Dalia Stasevska

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Dalia Stasevska (s. 30. joulukuuta 1984, Kiova, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto) on suomalainen kapellimestari, joka on johtanut useita orkestereita ja toiminut Kamarikesä-festivaalin taiteellisena johtajana.

Dalia Stasevska syntyi Kiovassa, silloisessa Neuvostoliitossa. Hänen isänsä on ukrainalainen kuvataitelija Andrij Stasevskij ja äitinsä suomalainen kuvataiteilija Maarit Blomqvist. Äidinkielensä suomen lisäksi Stasevska puhuu ja kirjoittaa myös ukrainaksi.[1] Hän eli kuitenkin ensimmäiset vuotensa Tallinnassa ja muutti viisivuotiaana Suomeen. Suomessa Stasevskan perhe asui ensimmäisen vuoden Helsingissä ja muuttivat sitten Tampereelle. Hän opiskeli Tampereen konservatoriossa ja innostui orkesterimusiikista 13-vuotiaana.[2]

Staveska pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan päätähtäimenään orkesterimuusikon ura. Hän soitti ensin viulua ja sitten alttoviulua. Nähtyään Eva Ollikaisen kapellimestariluokalla Staveska innostui kapellimestarin tehtävästä. Hän suuntasi Jorma Panulan oppilaaksi Tukholman kuninkaalliseen musiikkikorkeakouluun. Panulan eläköidyttyä Stasevska palasi Sibelius-Akatemiaan Leif Segerstamin oppilaaksi.[2] Hän suoritti kapellimestaridiplomin syksyllä 2012 parhain arvosanoin.

Dalia Stasevska on johtanut mm. BBC:n sinfoniaorkesteria, Oslon filharmoninen orkesteria, Royal Stockholm Philharmonic Orchestraa, Ruotsin radion sinfoniaorkesteria, Orchestre National de Lyona, Helsingin kaupunginorkesteria, Trondheim Sinfoniaorkesteria, Strasbourg filharmoninen orkesteria, Radion sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa ja Sinfonia Lahtia. Suomen Kansallisoopperan ja Kokkolan Oopperan lisäksi hän on johtanut Savonlinnan Oopperajuhlilla Mozartin Requiemin ja Kuhmon Kamarimusiikkijuhlilla lukuisia oopperaproduktioita sekä vieraillut Den Norske Opera & Balletssa. Dalia Stasevska on toiminut Esa-Pekka Salosen, Los Angelesin filharmonikoiden ja Lontoon Philharmonian assistenttina. Vuosina 2014–2016 hän toimi Orchestre de Paris'n ja Paavo Järven assistenttina. Vuosina 2010–2015 Dalia Stasevska toimi Kamarikesä-festivaalin taiteellisena johtajana.

Stasevska on nimitetty BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijaksi. Hän aloittaa tehtävässä kesällä 2019 ja johtaa orkesteria jo BBC:n Proms-konserttisarjassa.[3] Sinfonia Lahden ylikapellimestariksi Stasevska valittiin 2020 kolmevuotiselle kaudelle, joka kestää syksystä 2021 kevääseen 2024. Samalla hän toimii Lahdessa järjestettävän Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana.[4]

Stasevskan elämänkumppani on basisti ja säveltäjä Lauri Porra.[5]

Näkemyksiä orkesterin johtamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dalia Stasevskan mielestä musiikista ei haeta täydellisyyttä, vaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja asioiden ilmaisemiseen. Opettajiltaan hän sai hyvät valmiudet ammattielämään, jossa hyvä paineensietokyky on merkittävässä osassa. Työssä pitää etsiä jatkuvasti uusia asioita, pitää itsensä innostuneena ja tarjota tarinoita. Johtamisessa on tärkeintä pitää yllä lapsenomainen innostus tekemiseensä, halu tietää asioista enemmän ja valmius nähdä vaivaa. Täytyy pystyä pitämään itsensä motivoituneena, täytyy välttää leipääntyminen, eikä saa olettaa mitään asiaa itsestään selväksi.[6]

Stasevska on kiinnostunut pidempiaikaisesta yhteistyöstä johtamiensa orkesterien kanssa ja samojenkin teosten esitysten hiomisesta yhä paremmiksi, kun niitä toistetaan seuraavilla konserttikausilla. Hänestä on tärkeää joidenkin kaavamaisten konserttirutiinien uudistaminen ja tietenkin se, mitä haluaa tekemisillään kertoa. Ylipäätään ohjelmiston suunnittelu on Stasevskasta hyvin kiehtovaa. Voisiko ottaa riskin ja valita solistiksi nuoren ja vielä tuntemattoman soittajan, tai esittää kokonaisen sinfonian sijasta vain yhden osan. Klassisen musiikin ja viihteen vastakkainasettelua Stasevska vierastaa, sillä molemmissa lajeissa on kiinnostavia ja karismaattisia muusikoita. Vaikka vanhan ja hienon perinteen vaaliminen on tärkeää, pitää musiikin uudistua ja olla tämän hetken ilmiö.[6]

Johtamista voi harjoitella vain orkesterin edessä, joten on tärkeää antaa uraansa aloitteleville kapellimestareille mahdollisuuksia näyttää kyvykkyytensä. Suomessa tämä asia on sisäistetty hyvin, kun opettajat ja kollegat antavat tukea, vinkkejä ja kannustusta, toteaa Stasevska. Hänestä kapellimestari on vain delegoija, joka jakaa tehtäviä ei alaisilleen, vaan samanarvoisille soittajille. Johtajuus on sitä, että kokoaa ryhmäänsä parhaat tyypit, ja saa heidät uskomaan, että he ovat hyviä työssään ja pystyvät jopa ylittämään itsensä. Stasevska pyrkii erityisesti vaalimaan keskustelevaa ilmapiiriä ja hyvää energiaa muusikoiden kesken.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hujanen, Minna: Dalia Stasevska: ”Kapellimestarin on oltava itsevarma ja nöyrä” Eeva. 1.10.2018. Viitattu 10.7.2020.
  2. a b Hautala, Harri: Kipinä orkesteriin iski Tampereella. Aamulehti, 2.2.2019, 138. vsk, nro 32, s. B2–B3. Tampere: Alma Media Kustannus Oy.
  3. Tiikkaja, Samuli: Dalia Stasevska BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijaksi Helsingin Sanomat. 25.1.2019. Viitattu 4.2.2019.
  4. Dalia Stasevskasta Sinfonia Lahden ylikapellimestari. Helsingin Sanomat, 23.5.2020, nro 138, s. C 7. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047.
  5. Tiikkaja, Samuli: Erilaiset yhdessä. Helsingin Sanomat, 13.1.2018, nro 11, s. C 1–C 3. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047.
  6. a b c Ali-Mattila, Teppo: Puikoissa. 23 tietä huippukapellimestariksi, s. 193–200. Jyväskylä: Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-395-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]