HMS Firedrake (H79)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta F-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia, katso HMS Firedrake.
HMS Firedrake
HMS Firedrake
HMS Firedrake
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Parsons Marine Steam Turbine Company, Wallsend
Kölinlasku 5. heinäkuuta 1933
Laskettu vesille 28. kesäkuuta 1934
Palveluskäyttöön 30. toukokuuta 1935
Palveluskäytöstä uponnut 17. joulukuuta 1942 U-211 torpedoimana
Tekniset tiedot
Uppouma 1427,5 t (kuiva)
1971,1 t (max)
Pituus 100,3 m
Leveys 10,1 m
Syväys 3,3 m
Koneteho 38000 hv
Nopeus 35,5 solmua
Miehistöä 145
Aseistus 4 4,7"/L45 (120 mm) QF Mk XII tykkiä CP Mk XVII asennuksena
2 0,5" Vickers Mk I nelipiippuista konekivääriä
8 21" (533 mm) torpedoputkea Mk IX
1 kisko, jolla 20 syvyyspommia

HMS Firedrake (viirinumero H79) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston F-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa. Aluksen runko oli toimitettu alihankintana Vickers-Armstrongilta Walkerin telakalta.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Firedrake liitettiin palvelukseen otettaessa F-luokan hävittäjistä muodostettuun Kotilaivaston 6. Hävittäjälaivueeseen, joka numeroitiin uudelleen toukokuussa 1939 8. Hävittäjälaivueeksi. [1]

HMS Firedrake upotti 14. syyskuuta 1939 yhdessä sisaralustensa HMS Faulknorin ja HMS Foxhoundin kanssa Saksan laivaston sukellusveneen U-39 Irlannista luoteeseen.

Alus osallistui 1940 laivueen mukana Norjan taisteluihin, minkä jälkeen se siirrettiin elokuussa muun laivueen mukana osaksi Force H:ta Gibraltarilla. Se vaurioitui heinäkuussa 1941 pahoin ilmapommituksessa taistelussa, missä sen sisaralus HMS Fearless upposi. HMS Firedrake hinattiin takaisin Gibraltarille.[1]

Vauriot korjattiin Bostonissa Yhdysvalloissa, mistä se palasi palvelukseen alkuvuodesta 1942.[1]

Alus upotti yhdessä HMS Wrestlerin ja kahden Royal Air Forcen 202 laivueen London lentoveneen kanssa Italian laivaston sukellusveneen Durbon Gibraltarilta itään.

HMS Firedrake toimi alkuvuodesta 1942 Keskisen Atlantin Saattajayksikön ryhmä B-7:n (engl. Mid-Ocean Escort Force Group B-7)laivueenjohtajana. Ryhmä suojasi saattueita HX-186, ON-94, HX-192, ON-106, SC-91, ON-117, SC-103, ON-142 ja HX-216 ennen kuin HMS Firedrake joutui suojatessaan saattuetta ON-153 Saksan laivaston sukellusveneen U-211 torpedoimaksi 17. joulukuuta 1942. Aluksen upottua korvetti HMS Sunflower poimi merestä 27 henkiin jäänyttä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Whitley, M. J. s. 106