Paula Havaste

Paula Havaste Turun kirjamessuilla 2010

Paula Havaste (o.s. Aho, s. 15. huhtikuuta 1962 Rovaniemi) on suomalainen kirjailija ja tiedekeskus Heurekan ohjelmapäällikkö. Aikaisemmin hän on työskennellyt Kansallisteatterin tiedottajana.

Koulutus ja perhe

Havaste opiskeli filosofiaa ja kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui maisteriksi vuonna 1987. Hän väitteli filosofian tohtoriksi kirjallisuustieteestä Oulun yliopistosta vuonna 1998. Väitöskirja Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus (Like 1998) käsitteli miehisiä malleja Tarzan-kirjoissa. Havaste on työskennellyt itsenäisenä toimittajana, kriitikkona, suomentajana, tietokirjailijana, kirjallisuuden yliopisto-opettajana ja tutkijana.

Havaste asuu Lepsämän kylässä Nurmijärvellä. Hänen perheeseensä kuuluu mies ja kolme lasta.

Ura kirjailijana ja teokset

Havasten kipinä kirjailijanuralle syntyi hänen ollessaan äitiyslomalla kolmannen lapsensa syntymän jälkeen. Havaste vertaili omaa elämäänsä historian kulkuun ja ihmisten arkipäivän elämään aikaisemmin. Hän tutustui kansanperinteeseen ja kirjoitti vanhojen runojen ja kertomusten innoittamana kohtauksia savupirtissä asuvan naisen elämästä. Työn tuloksena julkaistiin vuonna 2003 Havasteen esikoisromaani Kymmenen onnen Anna, joka sai kiitettävän vastaanoton. Havasteen kaunokirjallisista teoksista kolme ensimmäistä kertovatkin kansan arjesta joitakin satoja vuosia sitten.

Toisessa romaanissaan Kotasavun Marja (2004) Havaste valottaa saamelaisten historiaa, savupirttien ja kotalappalaisten aikaa. Kirjailijaa on aina harmittanut se, miten vähän saamelaisista tiedetään, ja hän on toivonut teoksen lisäävän Lapin alkuperäisväestön arvostusta.^[ ] Myös Havasteen kolmas kirja Lapinmaan Nilla (2005) sijoittuu pohjoisen maisemiin ja sai kiitosta tarkasta ajankuvauksesta ja hahmojen todentuntuisuudesta. Romaani kuvaa kristinuskon leviämistä syrjäseuduille. Havaste on todennut kristinuskon olleen osa maan valloitushistoriaa, jonka avulla hallittiin kansaa, joten siihen suhtauduttiin epäluuloisesti.^[ ] Sarjan neljäs ja viimeinen osa, Maaren, samaanien sukua (2008) kuvaa muinaisten uskomusten maailmaa ja yhdistää edelliset osat toisiinsa.

Havasteen romaanien päähenkilöt elävät pakanuuden ajan Pohjois-Suomessa uskoen enteisiin ja vanhoihin jumaliin, tehden entisaikojen taikoja ja käyttäen luonnon yrttejä parantamiseen. Tarut ja taikuus ovat osa heidän elämäänsä, jossa selviäminen oli usein pienestä kiinni. Pakkastalvet verottivat voimia, kun ruoka oli vähissä ja olot ankarat. Romaaneissa oikean parannuskeinon tunteminen tai taitava ansalankojen virittely saattoi pelastaa lapset ja perheen. Kirjoja on kiitetty historiallisten yksityiskohtien paikkansapitävyydestä, kiinnostavasta tietoaineksesta, kauniista luonnonkuvauksesta ja vauhdikkaasta juonesta.^[ ] Romaanien kerrontateknisessä rakenteessa erottuu Havasteen ura kirjallisuuden tutkijana.

Loitsukirja vuodelta 2007 liittyy Havasteen romaanien maailmaan. Sen kalevalamittaisiin loitsuihin liittyy kertomuksia loitsujen entisaikojen käyttötavoista ja ehdotuksia uudesta humoristisesta nykykäytöstä. Loitsukirjan kalevalamittaisisista runoista on tehty sävellyksiä ja teatteriesitys.

Lastenkirjat

Havasteen lastenkirjatuotantoon kuuluvat vuonna 2006 ilmestyneet Henkka maalla ja Joulupukin tarina sekä vuonna 2008 ilmestyneet Henkka koulussa ja Temppuja ja tiedettä Heurekasta. Henkka-kirjapari on valokuvin kuvitettu ja kertoo maalle muuttaneen pikkupojan elämästä. Hän tutustuu kotieläimiin ja ötököihin, ihastelee traktoreita ja seuraa maanviljelijänaapurin touhuja vuoden mittaan. Koulunaloituksesta kerrotaan kannustavasti ja positiivisesti. Valokuvakirjat on kuvittanut Paula Havasteen aviomies Kari Havaste.

Joulupukin tarina on saturomaani, joka kuvaa aikaa, jolloin Joulupukki oli vasta aloittanut puuhansa Korvatunturilla. Häntä vastassa on paha Staalo, mutta Joulupukin avukseen saamat tontut auttavat pelastamaan joulun. Kirjaa on kiitetty Lapin luonnon lumon kuvaamisesta ja monista humoristista eläinhahmoista. Kirjassa on Riikka Jäntin piirroskuvitus.

Temppuja ja tiedettä Heurekasta on lapsille tarkoitettu opas tiedetemppujen tekemiseen kotikonstein. Kirjassa kerrotaan myös temppujen selitykset ja annetaan lisätietoa taustalla olevasta tieteestä, tutkijoista ja Heurekasta. Kirjassa on Kari Havasteen valokuvia sekä Christel Rönnsin piirroskuvitus.

Teokset

• Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus: Tutkimus maskuliinisesta identiteetistä Edgar Rice Burroughsin Tarzan-sarjassa. (Väitöskirja, Oulun yliopisto) Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-582-0
• Kymmenen onnen Anna (historiallinen romaani, Gummerus 2003)
• Kotasavun Marja (historiallinen romaani, Gummerus 2004)
• Lapinmaan Niila (historiallinen romaani, Gummerus 2005)
• Henkka maalla (lasten kuvakirja, WSOY 2006)
• Joulupukin tarina (lastenkirja, Gummerus 2006)
• Loitsukirja. (Kuvittanut Jussi Kaakinen) Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7363-4
• Maaren, samaanien sukua (historiallinen romaani, Gummerus 2008)
• Henkka koulussa (lastenkirja, WSOY 2008)
• Tiedettä ja temppuja Heurekasta (lasten tietokirja, WSOY 2008)
• Kaksi rakkautta (historiallinen romaani, Gummerus 2010)
• Yhden toivon tie (historiallinen romaani, Gummerus 2012)
• Kolme käskyä (historiallinen romaani, Gummerus 2013)
• Tuulen vihat (historiallinen romaani, Gummerus 2014)

Palkinnot ja kunnianosoitukset

Vuonna 2004 Havasteelle myönnettiin esikoisteoksestaan Gummeruksen Kalle Päätalo -palkinto sekä Laila Hirvisaaren palkinto. Vuonna 2012 Havaste sai Nurmijärven kunnan sivistuslautakunnan jakaman Konstiniekka-kulttuuripalkinnon.

Lähteet

• Sanojen aika: Vahvat naiset ja Lapinmaan kohtalo - Paula Havaste, Kirjasampo.

Aiheesta muualla

• Paula Havaste Kirjasampo.fi:ssä
• Paula Havaste Facebookissa
• Paula Havaste 375 humanistia -sivustolla 4.3.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta