Unkarilainen kulttuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Unkarilainen kulttuuri on Unkarin ja unkarilaisten kulttuuriperinnettä satojen vuosien ajalta.

Kuvataide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Unkarin taide

Unkarin kuvataiteen historia alkaa romaanisen ajan seinämaalauksista. Gotiikan ja renessanssin aikana luotiin miniatyyrejä, alttaritauluja ja kaiverruksia.[1] Keskiajan ja varhaisrenessanssin freskoja tunnetaan yli 550 rakennuksesta, mutta turkkilaisvalloittajat tuhosivat monia kristillisaiheisia maalauksia.[2] Kirkkotaiteessa toistuva aihe on Neitsyt Maria, Unkarin suojelija.[3]

Unkarilainen kuvataide kohosi huippuunsa 1900-luvun alussa. Avant-garde-taidemaalarit Tivadar Csontváry-Kosztka ja László Moholy-Nagy kehittivät kansainvälisesti merkittävää uutta tyyliä perinteisen romantiikan ja ranskalaisvaikutteiden impressionismin pohjalta.[4]

Perinteiset kansantaiteen muodot ovat kadonneet tai kaupallistuneet, vaikka niitä on yritetty elvyttää etenkin 1930-, 1950- ja 1970-luvuilla.[4]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarilaisesta arkkitehtuurista on säilynyt paljon esimerkkejä eri vuosisadoilta. Roomalaisen, romaanisen, goottilaisen ja renessanssikauden jälkeen tuli turkkilaisten aika, barokki ja klassismin aika. 1900-luvun alun kertaustyylejä edustavat Parlamenttitalo ja monet rakennukset Andrássy útin varrella, joissa yhdistyvät barokin ja renessanssin piirteet. Samaan aikaan toisaalla nousi art nouveau, jota edustavat monet museot ja teollisuusrakennukset. Walter Gropiusksen Bauhaus-liikkeeseen osallistui monia unkarilaisia, joista osa palasi kotimaahansa ja suunnitteli tyylin mukaisia yksityistaloja Budapestiin. Sosialistinen realismi ei levinnyt unkarilaiseen arkkitehtuuriin yhtä rajuna kuin moniin muihin entisen Itä-Euroopan maahan.[5]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Franz eli Ferenc Liszt (1811–1886)

Tunnetuimpia unkarilaisia säveltäjiä ovat romantiikan ajan lapsinero ja pianovirtuoosi Franz Liszt sekä etnomusikologit Zoltán Kodály ja Béla Bartók. Liszt lienee tunnetuin unkarilaissyntyinen säveltäjä, mutta todellisuudessa hän oli peräisin saksankielisestä perheestä. Unkarilaiset itse pitävät Kodályta ja Bartókia "unkarilaisempina" säveltäjinä. 1900-luvun alussa he keräsivät tuhansia kansanlauluja eri puolilta Unkaria pelastaen näin merkittävän osan Unkarin musiikkiperinnöstä. Myöhemmin Kodálysta tuli merkittävä musiikki- ja kuoropedagogi. Bartók taas siirtyi Yhdysvaltoihin pianistiksi.[6][7]

Unkarilaisten kansallisen heräämisen ajalta merkittävin säveltäjä on historiallisia oopperoita säveltänyt Ferenc Erkel, jonka teos on myös Unkarin kansallislaulu. Kansainvälisesti tunnettuja ovat myös operettisäveltäjät Franz Lehár ja Emmerich Kálmán.[8]

Unkarilaiset muusikot ja säveltäjät ovat saavuttaneet myöhemminkin maailmalla mainetta. Erityisen tunnustettuja ovat nykysäveltäjät György Ligeti ja György Kurtág.[9] Ligetin sävellykset pääsivät Stanley Kubrickin elokuvien (2001: Avaruusseikkailu 1968, The Shining – Hohto 1980, Eyes Wide Shut 1997) myötä myös suuren yleisön tietoisuuteen.[10] Maailmanlavoilla esiintyvistä kapellimestareista Eugene Ormandy, George Szell ja Sir Georg Solti ovat myös syntyjään unkarilaisia.[11][12][13]

Suomessa tutuiksi tulivat 1970-luvulla musiikkikasvattajat Géza ja Csaba Szilvay, jotka uudistivat suomalaista musiikkipedagogiikkaa Kodályn oppien mukaan. Gézan tytär Réka Szilvay kuuluu Suomen musiikkielämän kärkiviulisteihin.[14] Viime vuosina ovat tulleet Suomessa tunnetuiksi kapellimestari ja sellisti Tibor Bogányi ja hänen veljensä, pianisti Gergely Bogányi. Tibor Bogányi on toiminut muun muassa Turun kaupunginorkesteri ylikapellimestarina ja Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana.[15][16]

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin elokuvateollisuus alkoi melko hiljalleen, ja ensimmäinen pitkä elokuva oli vuoden 1912 Ma és holnap. Seuraavan vuosikymmenen aikana elokuvien määrä kuitenkin kasvoi nopeasti. Kolme merkittävintä varhaista tekijää olivat tuottaja Jenő Janovics, jonka yrityksessä aloittivat ohjaajat Sándor Korda ja Mihály Kertész. Unkarin elokuvan seuraava nousukausi alkoi 1930-luvulla, kun unkarilaisten elokuvien osuus teattereissa määrättiin vähintään kymmeneen prosenttiin. Suosittuja elokuvia olivat tuolloin kevyet komediat, joita käsikirjoittivat tunnetut näytelmäkirjailijat. Kehitys jatkui vielä toisen maailmansodan aikanakin. Vuonna 1942 ilmestyneestä István Szőtsin ohjaamasta elokuvasta Vuoriston ihmisiä tuli ensimmäinen ulkomailla menestynyt unkarilaiselokuva, kun se voitti Venetsian biennaalin pääpalkinnon.[17]

Unkarin elokuva kansallistettiin täysin 1948, kun kommunistit olivat päässeet valtaan. Edeltäneenä vuonna valmistui kuitenkin kaksi merkittävää elokuvaa, Géza von Radványin Jossakin Euroopassa ja Szőtsin Ének a búzamezőkről, jotka olivat vaikuttamassa maan elokuvan siirtymistä viihde-elokuvasta niin sanottuihin auteur-elokuviin. Tämän jälkeen kommunistien kontrolli vähensi elokuvatuotantoa, ja suurin osa elokuvista edustivat sosialistista realismia. Elokuvien kommunistikontrolli alkoi hiipua 1955, ja elokuvan uuteen tulemiseen vaikutti erityisesti Zoltán Fábrin Pieni karuselli.[17]

Unkarin taide-elokuvan ”uusi aalto” alkoi 1962, jolloin jatkoivat ohjaustöitään edelleen monet sodan jälkeen uransa aloittaneet ohjaajat ja jolloin syntyi myös uusi elokuvakouluista valmistuneiden ohjaajien esiintulo. Miklós Jancsó kehitti 1960-luvulla oman historiallisen elokuvan alalajityypin. Hänen elokuvansa olivat historiallisia allegorioita tai vertauksia. Jancsó käsitteli elokuvissaan maansa historiaa, ja hän joutui kehittämään tyylin sensuurin kiertämiseksi. Ensimmäinen tyyliä edustanut elokuva oli vuoden 1966 Miehet ilman toivoa.[17] Elokuvien taustoina olivat niin Itävalta-Unkarin sisäiset ristiriidat kuin myös ensimmäinen ja toinen maailmansota.[18] Monet ohjaajat seurasivat Jancsón esikuvaa, mutta 1970-luvun lopulla elokuvantekijät alkoivat käsitellä suoraan maansa poliittista ilmapiiriä.[17]

Kansainvälisten markkinoiden merkitys kasvoi 1980-luvulla. Taloudellinen tilanne vaikeutti maan elokuvateollisuutta, ja monet lähtivät etsimään tukea ulkomailta. Menestynein ohjaajista István Szabó, joka tuli erityisesti tunnetuksi Klaus Mann -filmatisoinnista Mephisto (1981). Se on Son of Saulin ohella ainoa Oscar-palkinnon saanut unkarilainen elokuva.[19][17]

Unkarissa on myös syntynyt ja uransa aloittanut elokuvaohjaaja Manó Kertész Kaminer, josta myöhemmin tuli amerikkalainen menestysohjaaja Michael Curtiz.[20] Hänen lisäkseen Unkarista on noussut useita näyttelijöitä Hollywoodin tähtitaivaalle, kuten Bela Lugosi ja Zsa Zsa Gabor (Sári Gábor).[21]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nobel-palkittu Imre Kertész
Pääartikkeli: Unkarin kirjallisuus

Unkarin nykykirjailijoista tunnetuimpia ovat Péter Esterházy, Sándor Márai, Péter Nádas sekä vuonna 2002 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittanut Imre Kertész.[22] Heidän teoksensa ovat menestyneet myös Unkarin rajojen ulkopuolella, etenkin Keski-Euroopassa, jossa Máraita ja Kertésziä arvostetaan jopa varauksettomammin kuin Unkarissa.

