Ero sivun ”Unkarilainen kulttuuri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kopioitu artikkelista Unkari
(ei mitään eroa)

Versio 1. joulukuuta 2012 kello 11.55

Unkarilainen kulttuuri on Unkarin ja unkarilaisten kulttuuriperinnettä satjen vuosien ajalta.

Musiikki

Franz eli Ferenc Liszt (1811–1886)

Tunnetuimpia unkarilaisia säveltäjiä ovat romantiikan ajan lapsinero ja pianovirtuoosi Franz Liszt sekä etnomusikologit Zoltán Kodály ja Béla Bartók. Liszt lienee tunnetuin unkarilaissyntyinen säveltäjä, mutta todellisuudessa hän oli peräisin saksankielisestä perheestä. Unkarilaiset itse pitävät Kodályta ja Bartókia "unkarilaisempina" säveltäjinä. 1900-luvun alussa he keräsivät tuhansia kansanlauluja eri puolilta Unkaria pelastaen näin merkittävän osan Unkarin musiikkiperinnöstä. Myöhemmin Kodálysta tuli merkittävä musiikki- ja kuoropedagogi. Bartók taas siirtyi USA:han pianistiksi.[1][2]

Unkarilaisten kansallisen heräämisen ajalta merkittävin säveltäjä on historiallisia oopperoita säveltänyt Ferenc Erkel, jonka teos on myös Unkarin kansallislaulu. Kansainvälisesti tunnettuja ovat myös operettisäveltäjät Franz Lehár ja Emmerich Kálmán.[3]

Unkarilaiset muusikot ja säveltäjät ovat saavuttaneet myöhemminkin maailmalla mainetta. Erityisen tunnustettuja ovat nykysäveltäjät György Ligeti ja György Kurtág.[4] Ligetin sävellykset pääsivät Stanley Kubrickin elokuvien (2001:Avaruusseikkailu 1968, Hohto 1980, Eyes Wide Shut (1997) myötä myös suuren yleisön tietoisuuteen.[5] Maailmanlavoilla esiintyvistä kapellimestareista Eugene Ormandy, George Szell ja Sir Georg Solti ovat myös syntyjään unkarilaisia.[6][7][8]

Suomessa tutuiksi tulivat 1970-luvulla musiikkikasvattajat Géza ja Csaba Szilvay, jotka uudistivat suomalaista musiikkipedagogiikkaa Kodályn oppien mukaan. Gézan tytär Réka Szilvay kuuluu Suomen musiikkielämän kärkiviulisteihin.[9] Viime vuosina ovat tulleet Suomessa tunnetuiksi kapellimestari ja sellisti Tibor Bogányi ja hänen veljensä, pianisti Gergely Bogányi. Tibor Bogányi on toiminut mm. Turun kaupunginorkesteri ylikapellimestarina ja Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana.[10][11]

Kirjallisuus

Nobel-palkittu Imre Kertész

Unkarin nykykirjailijoista tunnetuimpia ovat Péter Esterházy, Sándor Márai, Péter Nádas sekä vuonna 2002 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittanut Imre Kertész.[12] Heidän teoksensa ovat menestyneet myös Unkarin rajojen ulkopuolella, etenkin Keski-Euroopassa, jossa Máraita ja Kertésziä arvostetaan jopa varauksettomammin kuin Unkarissa.

Unkarin kirjallisuuden klassikoita tunnetaan Unkarin ulkopuolella varsin vähän. Tunnettuja ovat mm. paronitar Emma Orczyn Punainen neilikka sekä Ferenc Herczegin romaanit, esim. Gyurkovicsin tytöt.[13][14] Unkarilaiset ovat perinteisesti arvostaneet runoutta enemmän kuin proosaa, ja useimmat klassikkokirjailijoista olivatkin ennen kaikkea runoilijoita. Kuuluisimpia runoilijoita ovat Sándor Petőfi, János Arany, Endre Ady, Attila József, Zsigmond Móricz ja Ferenc Molnar.[15]

Elokuva

Unkari on myös tunnettu elokuvamaa. Tästä ansio kuuluu erityisesti Miklós Jancsólle, joka nosti maansa elokuvan kansainväliseen tietoisuuteen 1960-luvulla. Miehet ilman toivoa (1966), Punaiset ja valkoiset (1967), Hiljaisuus ja huuto (1968) sekä Punainen psalmi (1971) ovat elokuvia, joissa Jancsó käsitteli maansa väkivaltaista historiaa. Elokuvien taustoina olivat niin Itävalta-Unkarin sisäiset ristiriidat kuin myös ensimmäinen ja toinen maailmansota.[16]

