HMS Firedrake (H79)
| HMS Firedrake | |
|---|---|
.jpg) HMS Firedrake |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Parsons Marine Steam Turbine Company, Wallsend |
| Kölinlasku | 5. heinäkuuta 1933 |
| Laskettu vesille | 28. kesäkuuta 1934 |
| Palveluskäyttöön | 30. toukokuuta 1935 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 17. joulukuuta 1942 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 427,5 t (standardi) 1 971,1 t (max) |
| Pituus | 100,3 m |
| Leveys | 10,1 m |
| Syväys | 3,3 m |
| Koneteho | 38 000 hv |
| Nopeus | 35,5 solmua |
| Miehistöä | 145 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 × QF 4,7" Mk XII -tykkiä CP Mk XVII -asennuksina 2 × nelipiippuista Vickers .50" Mk I -ilmatorjuntakonekivääriä 8 × 21" (533 mm) torpedoputkea 1 × kisko, jolla 20 syvyyspommia |
HMS Firedrake (viirinumero H79) oli Britannian kuninkaallisen laivaston F-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: F-luokka (hävittäjä)
Alus tilattiin Wallsendistä Parsons Marine Steam Turbine Companyltä, joka tilasi aluksen rungon Vickers-Armstrongilta Walkerin telakalta. Köli laskettiin 5. heinäkuuta 1933. Alus laskettiin vesille 28. kesäkuuta 1934 ja otettiin palvelukseen 30. toukokuuta 1935.
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palvelukseen otettaessa alus liitettiin F-luokan hävittäjistä muodostettuun Kotilaivaston 6. hävittäjälaivueeseen, joka numeroitiin toukokuussa 1939 uudelleen 8. hävittäjälaivueeksi.[1]
Alus upotti 14. syyskuuta 1939 Irlannin luoteispuolella sisaralustensa HMS Faulknorin ja HMS Foxhoundin kanssa Saksan laivaston sukellusveneen U-39.
Vuonna 1940 alus osallistui laivueen mukana Norjan taisteluihin, minkä jälkeen se siirrettiin elokuussa muun laivueen mukana Gibraltarille Force H:hon. Se vaurioitui heinäkuussa 1941 pahoin ilmahyökkäyksessä, missä sen sisaralus HMS Fearless upposi. Firedrake hinattiin takaisin Gibraltarille. Aluksen saamat vauriot korjattiin telakalla Bostonissa Yhdysvalloissa, mistä se palasi palvelukseen alkuvuodesta 1942.[1]
Alus upotti Gibraltarin itäpuolella HMS Wrestlerin ja kahden Royal Air Forcen 202. laivueen London-lentoveneen kanssa Italian laivaston sukellusveneen R. Smg. Durbon.
Alkuvuodesta 1942 alus oli laivueenjohtajana Keskisen Atlantin saattajayksikön ryhmä B-7:ssä (engl. Mid-Ocean Escort Force Group B-7). Ryhmä suojasi saattueita HX-186, ON-94, HX-192, ON-106, SC-91, ON-117, SC-103, ON-142 ja HX-216 ennen kuin Saksan laivaston sukellusvene U-211 torpedoi 17. joulukuuta 1942 Firedraken, joka suojasi saattuetta ON-153. Aluksen upottua korvetti HMS Sunflowerin miehistö poimi merestä 27 eloonjäänyttä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
- Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laivueenjohtaja: HMS Faulknor |
| Alukset: HMS Fame - HMS Fearless - HMS Firedrake - HMS Foresight - HMS Forester - HMS Fortune - HMS Foxhound - HMS Fury |
| Edeltäjä: E-luokka – Seuraaja: G-luokka |