Artturi Nyyssönen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artturi Nyyssönen Helsingin Jalkapalloklubissa 1911

Artur (Artturi) Harald Nyyssönen (1. toukokuuta 1892 Helsinki[1]7. syyskuuta 1973 Jyväskylä) oli suomalainen lääkintöneuvos, synnytyslääkäri ja äitiysneuvolatoiminnan kehittäjä sekä jalkapalloilija, joka pelasi Suomen jalkapallomaajoukkueessa vuoden 1912 kesäolympialaisissa.[2]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyyssösen vanhemmat olivat maanviljelijä Lauri Nyyssönen ja Selma Karolina Lehtonen ja puoliso vuodesta 1919 Ellen Sinervä. Nyyssönen tuli ylioppilaaksi 1911 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1920. Hän toimi 1920-luvulta lähtien kunnanlääkärinä useilla eri paikkakunnilla, mutta myös Jyväskylän yleisessä sairaalassa ja synnytyslaitoksella sekä yksityislääkärinä. Valmet Oy:n ylilääkäri hän oli vuodesta 1948 vuoteen 1953. Sodissa hän työskenteli rykmentin, divisioonan, kenttäsairaalan ja sotasairaalan lääkärinä ja oli sotilasarvoltaan lääkintäeverstiluutnantti (1944).[1] Nyyssönen oli äitiysneuvolatoiminnan uranuurtajia ja sai lääkintöneuvoksen arvonimen vuonna 1952. Hän oli Teollisuuslääkäriyhdistyksen kunniapuheenjohtaja vuodesta 1956.[2] Hän perusti vaimonsa kanssa Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön, jonka tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa ja sen eri tieteellisissä laitoksissa suoritettavaa tutkimustyötä sekä tukea taloudellisesti tutkimustyön tekijöitä.

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyyssönen pelasi Tukholman olympialaisten jalkapalloturnauksessa Suomen jokaisessa neljässä ottelussa: voitot Italiasta (3–2) ja Venäjästä (2–1) sekä tappiot Englannille (0–4) ja pronssiottelussa Alankomaille (0–9). Kaikkiaan hän pelasi urallaan viisi maaottelua. Kotimaassaan Nyyssönen edusti Helsingin Jalkapalloklubia, jonka riveissä hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1911 ja 1912. Hän toimi seuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1912–1918, osan ajasta sihteerinä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 437. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. a b Kristiina Markkanen, Tukholman ihme, Helsingin Sanomat 4.7.2010 sivu C 7
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.