Etelä-Savon maakunnan kuntien vaakunat

Etelä-Savon maakunta

Mustassa kentässä vastaopalkittain viritetty käsijousi: kaikki kultaa, paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa.

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Enonkoski Mustassa kentässä kaksi hopea-airoa vinoristikkäin, saatteena neljä kulta-apilaa. Olof Eriksson, 23. marraskuuta 1954
	Hirvensalmi Kultakentässä musta, kävelevä hirvi, kaviot punaiset. Gustaf von Numers, 20. huhtikuuta 1953
	Juva Mustassa kentässä risti, saatteena oikeassa ylänurkassa apilan lehti; kaikki kultaa. Tapio Vallioja, 23. lokakuuta 1952
	Kangasniemi Mustassa kentässä paaluttainen kultainen rukinlyhty, jossa lanka hopeaa. Olof Eriksson, 12. kesäkuuta 1953
	Mikkeli Poikittain jaettu kilpi, jossa kuvataan sen yläkentässä kultaisella pohjalla Suomen marsalkan, vapaaherra C.G.E. Mannerheimin marsalkansauvaa kaksin kappalein vinoristisuunnassa sekä alakentässä mustalla pohjalla ylöspäin suunnattu Savon maakunnan kultainen jousi, jossa jänne, nuolenkärki ja sulitettu pyrstö ovat hopeaa. Vaakunakilven yläpuolella on ruotsalaismallinen kreivin kruunu ja kilven alapuolella vapaudenristi nauhasommitelmineen. Gunnar Clement; uudelleen piirtänyt Eero Jokilehto, 15. tammikuuta 1943
	Mäntyharju Mustassa kentässä kaksi kaarityviöstä kasvavaa mäntyä, kaikki kultaa. Ahti Hammar, 20. huhtikuuta 1953
	Pertunmaa Punaisessa kentässä kultainen liekki, jossa musta tähkä. Tapio Vallioja, 1. heinäkuuta 1965
	Pieksämäki Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten. Ahti Hammar, 1. tammikuuta 2007 (ottanut käyttöön Pieksänmaan vaakunan)
	Puumala Mustassa kilvessä kolme kilventyvestä kohoavaa hopeista sudenhammasta, joissa mustat, punaliekkiset kranaatit. Tapio Vallioja, 18. huhtikuuta 1963
	Rantasalmi Kultakentässä musta, aaltokorkoinen palkki. Ahti Hammar, 1. lokakuuta 1958
	Savonlinna Sinisessä kentässä kultainen kolmitorninen linna, sen alapuolella hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolelle jää musta tyviö, jossa pystyssä viritetty kultainen jousi; jousen jänne, nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Savonlinnan kaupungin Taideteollinen Korkeakoulu Carolus Lindbergin ehdotuksen (1938) pohjalta, 4. huhtikuuta 1989
	Sulkava Mustassa kentässä reunasta toiseen ulottuva, hopeinen yksikaarinen kivisilta, jonka saatteena kultaiset männynkävyt, kolme yläpuolella, yksi alapuolella, kannat ylöspäin. Gustaf von Numers, 23. syyskuuta 1953

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Anttola (1962–2000) Kultakentässä musta vinoristi, jossa kaksi kultaista suksikeihästä ristikkäin, sommat ylöspäin. Gustaf von Numers, 1. marraskuuta 1962
	Haukivuori (1955–2006) Mustassa kentässä kolmoisvuoren yläpuolella hauki; kaikki kultaa. Olof Eriksson, 15. helmikuuta 1955
	Jäppilä (1958–2003) Mustassa kentässä pystyssä kultahaahlat. Erkki Karttunen, 7. kesäkuuta 1958
	Kerimäki (1951–2012) Aaltokorokatkoisen kilven mustassa yläkentässä kultainen kirkonkello, sen kultaisessa alakentässä musta, reunoihin ulottuva verkko. Gustaf von Numers, 17. huhtikuuta 1951
	Mikkelin maalaiskunta (1950–2000) Kilpi aaltokoroinen, musta-kulta-katkoinen. Yläkentässä jännitetty käsijousi nuolineen; kaikki kultaa, paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Alakentässä musta orsivaaka. Tauno Häkli, 24. heinäkuuta 1950
	Pieksämäki (1951–2006) Mustassa kentässä kultainen vinoristin ja apilaristin yhdistelmä. Ahti Hammar, 24. lokakuuta 1951
	Pieksämäen maalaiskunta / Pieksänmaa (1951–2006) Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten. Ahti Hammar, 11. syyskuuta 1951 (kuntaliitos Pieksänmaaksi 1. tammikuuta 2004)
	Punkaharju (1954–2012) Sinisessä kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kruunu; kaikki kultaa. Olof Eriksson, 9. elokuuta 1954
	Ristiina (1951–2012) Kilpi musta-kultakatkoinen, siinä pystyssä vuorovärinen jalkajousi, jonka jänne ja nuolen kärki ovat hopeaa; saatteena alakentässä jousen varren kummallakin puolella musta siipi. Carolus Lindberg, 21. syyskuuta 1951
	Savonranta (1962–2008) Mustassa kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja jännitetty käsijousi; kaikki kultaa. Olof Eriksson, 18. joulukuuta 1962
	Sääminki (1950–1972) Sakarakorokatkoisen kilven kultaisessa yläkentässä musta oinaanpää edestäpäin, mustassa alakentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa punainen, yhdeksänhankainen kirkkovene. Gustaf von Numers ja Viktor Räsänen, 4. heinäkuuta 1950
	Virtasalmi (1955–2003) Kultakentässä musta, reunoihin ulottuva, yläpuolelta sakarakoron rajoittama, kaksikaarinen silta. Tapio Tikkanen, 15. huhtikuuta 1955