Jancsón elokuvat on tyypillisesti kuvattu cinemascope-versioina ja leikkauksia niissä on harvinaisen vähän (muun muassa elokuva Eletra (1974) koostuu vain 12 otoksesta). Laajakuvakamera seuraa ihmisiä, zoomaa pieniin yksityiskohtiin ja vetäytyy lopulta laajaan panoraamakuvaan taustana Unkarin pusta. Näin ollen elokuvanhistorioitsijoiden piirissä aavaa puutonta pustaa kutsutaankin "jancsolaiseksi maisemaksi". Jancsó oli vieraana Sodankylän elokuvajuhlilla 2002.[17][18]

Jancsón lisäksi toinen merkittävä unkarilainen elokuvaohjaaja on István Szabó, joka tuli erityisesti tunnetuksi Klaus Mann-filmatisoinnista Mephisto (1981). Se on yhä ainoa Oscar-palkinnon saanut unkarilainen elokuva. Pääosaa, traagista natsien nujertamaa teatterinäyttelijää elokuvassa esitti Klaus Maria Brandauer, jolle Mephisto merkitsi kansainvälistä tähteyttä. Brandauerin kanssa Szabó teki vielä elokuvat Eversti Redl (1985) ja Hanussen (1989), joiden jälkeen hän päätyi tekemään kansainvälisiä menestyselokuvia yhdessä Ralph Fiennesin (Sunshine 1999), Harvey Keitelin (Tapaus Furthwängler 2001) ja Jeremy Ironsin (Being Julia 2004) kanssa.[19]

Unkarissa on myös syntynyt ja uransa aloittanut elokuvaohjaaja Manó Kertész Kaminer, josta myöhemmin tuli amerikkalainen menestysohjaaja Michael Curtiz.[20] Hänen lisäkseen Unkarista on noussut useita näyttelijöitä Hollywoodin tähtitaivaalle, kuten Bela Lugosi ja Zsa Zsa Gabor (Sári Gábor).[21]

Ruoka- ja viinikulttuuri

Unkarissa laitetaan ruokaa usein avotulella padassa, jota nimitetään bográcsiksi.
Kuivattua maustepaprikaa

Unkarilainen ruoka on suomalaiseen makuun mausteista, jopa tulista, usein myös suolaista ja rasvaista. Unkarilainen keittiö onkin tunnettu erityisesti liharuoistaan. Yksi tavallisimmista ja tunnetuimmista ruoista on kansallisruoaksikin kutsuttu pörkölt, eräänlainen käristys, joka voidaan valmistaa joko sian- tai naudanlihasta. Ruoan nimi on peräisin verbistä pörkölni, joka tarkoittaa lihan paistamista rasvassa sipulin ja paprikajauheen kera. Pörköltin ohessa tarjottavat lisukkeet vaihtelevat alueittain.[22]

Suomessa sekä myös muualla Unkarin ulkopuolella tämäntapaista ruokaa kutsutaan usein gulassiksi, mutta tämä nimitys on peräisin eri ruoasta: Unkarissa tarjottava gulyás tai gulyásleves on paprikainen lihakeitto, jonka liha paistetaan aluksi samaan tapaan kuin pörköltissä, mutta paistamisen jälkeen kattilaan kaadetaan vettä. Lisäksi keittoon kuuluu myös perunaa ja kuminaa. Tähän ruokaan käytetään perinteisesti ainoastaan naudanlihaa, mikä selittyy ruoan nimellä: gulyás merkitsee karjapaimenta. Gulassikeittokin on monille unkarilaisille ja ulkomaalaisille juuri Unkarin kansallisruoka.[23]

Unkarin tunnetuin mauste on paprika, jota käytetään jauhettuna runsaasti unkarilaisissa ruoissa. Esimerkiksi gulassikeitto on siihen lisätyn paprikajauheen vuoksi voimakkaan punaista. Paprikaa käytetään sekä tuoreena, kuivattuna, jauhettuna tai soseena.[24]

Yleisiä ovat myös kanaruoat, erityisesti paprikás csirke eli paprikakana, joka valmistetaan pitkälti samaan tapaan kuin pörkölt. Samantapainen ruoka on myös paprikás krumpli eli paprikaperuna; siinä voidaan käyttää lihan asemesta makkaraa tai vain silavaa. Suolattu ja paprikalla maustettu tai savustettu silava eli szalonna on myös olennainen osa unkarilaisen ruoan valmistuksessa.[25]

