Eija Ahvo

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 7. heinäkuuta 2024 kello 22.44 käyttäjän Kärrmes (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eija Ahvo
Henkilötiedot
Koko nimi Eija Helena Ahvo-Saartamo
Syntynyt31. tammikuuta 1951 (ikä 73)
Juankoski, Suomi[1]
Ammatti laulaja, näyttelijä
Puoliso Matti Saartamo
Lapset Joonas Saartamo
Venla Saartamo
Näyttelijä
Aktiivisena 1978–
Merkittävät roolit
Palkinnot

Parhaan naissivuosan Jussi
1984 Pessi ja Illusia

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Eija Helena Ahvo-Saartamo (s. 31. tammikuuta 1951 Juankoski) on suomalainen näyttelijä, ääninäyttelijä ja laulaja.[2][3]

Elämä ja ura

Lapsena Eija Ahvo kävi Juantehtaan oppikoulua samalla luokalla Juice Leskisen kanssa[4].

Ahvo valmistui ylioppilaaksi vuonna 1971.[5] Hän opiskeli näyttelijäntyötä Suomen teatterikoulussa vuosina 1973–1977.

Vuonna 1969 tuolloin 17-vuotias Eija Ahvo voitti Juankoskella Tähtijahti-iskelmälaulukilpailun naisten sarjan.lähde? Miesten sarjan voitti Kari Jalkanen (sittemmin taiteilijanimellä Kari Tapio). Vuodesta 1973 Ahvo on levyttänyt säännöllisesti.[6]

Vuodet 1971–1973 Ahvo toimi Kuopion yhteisteatterin tanssijana.[5] Vuosina 1977–1984 Ahvo näytteli Helsingin Kaupunginteatterissa. Hän ryhtyi freelancernäyttelijäksi ja -laulajaksi vuonna 1984.[5][7] Hän oli mukana MTV:n suositussa musiikkiviihdesarjassa Soitinmenot, jota esitettiin vuosina 1985–1987.

Teatteriroolien lisäksi Ahvo on näytellyt elokuvissa, televisiosarjoissa, radioteatterissa sekä dubbaajana animaatioelokuvissa ja -sarjoissa, lukenut äänikirjoja ja puhunut mainoksissa. Vuonna 2000 hän ryhtyi myös ohjaajaksi.[6]

Musiikin parissa Ahvo on tehnyt yhteistyötä erityisesti näyttelijä-laulaja Susanna Haaviston ja säveltäjä Toni Edelmannin kanssa. Helmikuussa 2005 sai ensi-iltansa Ahvon ja Edelmanin näyttämöteos Vuodet – saanko puhua rakkaudesta?, jota esitettiin ympäri Suomea.

Ahvo on toiminut myös laulun ja ilmaisutaidon opettajana Sibelius-Akatemiassa, ammattikorkeakouluissa, musiikkiopistoissa, kouluissa ja yrityksissä. Vuodesta 1986 hän on ollut UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs.[5]

Vuonna 2018 Eija Ahvo sai Pro Finlandia -mitalin.[8]

Yksityiselämä

Ahvo on naimisissa Matti Saartamon kanssa. Ahvon lapsia ovat näyttelijät Joonas Saartamo ja Venla Saartamo. Ahvo asuu Veikkolassa Kirkkonummella.[5][6]

Diskografia

  • Punainen Lanka I (Love, 1974)
  • Toni Edelmann – Lauluja (Love, 1975)
  • Punainen Lanka II (Love, 1976)
  • Näytelmämusiikkia Toni Edelmann (Love, 1978)
  • Kuinka myöhään valvoo blues (Love Kustannus, 1980)
  • Poika, joka ei halunnut kasvaa suureksi (Finnlevy, 1985)
  • Pala, pala maailma (Finnlevy, 1986)
  • Soi-tin-me-not (MTV Oy, 1986)
  • Uffaffaa! (Polarvox, 1986) lähde?
  • Laululoora (Megafon, 1986)
  • Max ja Moritz (Musiikki-Fazer, 1987)
  • Lasimaalaus (Musiikki-Fazer, 1990)
  • Pale Company (Bird, 1988)

