Esko Rahkonen

Esko Rahkonen (1. elokuuta 1936 Alatornio – 4. toukokuuta 2007 Tampere) oli suomalainen iskelmälaulaja. Hän teki noin 400 levytystä, ja hän keikkaili vielä elämänsä viime kuukausina.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esko Rahkosen löysi säveltäjä Unto Monosen Rovaniemeltä eräällä pohjoiseen suuntautuneista matkoistaan 1960-luvulla. Mononen vei Rahkosen Toivo Kärjen puheille, ja levytys syntyi samantien.[1] Monosen mittatilaustyönä säveltämä tango Syvä kuin meri (1965) ponnahti heti Suomen listojen kärkisijoille ja kilpaili tasapäisesti Beatlesin sekä Rolling Stonesin levytysten kanssa. Sitä seurasivat uudet versiot useista Kärjen 1950-luvun tangoista kuten Odotin pitkän illan ja Rakasta, kärsi ja unhoita, Kärjen originaalit Tallinnan laulu (1966, san.Pauli Salonen)), Hiljainen sade toukokuun (1967, san.Juha Vainio) ja Muistatko vielä sen tangon (1969, san.Lauri Jauhiainen).[2] Monikin Monosen tango nousi Rahkosen levyttämänä hitiksi, edellämainitun lisäksi mm. Yön hiljaisuudessa, Erottamattomat, Kukkani lumen alla.
Erikoinen tapaus oli tango Kesän muistatko sen (1967, san.Juhani Lompolo). Sen sävelsi Markku Nurmisen ohjelmoimana tietokone IBM 1130 noin 60 Toivo Kärjen tangon pohjalta. Aikaansaannoksen sovitti Kärki, ja Rahkonen lauloi levylle.[3]
Monet asiantuntijat ovat pitäneet Rahkosen 1960-luvun klassikkolevytyksiä kaikkein aidoimpiin suomalaisen tangon tulkintoihin kuuluvina. Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo ovat kuvanneet Rahkosta "yhtä suomalaiseksi kuin lasi maitoa ja puolikas ruisleipää".[4]
"Se oli yhtä rallia", Rahkonen toteaa 1960-luvun puolivälin keikkaelämästään.[5] "Keikka-auto kiisi vanteet soikeina Suomen teitä lavalta toiselle. Syvä kuin meri alkoi soida maaliskuussa 1965. Sinä keväänä viikonpäivät oli buukattu ihan täyteen. Ja lavoilla tanssittiin. Tango veti väkeä samaan tahtiin kuin Danny-show'kin. Tanssikansaa riitti kaikille lavoille."
Rahkonen muutti 1965 Rovaniemeltä Kouvolaan ja sieltä orkestereineen 1967 Lahteen, jossa hän asui Launeen kaupunginosassa. Musiikin ohella hänen intohimonaan olivat vanhat autot, joita hän keräsi mittavan kokoelman.
Rahkonen oli jättänyt Toivo Kärjen originaalit vuonna 1969, mutta vielä vuonna 2005 hän palasi tämän tuotantoon, säveltäjän jo kuoltua. Rahkosen 40-vuotisjuhla-albumilla Elämän juhlaa oli Kärjen ennenjulkaisematon tango Hänelle jota rakastan (san.Tuula Valkama).[6] Rahkonen tuli levyttäneeksi kaikkiaan 10 Kärjen originaalia, kaikki tangoja, ja useita uusia versioita vanhoista kappaleista.
Esko Rahkonen sai valtion taiteilijaeläkkeen 2002. Ikäisekseen terveenä ollut Rahkonen sai yllättäen toukokuussa 2007 sydänkohtauksen ja kuoli sydämen ohitusleikkauksen jälkeen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 70-vuotiaana.
Domino-yhtyeen kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olli Vermas, (vibrafoni), (klarinetti)[7]
- Arvo Sallila, (hanuri)[7]
- Taisto Alakunnas, (rummut)[7]
- Unto Alakunnas, (basso)[7]
- Raimo Hast, (kitara)[7]
Myöhemmät soittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kauko Heikinmatti, (hanuri)[7]
- Kalle Kouvolalainen, (hanuri)[7]
- Tatu Heikkinen, (hanuri)[7]
- Eero Kylmämaa, (hanuri)[7]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: uusintajulkaisut yhdistettävä ensijulkaisuun, kokoelmat erilleen |
Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esko Rahkonen (1967)
- Unto Monosen muistolle (1972) (yhdessä Reijo Taipaleen ja Eija Merilän kanssa)
- Tangoja (1973)
- Kaukainen kotiseutuni (1974)
- Tangokavaljeeri (1975)
- Pelin henki (1975)
- Kulkurin tango (1975)
- Laaksojen laulu (1976)
- Paljon sanomatta jää (1977)
- Paljon sanomatta jää (1980)
- Askel sydämeen (1978)
- Koska tulla saan (1979)
- Tangokavaljeeri (1980)
- Askel sydämeen (1980)
- Rakkauden polkuja (1980)
- Kaukainen kotiseutuni (1980)
- Laaksojen laulu (1980)
- Yksinäiset yhteen (1982)
- Teille elämästä laulan (1984)
- Kotikylän poika (1989)
- Kerro kultainen kuu (1993)
- Kaksi vuotta rakkautta (1997)
- Tulen luoksesi (1999)
- Sydänten parantaja (2002)
- Rakkaat joulumuistot (2004)
- Kulkurin tango (2011)
- Kulta-aika (2016)
- Viivy vielä hetki (2019)
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Parhaat (1978)
- Parhaat (1980)
- Parhaat (1982)
- Keskiyön tango (1982)
- Tunteilla sinulle (1983)
- Tallinnan laulu (1984)
- Esko Rahkonen (1988)
- 20 suosikkia – Syvä kuin meri (kokoelma (1995)
- Tanssijan tie (2002)
- Sydämet kohtaavat (2004)
- Joku odottaa kirjettäsi (2004)
- 40-vuotisjuhlalevy – Elämän juhlaa (2005)
- 40 tuttua ja toivotuinta (2007)
- Syvä kuin meri (2007)
- Muistoja Karpaateilta (2011)
- Tallinnan laulu (2011)
- Laaksojen laulu (2011)
- 40 tuttua ja toivotuinta 2 (2011)
- Kotiseutu pohjolassa – Levytyksiä vuosilta 1974–1976 (2014)
- Askel sydämeen – Levytyksiä vuosilta 1975–1978 (2014)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo: Iskelmän kultainen kirja, s. 412. Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7
- Häyrinen, Lea: Laulajan tie Esko Rahkosen henkilökuva. Minerva kustannus oy, 2006. ISBN 952-5591-46-8 (suomeksi)
- Laakso, Jorma & Laakso, Marjo: Ruostetta ja romantiikkaa : laulaja Esko Rahkosen nostalginen autokokoelma. (The nostalgic car collection of singer Esko Rahkonen) Helsinki: Alfamer, 2007. ISBN 978-952-472-079-3 (suomeksi)(englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 573. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
- ↑ Kärki 2015, s. 591,608,635
- ↑ Kärki 2015, s. 614
- ↑ Iskelmän kultainen kirja, Peter von Bagh, Ilpo Hakasalo, Otava, 1986
- ↑ Etelä-Suomen Sanomat, haastattelu 1997
- ↑ Kärki 2015, s. 917
- ↑ a b c d e f g h i Häyrinen, Lea: Laulajan tie Esko Rahkosen henkilökuva, s. 74. Minerva kustannus oy, 2006. ISBN 952-5591-46-8