Tunnetuimpia unkarilaisia juomia ovat viinit, ja niistä tunnetuimpia ovat Tokajin viinit, erityisesti jälkiruokaviini Tokaji Aszú "Viinien kuningas, kuninkaiden viini". Tokajin viinejä tuotetaan Koillis-Unkarista Kaakkois-Slovakiaan ulottuvalla Tokajin viinialueella, ja ne ovat EU:n suojelemia alkuperäistuotteita.[26] Punaviinialueista Villány ja Szekszárd ovat johittamassa Egerin kuuluisan ja tunnetuimman luettelossa.[27][28]

Muista alkoholijuomista unkarilaisia erikoisuuksia ovat musta ja karvas Unicum–yrttilikööri ja sekä hedelmäviina eli pálinka. Palinkaa tehdään monista hedelmistä, yleisimpiä ovat luumu- eli szilvapálinka, persikka- eli barackpálinka ja päärynä- eli körtepálinka.[29]

Unkarin tieteen saavutuksia

Rubikin kuutio

Unkarilaiset ovat ylpeitä keksinnöistään, joita ovat mm. Rubikin kuutio, äänetön tulitikku sekä epäeuklidinen geometria. Unkarista ennen toista maailmansotaa lähteneiden unkarilaisten keksijöiden aikaansaannoksiin kuuluvat lisäksi mm. hologrammi, kuulakärkikynä, vetypommin teoria sekä BASIC-ohjelmointikieli. Unkarista lähti kasvavan antisemitismin vuoksi monia juutalaisia tiedemiehiä, mm. kolme Yhdysvalloissa merkittävän uran tehnyttä matemaatikkoa: Erdősin luvusta tunnettu Paul Erdős, Eugene Wigner sekä John von Neumann, eräs tietotekniikan edelläkävijöistä.

Tiedotusvälineet

Unkarin tunnetuimmat päivälehdet ovat liberaali Magyar Hírlap, porvarillinen Magyar Nemzet sekä sosialistiset Népszabadság ja Népszava.[30] Kuuluisimpiin aikakauslehtiin kuuluvat mm. kirjallisuutta ja politiikkaa käsittelevä liberaali Élet és Irodalom, talouslehti Heti Világgazdaság (HVG), porvarilliset poliittiset aikakauslehdet Heti Válasz ja Demokrata, liberaalit poliittiset aikakauslehdet 168 óra ja Beszélő, naistenlehti Nők Lapja ja katolinen aikakauslehti Igen.

Kansallisen televisioyhtiön Magyar Televízión (MTV) kanavien lisäksi Unkarissa on lukuisia yksityisiä televisiokanavia, kuten ATV, RTL Klub, Minimax ja Duna TV.[30] Duna TV on ollut näistä kanavista tunnetuin Euroopan ulkopuolella, sillä tämä satelliittikanava lähettää paljon myös ulkounkarilaisille suunnattua ohjelmaa. Huhtikuussa 2006 aloitti Duna TV:n toinen kanava, Duna TV II Autonómia, joka on erikoistunut Euroopan maiden vähemmistöjen asioihin. Tähän tarkoitukseen sitä rahoitetaan EU-tuilla. Yleisradioyhtiön radiokanavat ovat Kossuth Rádió (politiikkaa, kulttuuria, kirjallisuutta), Bartók Rádió (klassista musiikkia) ja Petőfi Rádió (viihdettä, reportaaseja, suoria lähetyksiä). Näiden lisäksi on monia eri kohderyhmille suunnattuja yksityisiä radiokanavia, kuten Danubius, Sláger Rádió, Tilos Rádió, Info-Rádió ja englanninkielinen Radio Bridge. TV- ja radiolupamaksut poistettiin Unkarissa vuonna 2003.

Maailmanperintö

Hollókő
Esterháza

Unescon Maailmanperintöluettelossa on Unkarista seitsemän kohdetta.[31]

Urheilu

Unkari on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1896. Eniten mitaleita, kymmenen kumpikin, ovat tuoneet miekkailija Aladár Gerevich ja voimistelija Ágnes Keleti.[32]

Unkarin suosituin laji on jalkapallo. Unkarin jalkapallomaajoukkue on saanut MM-kisoissa hopeaa 1938 ja 1954. Samoin se on saavuttanut kolme olympiakultaa ja kaksi muuta olympiamitalia jalkapallossa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Unkarin jalkapallomaajoukkueesta käytettiin 50-luvulla nimitystä Kultainen joukkue, jonka tunnetuin pelaaja oli Ferenc Puskás. Syyskuussa 2011 maa oli FIFA:n rankingissa sijalla 27.[33][34][35]

