Augustus FitzRoy
Augustus Henry FitzRoy, Graftonin herttua, (1735–1811), oli brittiläinen whig-poliitikko, joka toimi maansa pääministerinä lokakuusta 1768 tammikuuhun 1770.
FitzRoy oli lyhyesti alahuoneessa Boroughbridgen kansanedustajana loppuvuonna 1756, mutta nousi ylähuoneeseen keväällä 1757 perittyään sukunsa tilukset ja arvonimet.[1]
FitzRoystä tehtiin First Lord of the Treasury William Pittin hallitukseen, ja kun pääministeri oli ylähuoneessa ja lisäksi paljon poissa, FitzRoy oli vastuussa monista hallituksen toimista. Toukokuussa 1767 valtiovarainministeri Charles Townshend, the Chancellor of the Exchequer, vei alahuoneeseen lain jolla nostettiin tullia Amerikasta tuotaville tavaroille. Townsend kuoli pian lain hyväksymisen jälkeen, laki johti lopulta sotaan siirtokuntia vastaan.[1]
Vuonna 1768 oli parlamenttivaalit, joihin liittyi fiasko John Wilkesin ympärillä ja William Pittin ero.[1] FitzRoystä tuli nyt pääministeri, ja hän pyrki paikkaamaan Townsendin virheitä poistamalla tullit kaikilta muilta siirtomaatuotteilta paitsi teeltä.[2]
Hän joutui kohtaamaan kansan tyytymättömyyden Wilkesin tapaukseen, katovuoden ja suurtyöttömyyden. Hänen ministereistään yksi erotettiin, toinen erosi, kolmas teki itsemurhan. FitzRoy erosi pääministerin tehtävistä, jatkoi vielä kahdessa seuraavassa hallituksessa mutta keskittyi loppuelämänsä lähinnä etsimään uskonnollista valaistumista.[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Bloy M: Augustus Henry Fitzroy, third Duke of Grafton 2002. Victorian Web. (englanniksi)
- ↑ the official site of the Prime Minister’s Office Viitattu 19.9.2009 (englanniksi)