Unkarin kirjallisuuden klassikoita tunnetaan Unkarin ulkopuolella varsin vähän. Tunnettuja ovat muun muassa paronitar Emma Orczyn Punainen neilikka sekä Ferenc Herczegin romaanit, esimerkiksi Gyurkovicsin tytöt.[23][24] Unkarilaiset ovat perinteisesti arvostaneet runoutta enemmän kuin proosaa, ja useimmat klassikkokirjailijoista olivatkin ennen kaikkea runoilijoita. Kuuluisimpia runoilijoita ovat Sándor Petőfi, János Arany, Endre Ady, Attila József, Zsigmond Móricz ja Ferenc Molnár.[25]

Ruoka- ja viinikulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Unkarilainen keittiö
Unkarissa laitetaan ruokaa usein avotulella padassa, jota nimitetään bográcsiksi.
Kuivattua maustepaprikaa

Unkarilainen ruoka on suomalaiseen makuun mausteista, jopa tulista, usein myös suolaista ja rasvaista. Unkarilainen keittiö onkin tunnettu erityisesti liharuoistaan. Yksi tavallisimmista ja tunnetuimmista ruoista on kansallisruoaksikin kutsuttu pörkölt, eräänlainen käristys, joka voidaan valmistaa joko sian- tai naudanlihasta. Ruoan nimi on peräisin verbistä pörkölni, joka tarkoittaa lihan paistamista rasvassa sipulin ja paprikajauheen kera. Pörköltin ohessa tarjottavat lisukkeet vaihtelevat alueittain.[26]

Suomessa sekä myös muualla Unkarin ulkopuolella tämäntapaista ruokaa kutsutaan usein gulassiksi, mutta tämä nimitys on peräisin eri ruoasta: Unkarissa tarjottava gulyás tai gulyásleves on paprikainen lihakeitto, jonka liha paistetaan aluksi samaan tapaan kuin pörköltissä, mutta paistamisen jälkeen kattilaan kaadetaan vettä. Lisäksi keittoon kuuluu myös perunaa ja kuminaa. Tähän ruokaan käytetään perinteisesti ainoastaan naudanlihaa, mikä selittyy ruoan nimellä: gulyás merkitsee karjapaimenta. Gulassikeittokin on monille unkarilaisille ja ulkomaalaisille juuri Unkarin kansallisruoka.[27]

Unkarin tunnetuin mauste on paprika, jota käytetään jauhettuna runsaasti unkarilaisissa ruoissa. Esimerkiksi gulassikeitto on siihen lisätyn paprikajauheen vuoksi voimakkaan punaista. Paprikaa käytetään sekä tuoreena, kuivattuna, jauhettuna tai soseena.[28]

Yleisiä ovat myös kanaruoat, erityisesti paprikás csirke eli paprikakana, joka valmistetaan pitkälti samaan tapaan kuin pörkölt. Samantapainen ruoka on myös paprikás krumpli eli paprikaperuna; siinä voidaan käyttää lihan asemesta makkaraa tai vain silavaa. Suolattu ja paprikalla maustettu tai savustettu silava eli szalonna on myös olennainen osa unkarilaisen ruoan valmistuksessa.[29]

Tunnetuimpia unkarilaisia juomia ovat viinit, ja niistä tunnetuimpia ovat Tokajin viinit, erityisesti jälkiruokaviini Tokaji Aszú "Viinien kuningas, kuninkaiden viini". Tokajin viinejä tuotetaan Koillis-Unkarista Kaakkois-Slovakiaan ulottuvalla Tokajin viinialueella, ja ne ovat EU:n suojelemia alkuperäistuotteita.[30] Punaviinialueista Villány ja Szekszárd ovat ohittamassa Egerin kuuluisan ja tunnetuimman luettelossa.[31][32]

Muista alkoholijuomista unkarilaisia erikoisuuksia ovat musta ja karvas Unicum–yrttilikööri ja sekä hedelmäviina eli pálinka. Palinkaa tehdään monista hedelmistä, yleisimpiä ovat luumu- eli szilvapálinka, persikka- eli barackpálinka ja päärynä- eli körtepálinka.[33]

Unkarin tieteen saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rubikin kuutio

Unkarilaiset ovat ylpeitä keksinnöistään, joita ovat muun muassa Rubikin kuutio, äänetön tulitikku sekä epäeuklidinen geometria. Unkarista ennen toista maailmansotaa lähteneiden unkarilaisten keksijöiden aikaansaannoksiin kuuluvat lisäksi mm. hologrammi, kuulakärkikynä, vetypommin teoria sekä BASIC-ohjelmointikieli. Unkarista lähti kasvavan antisemitismin vuoksi monia juutalaisia tiedemiehiä, mm. kolme Yhdysvalloissa merkittävän uran tehnyttä matemaatikkoa: Erdősin luvusta tunnettu Paul Erdős, Eugene Wigner sekä John von Neumann, eräs tietotekniikan edelläkävijöistä.

Tiedotusvälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin tunnetuimmat päivälehdet ovat liberaali Magyar Hírlap, porvarillinen Magyar Nemzet sekä sosialistiset Népszabadság ja Népszava.[34] Kuuluisimpiin aikakauslehtiin kuuluvat mm. kirjallisuutta ja politiikkaa käsittelevä liberaali Élet és Irodalom, talouslehti Heti Világgazdaság (HVG), porvarilliset poliittiset aikakauslehdet Heti Válasz ja Demokrata, liberaalit poliittiset aikakauslehdet 168 óra ja Beszélő, naistenlehti Nők Lapja ja katolinen aikakauslehti Igen.

Kansallisen televisioyhtiön Magyar Televízión (MTV) kanavien lisäksi Unkarissa on lukuisia yksityisiä televisiokanavia, kuten ATV, RTL Klub, Minimax ja Duna TV.[34] Duna TV on ollut näistä kanavista tunnetuin Euroopan ulkopuolella, sillä tämä satelliittikanava lähettää paljon myös ulkounkarilaisille suunnattua ohjelmaa. Huhtikuussa 2006 aloitti Duna TV:n toinen kanava, Duna TV II Autonómia, joka on erikoistunut Euroopan maiden vähemmistöjen asioihin. Tähän tarkoitukseen sitä rahoitetaan EU-tuilla. Yleisradioyhtiön radiokanavat ovat Kossuth Rádió (politiikkaa, kulttuuria, kirjallisuutta), Bartók Rádió (klassista musiikkia) ja Petőfi Rádió (viihdettä, reportaaseja, suoria lähetyksiä). Näiden lisäksi on monia eri kohderyhmille suunnattuja yksityisiä radiokanavia, kuten Danubius, Sláger Rádió, Tilos Rádió, Info-Rádió ja englanninkielinen Radio Bridge. TV- ja radiolupamaksut poistettiin Unkarissa vuonna 2003.

Maailmanperintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollókő
Esterháza

Unescon Maailmanperintöluettelossa on Unkarista seitsemän kohdetta.[35]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkari on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1896. Eniten mitaleita, kymmenen kumpikin, ovat tuoneet miekkailija Aladár Gerevich ja voimistelija Ágnes Keleti.[36]

Unkarin suosituin laji on jalkapallo. Unkarin jalkapallomaajoukkue on saanut MM-kisoissa hopeaa 1938 ja 1954. Samoin se on saavuttanut kolme olympiakultaa ja kaksi muuta olympiamitalia jalkapallossa 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Unkarin jalkapallomaajoukkueesta käytettiin 1950-luvulla nimitystä Kultainen joukkue, ja sen tunnetuin pelaaja oli Ferenc Puskás. Syyskuussa 2011 maa oli FIFA:n rankingissa sijalla 27.[37][38][39]

Maa on menestynyt hyvin vesipallossa, jossa miesten maajoukkue on historian eniten olympiamestaruuksia saavuttanut joukkue yhdeksällä olympiakultamitalillaan.[40] Lentopallossa Unkarin paras saavutus on vuoden 1963 EM-kilpailuiden toinen sija.[41] Lisäksi koripallossa maa voitti EM-kultaa vuoden 1955 kotikisoissa.[42]

Hungaroringin moottoriurheilurata sijaitsee 19 kilometrin päässä Budapestistä. Radalla ajetaan vuosittain Formula 1:n Unkarin Grand Prix. Ensimmäisen kerran radalla ajettiin Formula 1-kilpailu vuonna 1986.[43]

Juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
15. maaliskuuta vuoden 1848 vallankumouksen vuosipäivä 1848-as Forradalom és Szabadságharc
20. elokuuta Tapani Pyhän, Unkarin valtion perustajan ja ensimmäisen kuninkaan muistopäivä Szent István napja
23. lokakuuta vuoden 1956 kansannousun muistopäivä, uuden valtiomuodon julistamispäivä Az 1956-os népfelkelés emléknapja

