Dahomeyn kuningaskunta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Dahomey)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee afrikkalaista kuningaskuntaa noin vuoteen 1900. Ranskan Dahomey oli siirtomaa vuosina 1904–1958, ja nykyinen Benin oli Dahomeyn tasavalta vuosina 1958–1975
Dahomey
n. 1600 – 1894
Dahomey kingdom flag.png
lippu
Valtiomuoto monarkia
Pääkaupunki Abomey
Uskonnot vodoun
Kieli fon
Edeltäjä Abomey
Seuraaja Ranskan Dahomeyn lippu Ranskan Dahomey
Dahomeyn kuningaskunta noin vuonna 1894.

Dahomeyn kuningaskunta (myös Danxome, Danhome, Danhomè ja Fon) oli 1600-luvulla perustettu kuningaskunta Afrikassa, nykyisen Beninin valtion alueella. Se menetti itsenäisyytensä 1800-luvulla, kun Ranskan Senegalissa olleet joukot valtasivat sen ja liittivät osaksi Ranskan Länsi-Afrikkaa.

Dahomeyn kuningaskunnan ekspansio alkoi 1700-luvulla, jolloin siitä tuli alueen sotilaallinen voimavaltio. Eurooppalaisia kiehtoivat uutiset sen paikallisista tavoista, kuten sen naisarmeijasta, Dahomeyn amatsoneista.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dahomeyn kuningaskunnan synty liittyy suullisen tiedon mukaan seutua hallinneen fon-dynastian perimäriitoihin. Tarinan mukaan alueen suuren kuningaskunnan Alladan kaksi kilpailevaa prinssiä esittivät vaatimuksia hallitsemiseensa 1600-luvun alussa. Huegbon kaupungissa he sopivat, että toinen menee etelään, jonne hän myöhemmin perusti Porto-Novon kuningaskunnan. Toinen prinssi Dogbari meni pohjoiseen Abomeyn tasangolle. Hänen poikansa Dokonu sai luvan asettua asumaan Huawen seudulle, jossa hallitsi kuningaskuntien liittouman päällikkö Guedevi.

1700-luvulta peräisin olevan tarinan mukaan Dokonu vaati lisää maata Abomeyn seudulta paikalliselta päälliköltä nimeltä Dan. Silloin Dan kysyi fon-päälliköltä:

”Enkö ole jo antanut sinulle niin paljon maata, ja sinä pyydät vain lisää? Täytyykö minun avata vatsani, jotta voisit rakentaa siihen talosi?”

Dokonu vastasi seivästämällä Danin kpatin-keihäällä ja rakentamalla palatsin hänen paljastuneiden sisälmystensä päälle. Näin vallananastaja ja tuleva kuningas julisti, että hänen kuningaskuntansa pysyisi ikuisesti ”Danin vatsassa”. Valtakunta sai nimensä tästä: Dan on uhri, xo tarkoittaa vatsaa ja me on sisällä fonin kielen murteen fongben mukaan, jota puhuttiin Dahomeyssa.

Danin tappaminen merkitsi kumousta perinteisessä ja paikallisessa Länsi-Afrikan kansojen hallitsemisen politiikassa. Ensimmäisenä saapunut ei saanut enää kaikkia oikeuksia itselleen. Myöhemmin kuningas Agaja marssi joukkonsa kanssa etelään ja valloitti Alladan ja Huedan kuningaskunnat. Näin Alladan ylivoima kukistettiin ja Dahomeysta tuli transatlanttisen orjakaupan eräs merkittävistä pelureista.

Erään Abomeyn palatsin seinää.

Uudempi tutkimus on kuitenkin kumonnut tarinan perimätiedon. Palatsin rakentaminen Danin vatsan päälle on nähty pikemminkin tarinankerrontana, jossa halutaan vaimentaa muut fon-kuningaskunnan johtoaseman varjoon jääneet ja korostaa Dahomeyn valtakunnan roolia tuhon ja rakentamisen nimissä.[2]

Dahomeyn kuningaskunta oli aja-kansan alaryhmän fonien valtakunta, joka sijaitsi nykyisen Beninin tasavallan alueella. Dahomeyn kuningaskunta tuli voimakkaaksi 1700-luvulla yhdistyneen Abomeyn kuningaskunnan takia, jonka samannimisestä pääkaupungista tuli Dahomeyn pääkaupunki. Sen naapureiden kanssa Abomey alkoi saavuttaa vaikutusvaltaa 1600-luvulla itsensä nimittäneen kuninkaan Wegbajan (noin. 1645 – 1680) johdolla. Hänen hallintoajallaan jotkut fon-kansan jäsenet alkoivat kutsua itseään dahomeylaisiksi. Seuraavina vuosina Dahomeysta tuli rikas välittämällä siepattuja ihmisiä eurooppalaisille sen vallan kasvaessa ja kuningaskunnan laajetessa.[3]

Valtakunta laajenee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin vuonna 1724 Dahomeyn kuningas Agaja (1673–1740) valloitti Alladan, ja vuonna 1727 hän sai haltuunsa läheisen rannikolla olevan kauppaa käyvän kuningaskunnan Ouidahin.[3]

Pyton-temppeli Ouidahissa.

