Abbey Road (albumi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Abbey Road
The Beatles
Studioalbumin Abbey Road kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Nauhoitettu  Abbey Road -studiot, Olympic -studiot ja Trident -studiot, 22. helmikuuta – 20. elokuuta 1969
 Julkaistu 26. syyskuuta 1969
 Formaatti LP, CD
 Tuottaja(t) George Martin
 Tyylilaji rock
 Kesto 44.09
 Levy-yhtiö Apple, Parlophone, EMI
Listasijoitukset
  • Yhdysvaltain lippu 1. (1969)[1]
  • Yhdistyneen kuningaskunnan lippu 1. (lokakuu 1969)[2]
  • Saksan lippu 1. (marraskuu 1969)[3]
  • Suomen lippu 1. (1969)[4]
  • Norjan lippu 1. (21 viikkoa, 1969)[5]
The Beatlesin muut julkaisut
Yellow Submarine
1969
Abbey Road
1969
Let It Be
1970

Abbey Road on The Beatlesin vuonna 1969 julkaisema albumi. Albumi oli viimeinen, jonka The Beatles nauhoitti yhdessä, mutta sen jälkeen julkaistiin vielä suurimmaksi osaksi aikaisemmin nauhoitetusta materiaalista koottu Let It Be. Albumin teon jälkeen Paul McCartney ilmoitti haastattelussa yhtyeen lopettavan.[6]

Aiempi albumiprojekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodesta 1969 The Beatles alkoi levyttää uutta albumia Get Back. Sen piti olla albumi, jolla Beatles palaa juurilleen kokeellisten ja psykedeelistä rockia sisältäneiden albumeiden Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band ja The Beatles (albumi) jälkeen. Albumi pohjautui yhtyeen uusiin kappaleisiin, joita yhtye esitti 30. tammikuuta 1969 pidetyssä Rooftop-konsertissa Lontoossa Apple-toimitalon katolla. Tuolloin yhtye soitti mm. kappaleet Get Back, Don't Let Me Down sekä Dig a Pony.

Beatles aikoi kuvata elokuvan uuden albumin levytyssessioista ja kappaleiden teosta. Kun levytykset käynnistyivät, tallentui nauhalle jatkuvia erimielisyyksiä ja jopa ilmiriitoja. Yhtyeen jäsenet Paul McCartney ja George Harrison eivät pitäneet John Lennonin vaimon Yoko Onon mukanaolosta levytyssessioissa. Harrisonia ja Lennonia puolestaan suututti McCartneyn jatkuva pomottelu. Kameroille tallentui myös albumin äänitykset päättänyt riita, jossa McCartney alkoi neuvoa Harrisonia kitaransoitossa, jolloin Harrison hermostui ja lähti studiosta ovet paukkuen.

Albumin sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopulta McCartney lähestyi muita The Beatlesin jäseniä useita päiviä kestäneen riidan jälkeen. Yhtyeen jäsenet päättivät jättää riidat ja erimielisyydet taka-alalle albumin teon ajaksi ja keskittyä musiikkiin. The Beatles halusi näyttää maailmalle pystyvänsä yhä tekemään loistavaa musiikkia yhdessä.

Albumin teon aikana Beatlesin kitaristi George Harrison nosti entisestään profiiliaan lauluntekijänä. Harrison kirjoitti Abbey Roadille kaksi kappaletta: Something, joka myös julkaistiin albumin singlen A-puolena ja jonka Harrison kirjoitti vaimonsa Pattie Boydin innoittamana, sekä Here Comes the Sun, joka on iloinen countrymainen kappale. Tämän lisäksi Let It Be -elokuvassa nähdään, kuinka Harrison avusti rumpali Ringo Starria kappaleen Octopus's Garden auttoi kappaleen sanoittamisessa. Kappale onkin sanoitukseltaan hieman samantyylinen kuin Here Comes the Sun, iloinen ja valoisa.

John Lennon joutui Abbey Roadin äänitysten aikaan auto-onnettomuuteen, jonka vuoksi hän ei osallistunut jokaiseen albumin levytyssessioon. Hän oli kuitenkin tärkeä osa yhtyettä myös tällä albumilla. Lennon teki albumille kappaleet Because, hieman psykedeelisen I Want You (She's So Heavy), Polythene Pam, Mean mr. Mustard sekä Come Together, joka julkaistiin myös albumin toisena singlenä ja on yksi tunnetuimmista Lennonin Beatles-sävellyksistä.

Paul McCartneyn kädenjälki on albumilla vahvasti kuultavissa. McCartney sävelsi albumille mm. tunnetut kappaleet Oh Darling! sekä Maxwell's Silver Hammer ja erittäin arvostetun You Never Give Me Your Moneyn. Tunnetuin ja arvostetuin McCartneyn töistä Abbey Roadilla on kuitenkin Abbey Road-sikermä, joka koostuu monesta McCartneyn kirjoittamasta lyhyestä kappaleesta. Sikermä alkaa kappaleella Golden Slumbers ja jatkuu kappaleella Carry That Weight, jonka väliosa on You Never Give Me Your Moneyn sävelmässä. Sikermä huipentuu kappaleeseen The End, jolla Ringo Starr soittaa Beatles-uransa ainoan rumpusoolon. McCartney on luonnehtinut koko Abbey Road-sikermää sekä erityisesti sen päätöskappaletta The Endiä näillä sanolla: "Jokaisessa hyvässä näytelmässä on hieno ja selkeä lopetus, jotta yleisö tietää milloin taputtaa. Niinpä päätin kirjoittaa tähän sellaisen".

