Canon de 155 L de Bange Mle 1877

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Canon de 155 L de Bange Mle 1877
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 Salpalinja-museolla Miehikkälässä
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 Salpalinja-museolla Miehikkälässä
Aseen tyyppi Raskas haupitsi
Alkuperämaa  Ranska
Palvelushistoria
Valtion käytössä Ranska, Venäjän keisarikunta, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Romania Suomi
Sodissa Ensimmäinen maailmansota
Toinen maailmansota
Jatkosota
Valmistushistoria
Suunniteltu 1877
Valmistusmäärä ~1400 [1]
Tekniset tiedot
Paino 3300 kg (tuliasemassa) [1]
Piipun pituus 2322 mm / L/15 [2]
Kaliiperi 155 mm [2]
Tulinopeus 1 lauk./min [3]
Lähtönopeus 448[2]-453[1] m/s
Maksimikantama 12,7[2] km

Canon de 155 L de Bange Mle 1877 oli ranskalainen 155 mm:n raskas kenttätykki, mikä suunniteltiin 1874 Ranskan tykistökomitean päätöksen perusteella. Sen mukaan Ranskaan pitäisi luoda 140 mm:n - 160 mm:n raskaiden haupitsien luokka. Ensimmäinen sarjan tykki oli vuoden 1877 malli, Canon de 155 L de Bange Mle 1877.

Toisen maailmansodan Saksan valtakunnan Ranskan valtaamisen alkamisen aikaan 10. toukokuuta 1940 oli Ranskassa Canon de 155 L de Bange Mle 1877 -tykkejä käytössä 305, mistä Maginot-linjalle oli sijoitettu 168 ja 137 sitä pienemmille linnoituksille Kaakkois-Ranskaan. Talvisodan aikana Ranska oli lahjoittanut 48 tätä tykkityyppiä olevaan tykkiä osana näiden toimistusta laajempaa tykistöapua, mutta tykit tulivat liian myöhään ehtiäkseen käyttöön talvisodassa. Syynä hitaaseen toimitukseen oli se, että Saksan valtakunta osoitti talvisodassa Neuvostoliitolle myönteistä puolueettomuutta, mikä tykkien lisäksi näkyi myös italialaisten hävittäjien toimittamisessa. Lisäksi Ranska ja Saksa olivat sotatilassa keskenään 3. syyskuuta 1939 alkaen, joten senkään vuoksi suorat toimitusket Ranskasta Saksan kautta eivät olisi olleet mahdollisia. Tykkejä toimitettiin Ranskasta Norjaan ja Norjasta Ruotsiin, mikä jälkeen ne päätyivät Suomeen Tornion kautta. Keskeisin tykkitoimitus ei kuitenkaan ollut 155 mm:n tykit, vaan 90 K/77:t mitä jäi Norjaan Saksan miehitettyä Norjan. Kuitenkin Moskovan välirauhan jälkeen puolueeton Saksa salli Suomen saada noin sata 90 K/77:ää Norjasta.

Jatkosotaan nämä tykit ehtivät käyttöön. Syyskuussa 1941 hyökkäysvaiheessa kaikki 48 155 K/77:ää olivat käytössä. Tammikuuhun 1944 mennessä niiden määrä oli vähentynyt käytössä 42:een. Jatkosodan kiihkeän puolustusvaiheen, 9. kesäkuuta - 4. syyskuuta 1944 mennessä tykkien määrä oli vähentynyt 19:ään. Ammuksina suomalaiset käyttivät 43,6 kg:ista sirpalekranaattia, missä oli 5,7 kg räjähdysainetta saavuttaen sillä 12,3 km:n kantaman. Neljä 155 K/77:a muutettiin rannikkotykeiksi, 155/27 BaMk, mikä tarkoitti De Bange-tykkiä Mk-lavetilla.