Kun Dahomeyn sotilaat tunkeutuivat nykyiseen Ouidahin kaupunkiin, he tappoivat ja söivät kaikki pytonkäärmeet Dangben pyhätössä.

Tätä tapahtumaa on pidetty tärkeänä symbolisena tekona, koska pyton oli Huedan kansallisjumala. Se oli osoitus sekä Dahomeyn henkisestä ylivoimasta, että valloitetun maan heikkoudesta. Henkisen voiman uudistuminen on selitys Dahomeyn vallan nousuun.[4]

Alladan, Ouidahin ja Abomeyn yhdistyneet kuningaskunnat muodostivat Dahomeyn kuningaskunnan kolme lääniä. Laajentuneiden rajojensa kanssa Dahomey sai valvontaansa rannikon satamat ja yhä enemmän jalansijaa kaupankäynnissä eurooppalaisten kanssa. Siitä tuli alueen hallitsevin valtakeskus.

Kuningaskunnan laajentuminen jatkui vielä 1800-luvulla, jolloin Oyojen imperiumi hyökkäsi Dahomeyta vastaan, ja jolle se lopulta oli pakotettu maksamaan veroja. Dahomey saavutti valtaansa uudelleen 1800-luvulla kuninkaiden Gezun (hall. 1818–1858) ja Glélén (hall. 1858–1889) voimakkaan hallinnon aikana. Gezun hallintoaikana Dahomey jatkoi vangittujen ihmisten kaupankäyntiä, mutta Britanian rannikon sulku vuonna 1852 pakotti hänet luopumaan siitä.[5]

Erään aikalaisen arvion mukaan vuonna 1850 Dahomeyn kuningaskunnan välikuku oli vähäinen, 200 000 henkeä johtuen tuhoisista sodista. Pääkaupungissa Abomeyssä oli 30 000 asukasta. Koko väestöstä noin 20 000 oli tuolloin vapaita, loput orjia. Sen vakinaisessa armeijassa oli noin 12 000 sotilasta, joista 5 000 oli amatsoneja. Kuninkaan sotilashallinto pystyi sota-aikana mobilisoimaan 50 000 miestä ja naista.[3]    

Uskonto ja kansantalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dahomeyn kuningashuoneen ympärille rakentui henkilöpalvontakultti, jossa uhraamisella, myös ihmisuhreilla, oli tärkeä osa. Ihmisiä uhrattiin kuninkaan esi-isille, jotka saivat uhreista uusia palvelijoita tuonpuoleiseen valtakuntaansa. Ihmiset uhrattiin katkaisemalla heidän kaulansa, paitsi kuninkaan vaimojen kohdalla, jotka haudattiin elävältä.lähde?

Dahomeyn kansantalouden perustana olivat maanviljely ja orjakauppa.

Naissoturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Dahomeyn amatsonit
Dahomeyn kuninkaan naistaistelijoita

Dahomeyn naissoturien legenda alkoi, kun valtakunnan toinen kuningas Wegbaja päätti 1600-luvulla koota haaremiinsa naisista norsunmetsästäjien joukkion. Myöhemmin Wegbaja koulutti itselleen haareminaisista myös henkivartiokaartin. Kun Dahomeyn sotajoukkoihin 1700-luvun alussa tarvittiin lisää sotureita taistelemaan kilpailevia heimoja ja kuningaskuntia vastaan, naispuoliset henkivartijat ylennettiin sotureiksi.[6]

Dahomeyn armeijan etujoukko koostui yksinomaan naisista. Dahomeyn "mustilla amatsoneilla", kuten ranskalaiset heitä nimittävät, oli päässään valkoinen huivi, ja aseinaan heillä oli kivääreitä, viidakkoveitsiä ja sotakirveitä.[6]

Myöhemmin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dahomey oli Ranskan siirtomaa, joka tunnettiin nimellä Ranskan Dahomey vuosina 1894-1960. Nykyinen Benin käytti nimeä Dahomeyn tasavalta itsenäistymisestään 1960 aina vuoteen 1975.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. HISTORY OF THE REPUBLIC OF BENIN www.historyworld.net. Viitattu 2.2.2021.
  2. Monroe, Cameron J.: In the Belly of Dan: Space, History, and Power in Precolonial Dahomey. Current Anthropology 52(6):769-798, December 2011.
  3. a b c Forbes, Frederick E.: Dahomey and the Dahomans: Being the Journals of Two Missions to the King of Dahomey, and Residence at His Capital, in the Year 1849 and 1850, s. 15. Longman, Brown, Green, and Longmans, London, 1851.
  4. Green, Toby: A Fistful of Shells, s. 309-311. Penquin Books, 2019.
  5. Page, Willie F., toim: Encyclopedia of African history and culture Volume III from conquest to colonization (1500 to 1850), s. 59-60. Facts on File Inc., 2005.
  6. a b Tieteen Kuvalehti Historia 15/2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Afrikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.