Unto Monosen muistolle
| Unto Monosen muistolle Reijo Taipale / Esko Rahkonen / Eija Merilä | ||
|---|---|---|
| ||
| Tribuuttialbumin tiedot | ||
| Studio | Scandia-studio | |
| Julkaistu | 1972 1978 (uusintajulkaisu) | |
| Formaatti | LP-levy (1972 SLP 564, 1978 HSLP 247) C-kasetti (SDE 191) | |
| Tuottaja(t) | M. A. Numminen | |
| Tyylilaji | tango valssi tango-beguine jenkka foksi iskelmä | |
| Kesto | 30.81 | |
| Levy-yhtiö | Scandia-Musiikki Oy | |
| Levymerkki | Scandia | |
| Reijo Taipaleen muut julkaisut | ||
| Reijo Taipale 1970 |
Unto Monosen muistolle 1972 |
Kahden kanssasi 1974 |
| Esko Rahkosen muut julkaisut | ||
| Esko Rahkonen 1967 |
Unto Monosen muistolle 1972 |
Tangoja 1973 |
| Eija Merilän muut julkaisut | ||
| Unto Monosen muistolle 1972 |
Kiitokseni 1976 | |
Unto Monosen muistolle on suomalainen tribuuttialbumi vuodelta 1972. Albumi on nimensä mukaisesti omistettu vuonna 1968 menehtyneen säveltäjä Unto Monosen muistolle ja sisältää miehen säveltämiä kappaleita Reijo Taipaleen, Esko Rahkosen ja Eija Merilän tulkitsemina. Albumi on julkaistu vinyylilevynä vuosina 1972 ja 1978 sekä C-kasettina vuonna 1972.
Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikki kappaleet säveltänyt Unto Mononen ja sovittanut Olli Heikkilä.
A-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Reijo Taipale: Satumaa – 3.05 (tango, san. Saukki)
- Esko Rahkonen: Kukan muistolle – 2.27 (valssi, san. Unto Mononen ja Saukki)
- Taipale: Jos nähdä voisin – 2.39 (tango-beguine, san. Juha Vainio)
- Eija Merilä: Ilta himmenee – 2.23 (tango, san. Unto Mononen ja Saukki)
- Taipale: Muistojen jenkka – 1.42 (jenkka, san. Unto Mononen ja Saukki)
- Rahkonen: Tyttö tiskin takaa – 2.24 (tango, san. Saukki)
- Taipale: Onnen maa – 2.25 (tango, san. Juha Vainio)
B-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taipale: Sammunut nuotio – 2.31 (tango, san. Saukki)
- Rahkonen: Kukkani lumen alla – 2.43 (tango, san. Saukki)
- Taipale: Viimeinen ilta – 2.08 (valssi, san. Saukki)
- Merilä: Sä olet ensimmäinen – 2.16 (tango, san. Juha Vainio)
- Taipale: Kaukomerten laulu – 2.17 (valssi, san. Unto Mononen ja Juha Vainio)
- Rahkonen: Tuulen tyttö – 1.43 (foksi, san. Saukki)
- Taipale: En sulle kaikkea voinut mä antaa – 2.38 (tango, san. Saukki)[1]
Vinyylilevyn takakannessa on M. A. Nummisen kirjoittama muistokirjoitus:[1]
»Unto Mononen (1930-1968) syntyi Muolaassa ja kuoli Somerolla. Jo verraten varhain Mononen sai tutustua suomalaisen populaarimusiikin huippukykyihin: ollessaan talvisodassa joutui tykistön tulenjohtaja, Toivo Kärki, ammuttamaan hajalle Monosten kivinavetan. No, tämä kosketus ei varsinaisesti saanut nuorukaista seuraamaan T. Kärjen jälkiä säveltäjän uralla, mutta asetuttuaan pysyvästi Somerolle vuonna 1948 Mononen hankki kitaran, opetteli nopeasti soittamaan ja kiinnostui myös säveltämisestä.
Ensimmäinen julkaistu sävellys oli "Pieni valssi" vuonna 1950. Mononen vaikutti Somerolla etupäässä muusikkona koko 1950-luvun ajan, vaikka sai pientä menestystä säveltäjänäkin joskus (esim. "Satumaa" levytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955, laulajana Henry Theel). Vuonna 1960 Mononen voitti Yleisradion iskelmäsävellyskilpailun. Varsinainen menestys oli kuitenkin tangokausi, jonka huippu sattui vuoteen 1964; silloin Unto Monosen nimen oppi tuntemaan koko tanssia harrastava suomalainen yleisö. Tämä oli Monoselle myös taloudellisen menestyksen aikaa.
Vuodesta 1966 lähtien hän alkoi kiinnostua "kirjallisen" säveltäjän urasta, ja hän sävelsi koko joukon toistaiseksi julkaisemattomia melodioitaan Aila Meriluodon, Marja-Leena Mikkolan, P. Mustapään, Pentti Saarikosken ja Kiilan ryhmän runoilijoiden teksteihin. Hetkeä ennen kuolemaansa Monosella oli lyhyt uskonnollisen säveltämisen kausi. Tämä levy on tehty poikkeuksellisella tavalla. Aineisto on ennen julkaisematonta Monosen tuotantoa, joka saatiin pelastetuksi jälkipolville Rovaniemeltä: siellä oli noin 400 sävellystä pienessä pahvilaatikossa. Olli Heikkilä penkoi kaikki nuotit ja kokosi parhaimmiston. Koska useimmissa kappaleissa oli varsin keskeneräinen sanoitus - Mononen oli vain luonnostellut jotakin - annettiin sanoitustyö Juha "Watt" Vainion ja Saukin tehtäväksi. Iloksemme voimme huomata, että he ovat onnistuneet erittäin hyvin vangitsemaan "monosmaisen" tunnelman sanoihin.
Tarkkaava kuuntelija huomaa, että varsinaisia sovituksia esityksissä ei ole. Tämän levyn tekoon kerättiinkin maamme parhaat tangoa tajuavat muusikot, jotka ovat panneet koko sielunsa mukaan saadakseen improvisoimalla loihdituksi aidoimman suomalaisen tangon tulkinnan. Ainoana muunneltuna kappaleena on mukana "Satumaa", mutta jos kuuntelette Reijo Taipaleen laulamaa "Sammunutta nuotiota", voinette yhtyä käsitykseeni, että se olisi ollut vuonna 1964 julkaistuna ehdoton myyntiykkönen. Vaikka Mononen onkin parhaimmillaan juuri tangossa "Ilta himmenee", voitte nauttia hänen suurenmoisesta melodiikastaan myös esim. valsseissa "Viimeinen ilta" ja "Kukan muistolle".
Unto Mononen sanoi eläessään, kun häneltä kysyttiin, mistä hän saa ideat sävellyksiinsä, että "ne tulevat jostakin tuolta siniseltä taivaalta". Mononen oli säveltäjänä itseoppinut kansanmies. Ehkä juuri kansan syvistä riveistä itse lähteneenä hän on kyennyt tajuamaan Suomen kansan mollimielen paremmin kuin kenties kukaan muu tangosäveltäjistämme.»
(M. A. Numminen)
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- M. A. Numminen - tuotanto
- Jouko Ahera / Scandia-studio - äänitys
- Jukka Väisänen - kansi
- Jaakko Hellsten - ulkoasu[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Esko Rahkonen, Reijo Taipale, Eija Merilä - Unto Monosen Muistolle (1972, Vinyl) Discogs. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Esko Rahkonen, Reijo Taipale, Eija Merilä - Unto Monosen Muistolle (1972, Cassette) Discogs. Viitattu 21.7.2023.