Raskas patteristo 1

Raskas patteristo 1 (Rask.Psto 1) oli Suomen armeijan kenttätykistö joukko-osasto, joka perustettiin Kurikassa. Raskas patteristo 1:n tykkipuisto Kurikassa on sen perinnenäyttely.

Raskas patteristo 1 oli jatkosodassa Päämajan alainen yksikkö. Patteriston perustaminen jatkosodassa alkoi 19. kesäkuuta 1941 kokoontumisella Kurikan kirkolle. Patteristoon kuului 520 miestä. Patteristo koostui suurelta osin kurikkalaisista miehistä, mutta siinä oli monia miehiä myös lähipitäjistä ja myös muualta Suomesta. Alkuvaiheessa patteristoa komensi Heimo Hukki ja vuoden 1942 alusta Arvo Kervinen. 1. patterin päällikkönä oli Artturi Rytövaara, sittemmin Gylling, 2. patterin päällikkönä Juho Oksa ja 3. patterin päällikkönä ensin Ilmari Kukkula ja lopuksi Martti Kasari. Matka sotaan alkoi Kurikan asemalta 24./25. kesäkuuta 1941, josta patteristo matkasi junalla Seinäjoen ja Haapamäen kautta Jyväskylään, josta saatiin kunnostetut 155 H 17 haupitsit 12 kpl mukaan. Varsinainen sotataival alkoi Wärtsilästä heinäkuun alussa 1941 ja eteni itään "koukaten" etelään syyskuussa 1941, kun patteristo tuki Tuulosjoen ylimenohyökkäystä. Sieltä matka jatkui kohti Prääsää, johon patteristo saapui 15. syyskuuta. Matka jatkui muun muassa Suojun ja Kontupohjan kautta Karhumäkeen, joka vallattiin joulukuun alussa 1941. Sen jälkeen patteristo taisteli pohjoisessa Krivillä kunnes siirretiin Syvärin eteläpuolelle Baraniin helmikuussa 1942. Siellä patteristo oli asemissa aina kesäkuuhun 1944, jolloin se siirrettiin Juustilaan, jossa se otti osaa Tali-Ihantilan taisteluihin. Sieltä se siirrettiin elokuussa 1944 lepoon Luumäelle, josta patteristo kotiutettiin marraskuussa 1944. Raskas patteristo 1 taisteli usean divisioonan tukena ja sitä liikuteltiin tarpeen mukaan muiden yksiköiden mukaan. Ammuskulutus jatkosodan aikana oli yli 200 000 laukausta. Maksimikantama oli 11 km. Tulinopeus oli max. 4 lauk/min per tykki.

Patteriston vaiheet jatkosodassa

Koska Rask.Psto 1 perustettiin Päämajan alaisena yksikkönä sillä oli suhteellisen hyvä varustus. Sitä alistettiin eri Divisioonille ja siitä johtuen se joutui usein kiperiin taistelupaikkoihin.

Varustus jatkosodassa

Rask.Psto 1 rakentui suurelta osin kurikkalaisista miehistä. Patteristolla oli käytössä raskaat haupitsit 155 H/17. Niiden kantama oli noin 10 km. Yksi haupitsi painoi noin 3 tonnia ja käytettyjen ammuksien paino oli 43 kg. Kyseiset raskaat haupitsit olivat hevosvetoisiksi tehdyt, mutta ne modifioitiin moottorivetoisiksi. Patteristolla oli käytössä jatkosodassa Kurikasta ja lähipitäjistä kutsuttuja automiehiä kuorma-autoineen sekä tykkien vetäjinä tuliterät Citroen kuorma-autot.

Rask.Psto 1:een kuului sodan aikana kolme tulipatteria:

• 1. patteri/Rask.Psto 1
• 2. patteri/Rask.Psto 1
• 3. patteri/Rask.Psto 1

Tulipatterin tulenjohtue

Kuhunkin tulipatteriin kuului tulenjohtue. Tulenjohtueessa olivat:

tulenjohtaja

aputulenjohtaja

1. tulenjohtoryhmä

kaksi mittausaliupseeria

radioaliupseeri

kaksi tiedustelijaa

kolme radiomiestä

lähetti

2. tulenjohtoryhmä

kaksi mittausaliupseeria

tiedustelualiupseeri

puhelinaliupseeri

kaksi taistelulähettiä

neljä tiedustelijaa

12 puhelinmiestä

lähetti

Tulenjohtueella oli käytössä neljä ajoneuvoa.

Raskaan Patteriston patterissa saattoi olla kaksi tulenjohtuetta, joskaan ei kaikissa tapauksissa.

Komentajat

• Heimo Hukki
• Arvo Kervinen

Raskas Patteristo 1:n 80 v. muistomerkki

Raskas Patteristo 1:n perinneyhdistys pystytti Tohmajärvelle 4.7.2021 Raskas Patteristo 1:n 80-vuotismuistomerkin.

Lähteet

• Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Helsinki: Suomen kenttätykistön säätiö, 1994. ISBN 952-90-5511-0.
• Tulikomentoja-lehti 3-4/2015
• Hieno ja lämmin maanpuolustuspäivä Kurikassa. Lakeuden maanpuolustaja, 2015, nro 3. Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

• Raskas patteristo 1:n historian selvitysprojekti
• Raskas patteristo 1:n Suomi 100 tykkinäytös Parolassa 28.6.2017
• Raskas patteristo 1:n perinneyhdistys