Raskas patteristo 1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Raskas patteristo 1 eli Rask.Psto 1 kuului Suomen armeijan kenttätykistöön. Se perustettiin talvisodassa Vaasassa ja jatkosodassa Kurikassa ja oli jatkosodassa Päämajan alainen yksikkö. Rask.Psto 1 osallistui talvisotaan ja jatkosotaan, mutta sen miehistö oli talvi- ja jatkosodassa täysin erilainen. Talvisodassa ko. patteristo muodostui ruotsinkielisistä ja jatkosodassa suomenkielisistä miehistä. Raskaan patteriston 1:n perustaminen jatkosodassa alkoi 17. kesäkuuta 1941 kokoontumisella Kurikan kirkolle. Patteristoon kuului 520 miestä. Patteristo koostui suurelta osin kurikkalaisista miehistä, mutta siinä oli monia miehiä myös lähipitäjistä ja myös muualta Suomesta. Alkuvaiheesa patteristoa komensi Heimo Hukki ja vuoden 1942 alusta Arvo Kervinen. 1. patterin päällikkönä toimi Artturi Rytövaara, sittemmin Gylling, 2. patterin päällikkönä Juho Oksa ja 3. patterin päällikkönä ensin Ilmari Kukkula ja lopuksi Martti Kasari. Matka sotaan alkoi Kurikan asemalta 24./25. kesäkuuta 1941, josta patteristo matkasi junalla Seinäjoen ja Haapamäen kautta Jyväskylään, josta saatiin kunnostetut 155 H 17 haupitsit 12 kpl mukaan. Varsinainen sotataival alkoi Wärsilästä heinäkuun alussa 1941 ja eteni itään "koukaten" etelään syyskuussa 1941, kun patteristo tuki Tuulosjoen ylimenohyökkäystä. Sieltä matka jatkui kohti Prääsää, johon patteristo saapui 15.syyskuuta. Matka jatkui muun muassa Suojun ja Kontupohjan kautta Karhumäkeen, joka vallattiin joulukuun alussa 1941. Sen jälkeen patteristo taisteli pohjoisessa Krivillä kunnes siirretiin Syvärin eteläpuolelle Baraniin helmikuussa 1942. Siellä patteristo oli asemissa aina kesäkuuhun 1944, jolloin se siirrettiin Juustilaan, jossa se otti osaa Tali-Ihantilan taisteluihin. Sieltä se siirrettiin elokuussa 1944 lepoon Luumäelle, josta patteristo kotiutettiin marraskuussa 1944. Raskas patteristo 1 taisteli usean divisioonan tukena ja sitä liikuteltiin tarpeen mukaan muiden yksiköiden mukaan. Ammuskulutus jatkosodan aikana oli yli 200 000 laukausta. Maksimikantama oli 11 km. Tulinopeus oli max. 4 lauk/min per tykki.

Talvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varustus talvisodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patteristolla oli käytössä raskaat kanuunat:

  • 8 kpl - 107 K/10
  • 2 kpl - 107 K/13

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rask.Psto 1:n vaiheet jatkosodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Rask.Psto 1 oli suoraan Päämajan alainen yksikkö, sillä oli suhteellisen hyvä varustus ja sen vuoksi se määrättiin usein aika hankaliin taistelupaikkoihin.

Varustus jatkosodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rask.Psto 1 rakentui suurelta osin kurikkalaisista miehistä. Patteristolla oli käytössä raskaat haupitsit 155 H/17. Niiden kantama oli noin 10 km. Yksi haupitsi painoi noin 3 tonnia ja käytettyjen ammuksien paino oli noin 45 kg. Kyseiset raskaat haupitsit olivat hevosvetoisiksi tehdyt, mutta ne modifioitiin moottorivetoisiksi. Patteristolla oli käytössä jatkosodassa Kurikasta ja lähipitäjistä kutsuttuja automiehiä kuorma-autoineen sekä joitakin uusia Citroen kuorma-autoja.

Rask.Psto 1:een kuului sodan aikana kolme tulipatteria:

  • 1. patteri/Rask.Psto 1
  • 2. patteri/Rask.Psto 1
  • 3. patteri/Rask.Psto 1

Tulipatterin tulenjohtue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhunkin tulipatteriin kuului tulenjohtue. Tulenjohtueessa olivat:

tulenjohtaja

aputulenjohtaja

1.tulenjohtoryhmä
kaksi mittausaliupseeria
radioaliupseeri
kaksi tiedustelijaa
kolme radiomiestä
lähetti
2.tulenjohtoryhmä
kaksi mittausaliupseeria
tiedustelualiupseeri
puhelinaliupseeri
kaksi taistelulähettiä
neljä tiedustelijaa
12 puhelinmiestä
lähetti

Tulenjohtueella oli käytössä neljä ajoneuvoa.

Raskaan Patteriston patterissa saattoi olla kaksi tulenjohtuetta, joskaan ei kaikissa tapauksissa.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia: 2 osa, 1939-1945. Helsinki: Suomen kenttätykistön säätiö, 1994. ISBN 952-90-5511-0.
  • Tulikomentoja-lehti 3-4/2015
  • Hieno ja lämmin maanpuolustuspäivä Kurikassa. Lakeuden maanpuolustaja, 2015, nro 3. Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]