Tykkejä käytettiin pääasiassa linnoitustykistönä. Neljästä tykistä tehtiin liikkuvan rannikkotykistön tykkiä. 155 K 77 -tykkimuistomerkillä on yksi 155 K/77 Haminassa [4] Pikkuympyränkatu 25:ssä reserviupseerikoulun puistossa. Kanuuna on kuulunut linnoituspatteristo Niemelle. [5]

Vertailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan tykistökomitea kokoontui 1874 tarkastellen Ranskan-Preussin sodan tuloksia, ja päätyi siihen, että Ranskaan tarvitaan raskas haupitsi, noin 140 mm:n - 160 mm:n. Tämän tuloksena kehitettiin 155 mm:n kaliiperi raskaille haupitseille. Ensimmäinen tämän tyypin kenttätykki kehitettiin 1877. Tulinopeus, ampumakulmat ja ammusten kantama kehittyivät haupitsityyppi haupitsityypiltä ensimmäisen maailmansodan loppupuolelle saakka.

Haupitsi tai kanuuna väljyys putkipituus kantama kulmat tulinopeus massa ammuksen massa vuosi muuta
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 155 27 (kanuuna) 12,7 -10°
+28°
1 2530 40,0 1877 [6] Suomessa 44 kappaletta 155 K/77 (nykymerkintätavalla 155 K 77) ja 4 kappaletta 155/27 BaMK
Obusier de 155 mm C modèle 1881 155 15,5 6,8 -17°
+60°
0,5 2155 43,7 1881
Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailho 155 15,5 6,28 -0°
+60°
6 3200 41,0 - 43,0 1904
6 dm polevaja gaubitsa sistemy Schneidera 152 12,5 7,7 - 8,0 2245-2400 1910 Venäjällä Scheiderin lisenssillä valmistettu kuusituumainen
Canon de 155 C Mle 1915 Schneider 155 15 -0°
+42°
3220 1915
Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond 155 17,8 6,9-9,0 -5°
+40°
3 3040 43,0 - 43,5 1915
Canon de 155 C Mle 1917 Schneider 155 15 10,3-11,0 3 3300 43,0 - 43,6 1917

Haupitsi on verrattain lyhytpiippuinen tykki. Tykinputken suhteellinen pituus ilmaistaan siten, että putken pituus jaetaan väljyydellä eli kaliiperilla, mikä on tykinputken sisähalkaisija. Vajaa 20 mm:ä väljien aseiden piippuihin viitataan sanalla piippu, ja sitä väljempiin tykeissä sanalla putki. Vajaa 20 mm:ä väljät aseet ovat usein konekiväärejä, eivät tykkejä nykymielessä. Kantama tarkoittaa ammuksen kantaamaa, tykkitulen ulottuvuutta kilometreissä. Kulmat tarkoittavat alakulmaa, sitä, miten alaviistoon tykillä voi ampua ja yläkulmaa, miten yläviistoon tykillä voi ampua. Tulinopeus tarkoittaa sitä, miten monta laukausta tykillä voidaan ampua minuutissa. Massa tarkoittaa koko tykin massaa. Ammuksen massa tarkoittaa tykistökranaatin massaa. Vuosi tarkoittaa tässä ranskalaista suunnitteluvuotta tai lisenssivuotta Venäjällä. Suomen puolustusvoimissa tykkejä ei ole merkitty eikä merkitä suunnitteluvuoden eikä valmistusvuoden mukaan, vaan sen vuoden mukaan, kun ne on otettu SUomen puolustusvoimien käyttöön.

Museotykkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tykki alatyyppi museo tai näyttely sijainti valmistusmäärä käytössä
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 155 K 77 -tykkimuistomerkki Haminassa
Salpalinja-museo Miehikkälässä
60.5693,27.2011
 ?
~1400 Ranskassa
Suomessa 48 (1940-)
Obusier de 155 mm C modèle 1881
Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailho
6 dm polevaja gaubitsa sistemy Schneidera Museo Militaria Hämeenlinnassa
Canon de 155 C Mle 1915 Schneider
Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond Artjärven kotiseutumuseo Vuorenmäellä
Museo Militaria Hämeenlinnassa
Salpalinja-museo Miehikkälässä
Canon de 155 C Mle 1917 Schneider Museo Militaria Hämeenlinnassa
Raskas patteristo 1:n tykkipuisto Kurikassa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä partanen ei löytynyt
  2. a b c d Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä paulaharju ei löytynyt
  3. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä jeager ei löytynyt
  4. http://willimiehenjaljilla.blogspot.com/2016/02/hamina-155-k-77-tykkimuistomerkki.html
  5. https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_15825
  6. https://artillerie.asso.fr/basart/article.php3?id_article=1246