  • Ahmatova (Love Kustannus/Pyramid Musiikki, 1989)
  • Kallion kimallus (Musiikki-Fazer, 1990)
  • Muisti (Syrene Music, 1993)
  • Toni Edelmann, Lauluja (Siboney, 1994)
  • Kirpparilla (Musiikki-Fazer, 1995)
  • Silta (Syrene Music, 1995)
  • Poplaulajan sunnuntai (Profile Records, 1997)
  • Kuut, tähdet, auringot (Savonlinnan teatteri, 1998)
  • Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja (Fazer, 1998)
  • Maalaistyttö (Johanna, 2000)
  • 20 Suosikkia – Oon elänyt tään ennenkin (Fazer, 2001) (kokoelma)[7]
  • Vuodet (Kiima, 2005)
  • Tulitikkutyttö (Halava Music, 2021)

Filmografia

Elokuvat
Vuosi Elokuva / TV-elokuva / Lyhytelokuva Rooli
1976 Ihmissydän
1977 Kevään herääminen Wendla
1978 Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet Esmeralda
Itsenäinen runo
1979 Pietarin miilu tyttö
1982 Ihmeellinen maalari
Ulvova mylläri Sanelma Käyrämö
Kolme sisarta Irina
1984 Pessi ja Illusia
1988 Joulupukki pulassa
1990 Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva Nutturapää, Katri-Eveliinan äiti
1992 Matka ajassa äiti
1994 Kallion kimallus
1994 Hype
2000 Terveisiä Pc:stä
2002 Luokkajuhla
2006 Rock’n Roll Never Dies tarjoilija
2011 Hiljaisuus äiti
2012 Kulman pojat Hannele
2013 Fatima mummi
2014 Onneli ja Anneli rouva Ruusupuu
2015 Onnelin ja Annelin talvi
2017 Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen

Televisiosarjat
Vuosi Sarja Rooli
1985–1987 Soitinmenot monia rooleja
1991 Tiina Kaisa
1993–1994 Kolmannen korvapuusti monia rooleja
1994 Kultainen salama Terhin ja Rekon äiti
1994–1995 Jäitä hattuun! monia rooleja
1994–1997 Vili Vilperi Marsa, Koiranpentu, Nanni, sivuäänet
2000 Dirlandaa
2004 BumtsiBum! Unelma Suolle
2005 Kylmäverisesti sinun Sanni Partanen
2007 Pelkkää lihaa Marjatta Hammar
2014 Toisen kanssa Anna-täti
2015 Syke Eliaksen isoäiti
2019 Suden hetki Sirkku
Hillo Sirkka
2020 Sunnuntailounas edellinen asukas
2022 Helsinki-syndrooma Tarja Pakulin

Ääninäyttelijänä

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Lähteet

  1. Pekkola, Velipekka: Eija Ahvo lapsuudenystävästään Juicesta: "Jos Jussilla ei olisi ollut pienestä lähtien sana hallussa, hän olisi herkästi ollut koulukiusattu" Yle Uutiset. 14.12.2020. Viitattu 17.8.2022.
  2. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 34. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  3. Eija Ahvo Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 18.9.2015.
  4. Musiikki | Eija Ahvo todisti, kuinka opettaja häpäisi nuoren ja herkän Juice Leskisen koko koulun edessä: Vuosia myöhemmin Ahvo sai ystävältään postia Helsingin Sanomat. 8.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  5. a b c d e Kuka kukin on 2011, s. 36. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8
  6. a b c Eija Ahvo Suomen näyttelijäliitto. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 22.5.2014.
  7. a b Latva, Tony & Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas, s. 19–20. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
  8. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali 6.12.2018 annetut kunniamerkit. 6.12.2018. Ritarikuntien kanslia. Viitattu 6.12.2018.

Aiheesta muualla