Eero Santala
Eero Oskari Santala (13. huhtikuuta 1930 Valkeakoski – 3. joulukuuta 1997 Hausjärvi)[1][2] oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko. Hän oli Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL) pää-äänenkannattajan Päivän Sanomien viimeinen ja pitkäaikaisin päätoimittaja vuosina 1962–1973.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valkeakoskella syntynyt Santala työskenteli kansakoulun suorittamisen jälkeen Tervasaaren paperitehtaalla ja Jylhävaaran konepajalla, kunnes pääsi vuonna 1949 toimitusharjoittelijaksi Valkeakosken Sanomiin. Hän eteni lehden toimitussihteeriksi ja työskenteli Keski-Hämeen aluetoimittajana sosiaalidemokraattien Hämeen Kansassa vuosina 1955–1959 ja sen jälkeen Kansan Lehdessä. Hän kuului tuolloin Valkeakosken kauppalanvaltuustoon ja -hallitukseen. Santala oli jonkin aikaa SDP:stä irtautuneen TPSL:n tiedotussihteerinä ja sen järjestölehden Sos.dem. Viestin päätoimittajana, mistä hän siirtyi vuonna 1962 puolueen sanomalehden Päivän Sanomien päätoimittajaksi.[2] Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuoden 1968 vaalissa.[3]
Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi lokakuussa 1972 Santalan ja toimittaja Taisto Pohjolan sakkoihin painovapauslain rikkomisesta, sillä Päivän Sanomat oli maaliskuussa 1972 julkaissut valokopion RKP:n kansanedustajan Georg C. Ehrnroothin Yhdysvaltoihin republikaanien kongressiedustajalle Edward J. Derwinskille lähettämästä kirjeestä ilman Ehrnroothin lupaa. Pohjolan kirjoittama artikkeli Suomen ”äärioikeiston” yhteyksistä Yhdysvaltoihin oli käyttänyt lähteenä myös toista Ehrnroothin kirjettä.[4][5] Lähdesuojaan vedonnut Santala kieltäytyi paljastamasta, mistä hän oli saanut siepatut kirjeet.[4] Suojelupoliisin arvelun mukaan lähde oli Neuvostoliiton lähetystösihteerinä Helsingissä toiminut KGB-mies Albert Akulov ja kyseessä oli KGB:n vastaisku sille, että Ehrnroothin perustama Express-lehti oli aiemmin paljastanut Akulovin harjoittavan Suomessa vakoilua. Santala tapasi Akulovia säännöllisesti, Supon tietojen mukaan jo vuodesta 1964.[4] Alpo Rusin mukaan vuonna 2014 julkistetut Mitrohinin arkiston tiedot osoittavat Santalan olleen KGB:n agentti koodinimellä ”Samuel”.[6] Supon tiedot Santalan ja Akulovin tapaamisista toi julkisuuteen Ehrnroothin elämäkerran laatinut Riku Keski-Rauska.[7]
Päivän Sanomat lakkautettiin vuoden 1973 alussa, kun eduskunnasta pudonnut TPSL poistettiin puoluerekisteristä.[8] Vuosina 1973–1991 Santala oli Espoossa toimineen Eläketiedotustoimiston johtajana, mihin tehtävään hän tuli Vihtori Rantasen seuraajana. Hän myös palasi SDP:n jäseneksi.[2][3] Hän oli vielä vuoden 1996 kunnallisvaaleissa SDP:n ehdokkaana Espoossa.[9]
Santala toimi työväen urheiluliikkeessä ja sai Suomen Urheilun hopeisen ansiomitalin. Hän kuoli 67-vuotiaana loma-asunnollaan Hausjärven Karassa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Eero Oskari Santalan kuolinilmoitus (tilaajille) Helsingin Sanomat 14.12.1997, s. 7, HS Aikakone. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ a b c d Aaro Peuraniemi: Johtaja Eero Santala (tilaajille) Helsingin Sanomat 18.12.1997. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ a b Päivi Repo: Eläkevalistajan työtä tarvitaan (tilaajille) Helsingin Sanomat 13.4.1990. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ a b c Riku Keski-Rauska: Kekkosta ja kommunismia vastaan: Georg C. Ehrnroothin poliittinen toiminta vuosina 1945–1982, s. 258–268. Historian väitöskirja, Helsingin yliopisto, Helsinki 2014. Teoksen verkkoversio
- ↑ Päivän Sanomille sakkoja Ehrnroothin kirjeen julkaisemisesta (tilaajille) Helsingin Sanomat 25.10.1972, s. 4, HS Aikakone. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ Alpo Rusi: Näkökulma: Sotkeutuuko Venäjä Suomen vaaleihin? Iltalehti 22.4.2017. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ Antti Honkamaa: Uutuuskirja: KGB urkki Suomen postia Ilta-Sanomat 22.10.2015. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ Toimituskapina Tpsl:n lehdessä (tilaajille) Helsingin Sanomat 3.1.1973, s. 9, HS Aikakone. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ Jouko Törmä: Espoon ehdokkaiden äänimäärät (tilaajille) Helsingin Sanomat 22.10.1996. Viitattu 30.3.2024.