William Pitt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
William Pitt
Elderpitt.jpg
Ison-Britannian pääministeri
30. heinäkuuta 176614. lokakuuta 1768
Monarkki Yrjö III
Edeltäjä Charles Watson-Wentworth
Seuraaja Augustus FitzRoy
Tiedot
Syntynyt 15. marraskuuta 1708
Lontoo
Kuollut 11. toukokuuta 1778 (69 vuotta)
Hayes, Lontoo, Iso-Britannia
Puolue Whig
Uskonto Englannin kirkko
Allekirjoitus William Pitt, 1st Earl of Chatham Signature.svg

William Pitt (15. marraskuuta 170811. toukokuuta 1778) oli brittiläinen whig-poliitikko, joka toimi maansa pääministerinä kahden vuoden ajan. Myös hänen poikansa William Pitt nuorempi nousi pääministeriksi.

Pitt nousi suosioon alahuoneessa "tavallisena miehenä". Hän aloitti alahuoneessa jo 1735, oli loistava puhuja ja käytti taitojaan toistuviin hyökkäyksiin pääministeri Robert Walpolea vastaan.[1]

Pitt oli suosittu ja vaikutusvaltainen poliitikko, joka käytännössä ohjasi hallitusta jo William Cavendishin ja Thomas Pelham-Hollesin pääministerikausien aikana. Pitt oli valtiosihteerinä (Secretary of State) ja siten käytännössä vastuussa sotatoimista seitsenvuotisen sodan aikana, ja oli hankkimassa emämaalle Intiaa, Kanadaa ja Länsi-Afrikkaa. Siksi häntä on pidetty yhtenä avainhenkilönä Brittiläisen imperiumin syntymisessä.[2]

Vuonna 1766, oman pääministerikautensa alkaessa hän sai Chathamin jaarlin arvonimen, mikä kuitenkin vähensi hänen arvostustaan alahuoneessa. Pittin hallitus, jonka vahvat miehet olivat Augustus FitzRoy ja Charles Townshend, teki suuria virheitä Amerikan siirtokuntien ja John Wilkesin tapauksen käsittelyssä. Se sääti veroja ja tulleja, joiden tarkoitus oli lisätä emämaan siirtokunnista saamaa hyötyä, mutta jotka johtivat kapinointiin ja tuonnin tyrehtymiseen. Lopulta Wilkesin ympärille noussut kuohunta kaatoi hallituksen. Wilkes esiintyi vapauttajana ja asettui ehdokkaaksi alahuoneeseen, hän sai valtavan äänivyöryn kerta toisensa jälkeen. Wilkes pidätettiin vanhojen rikkeidensä takia ja kyseisen vaalipiirin äänestys vaalit määrättiin uusittavaksi neljä kertaa. Tämä heikensi hallitusta ja oikeusjärjestelmän uskottavuutta, ja sai monet alueet vaatimaan parlamentin hajoittamista ja uusintavaaleja. Pitt erosi pääministerin tehtävistä, ja FitzRoystä tuli seuraava pääministeri.[1]

Vuonna 1778 hän sai sairaskohtauksen ylähuoneessa ja kuoli neljä päivää myöhemmin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bloy M: William Pitt (the Elder), Earl of Chatham (1708-1778) 2002. Victorian Web. (englanniksi)
  2. a b The official site of the Prime Minister’s Office Viitattu 18.9.2009 (englanniksi)


Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Ison-Britannian kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerit
Walpole, Wilmingtonin jaarli, Pelham, Newcastlen herttua, Devonshiren herttua, Newcastlen herttua, jaarli Bute, G. Grenville, markiisi Rockingham, jaarli Chatham, Graftonin herttua, lordi North, markiisi Rockingham, jaarli Shelburne, Portlandin herttua, Pitt nuorempi, Addington, Pitt nuorempi, lordi Grenville, Portlandin herttua, Perceval, Liverpoolin jaarli, Canning, varakreivi Goderich, Wellingtonin herttua, jaarli Grey, varakreivi Melbourne, Peel, varakreivi Melbourne, Peel, lordi Russell, Derbyn jaarli, jaarli Aberdeen, varakreivi Palmerston, Derbyn jaarli, varakreivi Palmerston, jaarli Russell, Derbyn jaarli, Disraeli, Gladstone, Disraeli, Gladstone, markiisi Salisbury, Gladstone, markiisi Salisbury, Gladstone, Roseberyn jaarli, markiisi Salisbury, Balfour, Campbell-Bannerman, Asquith, Lloyd George, Bonar Law, Baldwin, MacDonald, Baldwin, MacDonald, Baldwin, Chamberlain, Churchill, Attlee, Churchill, Eden, Macmillan, Douglas-Home, Wilson, Heath, Wilson, Callaghan, Thatcher, Major, Blair, Brown, Cameron