Maa on menestynyt hyvin vesipallossa, jossa miesten maajoukkue on historian eniten olympiamestaruuksia saavuttanut joukkue yhdeksällä olympiakultamitalillaan.[36] Lentopallossa Unkarin paras saavutus on vuoden 1963 EM-kilpailuiden toinen sija.[37] Lisäksi koripallossa maa voitti EM-kultaa vuoden 1955 kotikisoissa.[38]

Hungaroringin moottoriurheilurata sijaitsee 19 kilometrin päässä Budapestistä. Radalla ajetaan vuosittain Formula 1:n Unkarin Grand Prix. Ensimmäisen kerran radalla ajettiin Formula 1-kilpailu vuonna 1986.[39]

Juhlapäivät

Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
15. maaliskuuta vuoden 1848 vallankumouksen vuosipäivä 1848-as Forradalom és Szabadságharc
20. elokuuta Tapani Pyhän, Unkarin valtion perustajan ja ensimmäisen kuninkaan muistopäivä Szent István napja
23. lokakuuta vuoden 1956 kansannousun muistopäivä, uuden valtiomuodon julistamispäivä Az 1956-os népfelkelés emléknapja

Lähteet

  1. ↑ Bela Bartok Biography Active musician
  2. ↑ Famous People from Hungary Europe Cities
  3. ↑ Opera and Operetta Breaks in Budapest Operetta Heaven Holidays
  4. ↑ György Kurtág (Composer, Arranger) Bach Cantatas. Viitattu 27.11.2012.
  5. ↑ Prelude for pygmies 2003. Guardian. Viitattu 27.11.2012.
  6. ↑ Eugene Ormandy (Conductor, Arranger) Bach Cantatas. Viitattu 27.11.2012.
  7. ↑ George Szell Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.11.2012.
  8. ↑ Georg Solti (Conductor) Bach Cantatas. Viitattu 27.11.2012.
  9. ↑ Tähtivieras: Viulisti Reka Szilvay 45 minuuttia. MTV3. Viitattu 27.11.2012.
  10. ↑ Tibor Bogányi Lappeenrannan kaupungin kotisivut. Viitattu 27.11.2012.
  11. ↑ Gergely Bogányi in Helsinki eu2011.hu. Viitattu 27.11.2012.
  12. ↑ The Nobel Prize in Literature 2002 The Official Site of the Noble Prize. Viitattu 27.11.2012.
  13. ↑ Baroness Orczy Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 27.11.2012.
  14. ↑ Ferenc Herczeg Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.11.2012.
  15. ↑ Greatest Hungarian Poets Index HungarianLiterature. Viitattu 28.11.2012.
  16. ↑ Petri Liukkonen: Miklós Jancsó (b. 1921) Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 28.11.2012.
  17. ↑ Markku Tuuli: Hiljaisuus ja huuto (1978)
  18. ↑ Kansallinen audiovisuaalinen arkisto
  19. ↑ István Szabó Filmbug. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  20. ↑ Michael Curtiz Hollywood Walk of Fame.
  21. ↑ Hungarian film actors Amazon.com
  22. ↑ Hungary: Pörkölt of Beef Sirloin with Green Peppers and Paprika Gravy European Cuisines
  23. ↑ Hungarian Goulash soup Hungarian Food (englanniksi)
  24. ↑ Unkari - pustan puhallus Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas
  25. ↑ Clara Margaret Czégény: Helen's Hungarian Heritage Recipes, s. 92, 129, 143. Dream Machine Publishing, 2009. ISBN 9780978025403.
  26. ↑ Battle over Tokaj Best of Budapest
  27. ↑ Hungarian Wine Regions Hungary Tourist Guide
  28. ↑ Famous Wine Regions in Hungary Visit Budapest
  29. ↑ Jenni Haapala: Unkarilainen keittiö 2009. Porin opetusteknologiakeskus.
  30. ↑ a b Country Profile Hungary BBC News
  31. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 13.4.2010. (englanniksi)
  32. ↑ Hungary in Olympics Sport-Reference. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  33. ↑ Associations: Hungary FIFA. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  34. ↑ Hungary Sports mapsofworld.com. Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
  35. ↑ The brains behind the Magical Magyars 27.4.2007. FIFA. Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
  36. ↑ Water Polo Sport-Reference. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  37. ↑ Men Volleyball VI European Championship 1963 Bucuresti (ROM) - 21.10-02.11 Todor66. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  38. ↑ History Eurobasket 2011. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  39. ↑ About Hungaroring Hungaroring.com. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Unkarilainen_kulttuuri&oldid=12398163”