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vincendeau, Ginette (toim.): Encyclopedia of European Cinema. London: Cassell & British Film Institute, 1995. ISBN 0-304-33305-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Introduction (Supported by Ministry of Informatics and Communication, Hungary) Fine arts in Hungary. 1997-2004. Viitattu 1.12.2012. (englanniksi)
  2. ↑ Painting and Sculpture in Medieval Hungary Fine arts in Hungary. 1997-2004. Viitattu 1.12.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Painting and Sculpture in the 17th Century Fine arts in Hungary. 1997-2004. Viitattu 30.12.2012. (englanniksi)
  4. ↑ a b Hungary: The Arts Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.12.2012.
  5. ↑ Architecture Visit Hungary. Arkistoitu 12.12.2012. Viitattu 1.12.2012.
  6. ↑ Bela Bartok Biography Active musician
  7. ↑ Famous People from Hungary Europe Cities
  8. ↑ Opera and Operetta Breaks in Budapest (Arkistoitu – Internet Archive) Operetta Heaven Holidays
  9. ↑ György Kurtág (Composer, Arranger) Bach Cantatas. Viitattu 27.11.2012.
  10. ↑ Prelude for pygmies 2003. Guardian. Viitattu 27.11.2012.
  11. ↑ Eugene Ormandy (Conductor, Arranger) Bach Cantatas. Viitattu 27.11.2012.
  12. ↑ George Szell Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.11.2012.
  13. ↑ Georg Solti (Conductor) Bach Cantatas. Viitattu 27.11.2012.
  14. ↑ Tähtivieras: Viulisti Reka Szilvay 45 minuuttia. MTV3. Viitattu 27.11.2012.
  15. ↑ Tibor Bogányi Lappeenrannan kaupungin kotisivut. Arkistoitu 15.9.2012. Viitattu 27.11.2012.
  16. ↑ Gergely Bogányi in Helsinki eu2011.hu. Viitattu 27.11.2012. [vanhentunut linkki]
  17. ↑ a b c d e Vincendeau, s. 211–212.
  18. ↑ Petri Liukkonen: Miklós Jancsó (b. 1921) Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 28.11.2012.
  19. ↑ István Szabó Filmbug. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  20. ↑ Michael Curtiz Hollywood Walk of Fame.
  21. ↑ Hungarian film actors Amazon.com
  22. ↑ The Nobel Prize in Literature 2002 The Official Site of the Noble Prize. Viitattu 27.11.2012.
  23. ↑ Baroness Orczy Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 27.11.2012.
  24. ↑ Ferenc Herczeg Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.11.2012.
  25. ↑ Greatest Hungarian Poets Index HungarianLiterature. Viitattu 28.11.2012.
  26. ↑ Hungary: Pörkölt of Beef Sirloin with Green Peppers and Paprika Gravy European Cuisines
  27. ↑ Hungarian Goulash soup Hungarian Food (englanniksi)
  28. ↑ Unkari - pustan puhallus Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas
  29. ↑ Clara Margaret Czégény: Helen's Hungarian Heritage Recipes, s. 92, 129, 143. Dream Machine Publishing, 2009. ISBN 9780978025403.
  30. ↑ Battle over Tokaj (Arkistoitu – Internet Archive) Best of Budapest
  31. ↑ Hungarian Wine Regions (Arkistoitu – Internet Archive) Hungary Tourist Guide
  32. ↑ Famous Wine Regions in Hungary Visit Budapest
  33. ↑ Jenni Haapala: Unkarilainen keittiö (PDF) 2009. Porin opetusteknologiakeskus.
  34. ↑ a b Country Profile Hungary BBC News
  35. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 13.4.2010. (englanniksi)
  36. ↑ Hungary in Olympics Sport-Reference. Arkistoitu 16.8.2014. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  37. ↑ Associations: Hungary FIFA. Arkistoitu 20.12.2018. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  38. ↑ Hungary Sports mapsofworld.com. Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
  39. ↑ The brains behind the Magical Magyars 27.4.2007. FIFA. Arkistoitu 17.3.2011. Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
  40. ↑ Water Polo Sport-Reference. Arkistoitu 5.12.2008. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  41. ↑ Men Volleyball VI European Championship 1963 Bucuresti (ROM) - 21.10-02.11 Todor66. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  42. ↑ History Eurobasket 2011. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)
  43. ↑ About Hungaroring Hungaroring.com. Viitattu 26.11.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Unkarilainen_kulttuuri&oldid=22129521”