieuxia, joka syttyi tuleen ja joutui ajamaan rantaan uppoamisen estämiseksi. Lokakuussa Fury partioi Länsi-Afrikan rannikolla ja suojasi 9. lokakuuta Vapaan Ranskan joukkojen maihinnousua Kameruniin. Alus palasi marraskuussa Force H:hon.

Marraskuussa alus suojasi useita Maltan saattueita, joihin kuului myös operaatio Collarin kaukosuojaustehtävä osana Force H:ta. Alus osallistui Spartiventon taisteluun, jossa se suojasi HMS Renownia. Alus oli tammikuussa 1942 operaatio Excessissä ja suojasi 9. helmikuuta Genovan pommitukseen osallistunutta laivasto-osastoa. Alus oli maaliskuussa huollettavana Maltalla.

Huhtikuussa alus suojasi Ark Royalia, joka kuljetti lentokoneita Maltalle. Alus oli jälleen toukokuussa suojaamassa saattueita osana Force H:ta, kun siirrettiin panssarivaunuja Pohjois-Afrikassa taistelevalle 8. armeijalle Egyptiin. Force H määrättiin 24. toukokuuta Atlantille etsimään Saksan laivaston taistelulaiva Bismarckia, jonka upottua Fury määrättiin laivueensa mukana etsimään Bismarckia huoltamaan määrättyjä saksalaisia tukilaivoja. Laivue pysäytti 23. kesäkuuta tukilaiva Alstertorin, jonka oma miehistö upotti ennen valtausta. Laivue palasi Gibraltarille. Alus suojasi saattuetta 21. heinäkuuta operaatio Substancessa ja 24. syyskuuta operaatio Halberdissa.

Jäämeren saattueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa alus siirrettiin Kotilaivastoon suojaamaan Jäämeren saattueita. Se liitettiin marraskuussa erikoissaattajaosastoon Greenockissa. Alus palasi joulukuussa 8. hävittäjälaivueeseen suojaamaan saattueita. Fury oli tammikuussa 1942 huollettavana Humberin telakalla, missä aluksen ilmatorjunta-aseistusta lisättiin. Alus liittyi 15. helmikuuta Scapa Flow'ssa laivueeseensa, jossa se valmistautui Jäämeren saattueiden suojaamiseen. Maaliskuussa alus oli saattueiden QP6 ja PQ12 kaukosuojausosastossa.

Alus oli 23. maaliskuuta suojaamassa risteilijä HMS Trinidadin ja hävittäjä HMS Eclipsen kanssa saattuetta PQ13. Se määrättiin 27. maaliskuuta etsimään saattueesta jääneitä, jolloin alus ohjasi saattueeseen SS Haraplionin. Saattue joutui 28. maaliskuuta Saksan laivaston Narvik-luokan hävittäjien hyökkäykseen, joka torjunnassa alus avusti. Alus suojasi oman torpedonsa vaurioittamaa Trinidadia Kuolan niemimaalle. Fury hyökkäsi tuloksetta Saksan laivaston sukellusvenettä U-378 vastaan. Alus viipyi Murmanskissa, kunnes se liitettiin 10. huhtikuuta palaavaan saattueeseen QP10. Alus suojasi samalla Trinidadia, joka siirrettiin Englantiin. Trinidad upposi 15. huhtikuuta useiden ilmapommitusten jälkeen.

Alus suojasi seuraavaksi saattueita PQ16, QP12 ja QP17. Se hyökkäsi HMS Wiltonin ja HMS Lotusin kanssa tuloksetta sukellusvenettä U-456 vastaan. Elokuun alussa alus palasi Välimerelle, missä se suojasi 10. elokuuta operaatio Pedestalia. Alus suojasi miinanraivaajia, kunnes se palasi 17. elokuuta Englantiin. Alus suojasi 9. syyskuuta saattuetta PQ18, mutta se siirrettiin 17. syyskuuta suojaamaan palaavaa saattuetta QP14. Fury lähti 18. syyskuuta HMS Impulsiven kanssa Huippuvuorille noutamaan RFA Oligarchin saattueeseen, johon ne liittyivät 19. syyskuuta. Alus siirrettiin suojaamaan HMS Wheatlandin ja Wiltonin kanssa risteilijä HMS Scyllaa ja saattuetukialus HMS Avengeria kasvaneen sukellusveneuhan vuoksi. Alus jatkoi palvelustaan Kotilaivastossa ja se suojasi joulukuussa saattueita JW51A ja RA51 ja maaliskuussa 1943 saattuetta RA53.

Atlantilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuun puolessavälissä alus liitettiin 4. saattajaryhmään suojaamaan Atlantin saattueita. Alus suojasi huhtikuussa saattueita HX329, jolloin se esti sukellusveneiden toimintaa tehokkaasti, HX234 ja ONS5. Se suojasi toukokuussa 1. miinalaivueen miinanlaskua pohjoiselle miinasululle ja suojasi saattuetta SC130. Alus siirrettiin telakalle huollettavaksi.

Alus suojasi 17. kesäkuuta Kotilaivastosta Välimeren laivastolle Sisilian maihinnousuun lähetettyä osastoa, jonka saavuttua määränpäähän se siirrettiin suojaamaan joukkojenkuljetussaattueita. Alus liitettiin 10. heinäkuuta maihinnousua suojaavaan osastoon. Italian antauduttua alus saattoi Italian laivaston Maltalle antautumaan. Alus oli 12. syyskuuta Salernon maihinnousussa.

Alus siirrettiin Aigeianmerelle torjumaan saksalaisjoukkojen siirtoja. Se kohtasi 7. lokakuuta saattueen HMS Penelopen ja HMS Faulknorin kanssa, mutta osasto joutui 15. lokakuuta vetäytymään alueelta toistuvien ilmahyökkäysten vuoksi. Alus tulitti 15. marraskuuta Lerosta HMS Exmoorin ja Puolan laivaston hävittäjän ORP Krakowiakin kanssa ja uudelleen seuraavana päivänä HMS Aldenhamin ja HMS Pennin kanssa. Alus oli joulukuussa huollettavana Gibraltarilla, jossa se muutettiin saattajaksi. Aluksen nelituumainen tykki ja kolmen tuuman ilmatorjuntatykkikorvattiin Oerlikonin 20 millimetrin ilmatorjuntatykeillä. Samoin aluksen syvyyspommien määrää lisättiin.

HMS Fury maihin ajettuna Arromanchesin rannalla 5.7.1944.

Alus palasi helmikuussa 1944 palvelukseen ja se siirrettiin maaliskuussa Scapa Flowhun, jossa se liitettiin 4. tukiryhmään. Alus suojasi saattuetta HX231 ja avustaen sukellusveneparven hyökkäyksen torjunnassa. Alus siirrettiin 13. toukokuuta osaksi operaatio Neptunen Force J:tä eli brittien maihinnousussa Ranskaan. Toukokuun lopun alus osallistui harjoituksiin. Alus liitettiin kesäkuussa tulitukiosasto E:hen tukemaan brittien itäistä maihinnousualuetta.

Alus lähti 5. kesäkuuta Solentista saattueessa J-1. Se saapui sillanpään edustalle ja siirtyi 6. kesäkuuta omalle tulitoiminta-alueelleen HMS Venuksen kanssa. Alukset suorittivat tulivalmistelun Corseullesista länteen. Alus palasi Itäisen laivasto-osastoon. Se suoritti 7.-20. kesäkuuta erilaisia tukitehtäviä ja suojasi saattueita alueellaan, kunnes se palasi Portsmouthiin tankattavaksi ja täydennettäväksi.

Alus ajoi 21. kesäkuuta sillanpäässä miinaan ja se jouduttiin ajamaan maihin. Hylky nostettiin ja hinattiin Englantiin. Elokuussa tehdyissä tutkimuksissa todettiin aluksen olevan korjauskelvoton. Fury siirrettiin syyskuussa poistolistalle ja myytiin BISCOlle, joka siirsi sen romutettavaksi T. W. Wardille Briton Ferryyn. Alus hinattiin romutettavaksi ja saapui 18. syyskuuta Briton Ferryyn.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Fury (H76).
  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]