Kansi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abbey Roadin kansi on yksi maailman kuuluisimmista levynkansista. Kannessa The Beatlesin jäsenet kävelevät Abbey Road Studiosin edessä sijaitsevan suojatien yli, kukin ominaisessa asennossaan. Ensimmäisenä suojatien yli kävelee kokovalkoisessa asussa John Lennon, jota seuraavat Ringo Starr, sekä Paul McCartney. Viimeisenä tien yli kävelee George Harrison.

Kannessa kiinnitettiin huomiota erityisesti siihen että Paul McCartney kävelee kuvassa paljain jaloin, sekä eri tahtiin kuin muut. Tämä rinnastettiin Paul on kuollut-salaliittoteoriaan. Salaliittoteoriaa vahvisti myös kuvassa taustalla oleva auto, jonka rekisterinumero on IF-27. "If" on englanniksi jos, ja McCartney olisi kansikuvan ottoaikana 27-vuotias "jos eläisi".

Abbey Roadin jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abbey Roadin julkaisun jälkeen syyskuussa 1969 The Beatles piti taukoa levyttämisestä, mutta palasi taas studioon aivan vuoden 1969 lopulla ja alkuvuodesta 1970. Yhtye viimeisteli vanhoja kappaleitaan, jotka oli hyllytetty edellisen albumiprojektin aikana. Jo vuonna 1969 muille yhtyeen jäsenille yhtyeestä eroamisestaan ilmoittanutta John Lennonia ei enää juurikaan studiolla näkynyt. The Beatles levytti tammikuussa 1970, viimeisen kappaleensa, George Harrisonin säveltämän kappaleen I Me Mine. Tämän jälkeen jokainen yhtyeen jäsen, erityisesti Lennon ja Harrison keskittyivät sooloprojekteihinsa. Huhtikuussa 1970 The Beatles hajosi julkisesti, Paul McCartneyn ilmoitettua lähdöstään yhtyeestä.

The Beatlesin hajoamisen jälkeen uusi tuottaja Phil Spector tuotti yhtyeen viimeisen albumin, Let It Be, vanhoista Get Back-albumin sessioiden kappaleista. Spector tuotti albumin Beatlesin luottotuottajan George Martinin vetäydyttyä tehtävistä.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-puoli

  1. Come Together – 04:20
  2. Something – 03:03 (säv. George Harrison)
  3. Maxwell’s Silver Hammer – 03:27
  4. Oh! Darling – 03:26
  5. Octopus’s Garden – 02:51 (säv. Ringo Starr)
  6. I Want You (She's So Heavy) – 07:47

B-puoli

  1. Here Comes the Sun – 03:05 (säv. George Harrison)
  2. Because – 02:45
  3. You Never Give Me Your Money – 04:02
  4. Sun King – 02:26
  5. Mean Mr. Mustard – 01:06
  6. Polythene Pam – 01:12
  7. She Came in Through the Bathroom Window – 01:57
  8. Golden Slumbers – 01:31
  9. Carry That Weight – 01:36
  10. The End – 02:19
  11. Her Majesty – 00:23

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Something" (UK #4, USA #1, Suomi #17) / "Come Together" (UK #4, USA #1, Suomi #17)

Julkaisuhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Päivä Levy-yhtiö Formaatti
Iso-Britannia 26. syyskuuta 1969 Apple Records LP
Yhdysvallat 1. lokakuuta 1969 Apple, Capitol Records LP
Maailmanlaajuinen uudelleenjulkaisu 10. lokakuuta 1987 Apple, Parlophone, EMI CD
Japani 11. maaliskuuta 1998 Toshiba-EMI CD
Japani 21. tammikuuta 2004 Toshiba-EMI Uudelleenmasteroitu LP
Maailmanlaajuinen uudelleenjulkaisu 9. syyskuuta 2009 Apple, Parlophone, EMI Uudelleenmasteroitu CD

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Beatles[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • John Lennon – soolo- ja rytmikitara, akustinen kitara, laulu, taustalaulu, piano, Hammond-urut, Moog-syntetisaattori, ääniefektit, tamburiini, marakassit
  • Paul McCartney – bassokitara, soolo- ja rytmikitara, laulu, taustalaulu, piano, Hammond-urut, Moog-syntetisaattori, lyömäsoittimet, ääniefektit
  • George Harrison – soolo- ja rytmikitara, bassokitara, laulu, taustalaulu, piano, Hammond-urut, Moog-syntetisaattori, lyömäsoittimet, ääniefektit
  • Ringo Starr – rummut, lyömäsoittimet, patarummut, laulu, taustalaulu

Sessio- ja studiomuusikot/muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yhdysvaltain listasijoitus
  2. Yhdistyneen kuningaskunnan listasijoitus
  3. Saksan liittotasavallan listasijoitus
  4. Timo Pennanen: Sisältää hitin, sivu 100, Otava 2006
  5. Norjan listasijoitus
  6. Tieteen kuvalehti Historia 6/2013, s.74