Mainitaas tästäkin. Tuttujen käyttäjien piilotus (hideUsersButton-scripti) on nyt pienoisohjelmiin lisättynä. Eli pienoisohjelma lisää tuoreisiin muutoksiin napin jolla voi piilottaa/näyttää valitut käyttäjät. Piilottamisen lisäksi näiden käyttäjien tekemät muutokset korostetaan vihreällä ja ne artikkelit joita valitut käyttäjät ovat ehtineet muokkaamaan värjätään muutoslistalla siniseksi. Scriptiin voi asettaa myös toisen ryhmän käyttäjiä joiden tekemät muutokset korostetaan vaaleanpunaisella.
Vakioasetuksilla ensimmäisen ryhmän on tarkoitus pitää sisällään kaikki vakiokäyttäjät ja jälkimmäisen ryhmän ne IP osoitteet joita on bännitty useita kertoja. Yhdistettynä muutosten tarkistusmerkintään, niin korostamisen on tarkoitus toimia työkaluna jolla voi rajata tarkistettavia muutoksia. Omat asetukset voi asettaa määrittämällä omat hideusers, highlightusers muuttujat (ks tekniikan kahvihuoneen keskustelu)
Sinisiksi värjätään ne muutokset jotka ovat muutoksia artikkeleihin joita joku valitut käyttäjät (=tutut käyttäjät/vakituiset käyttäjät/kaverit miksi sitä haluakaan nimetä) listalla oleva on ehtinyt muokkaamaan. Eli jos vaikka IP osoitteesta tuleva käyttäjä tekee muokkauksen ja valitut käyttäjät listalla oleva käyttäjä käy muokkaamassa artikkelia sen jälkeen (esimerkiksi kumoaa sen) niin muutos näkyy sinisen värisenä. Idea tuossa on se, että jos joku vakituinen käyttäjä on ehtinyt tekemään artikkelille jotain niin se on hyvin todennäköisesti siinä samalla tsekannut siitä ilmiselvän vandalismin myös. Vastaus toiseen kysymykseen, niin pystyy laittamaan pysyvästi päälle.--Zache30. tammikuuta 2010 kello 11.34 (EET)[vastaa]
Hei! Katselin tilastoja Wikipedian kieliversioista ja huomioni kiinnittyi Intian tilastoihin. Todella epäaktiivisia ovat hindin ja tamilin kieliset wikit, puhumattamaan muista maan kielistä. Tulipa siitä mieleen, että kun englanti on tuolla opetuskielenä ainakin paremman väen joukossa, niin saako jollain ilveellä statistiikasta eroteltua, mikä on intialaisten osuus enkkuwikissä? Kuinka aktiivisia Intian nettikäyttäjät ovat kontribuoimaan Wikipediaan? --Arrto arrto 27. tammikuuta 2010 kello 19.01 (EET)[vastaa]
artikkeli suomalaisesta kuorosta on poistoäänestyksessä[muokkaa wikitekstiä]
Olisikohan fi-wikiinkin hyvä saada tällainen sivu, jossa käyttäjät voisivat tuoda kuviaan muokattavaksi. Samallahan he antaisivat oikeuden käyttää kuviaan myös yhteiseksi hyväksi. Toisaalta aika kiero tapa kalastaa immeisiltä kuvia yhteisön käyttöön, mutta toisaalta hyöty on molemminpuolinen. Vesteri29. tammikuuta 2010 kello 19.32 (EET)[vastaa]
Keskustelin tästä juuri D100a:n keskustelusivulla Indiana Jones-artikkelin äänestyksen yhteydessä ja hän kehotti tuomaan asian esille täällä: En.wikissä on käytössä useita eri artikkelikokonaisuuksien mukaisia projekteja (Esim. Star Wars-projekti, Tolkien-projekti, Kemia-projekti), joita mainostetaan isoilla mallineilla artikkelien keskustelusivuilla. Projektiin määritellyille artikkeleille annetaan tärkeysarvosana, jonka perusteella korkeamman luokituksen saaneet artikkeleihin pyritään panostamaan enemmän. Hienointa on mielestäni se, että artikkelit voivat olla mukana useammissa, laajemman skaalan projekteissa saman aikaisesti (Tähtien sota-projektin artikkeleista osa on mukana Elokuva-projektissa) mikä saa eri projekteihin osallistuvat käyttäjät parantamaan tiedostamatta myös kaikenlaisia artikkeleita. En tiedä, miten homma on järjestetty en.wikissä, mutta mielestäni se olisi kätevä täälläkin.--Bluto29. tammikuuta 2010 kello 18.15 (EET)[vastaa]
Se on vasta ehdotuksen asteella samoin kuin artikkelisivujen metasivujen käyttö. Molemmat ovat minusta hyviä ideoita, mutta ne pitäisi saada ekaksi käyttöön. --Zache29. tammikuuta 2010 kello 19.23 (EET)[vastaa]
Kyllä joku projekti tuon jo otti käyttöön, mallineprojekti muistaakseni ainakin. Metasivuthan on jo käytössä, jos ne vain pienoisohjelmista klikkaa päälle ja mm. mallineiden ohjeet sijaitsee pääsääntöisesti niillä. --albval(keskustelu)29. tammikuuta 2010 kello 19.25 (EET)[vastaa]
Jeh, ei sen käyttöönotto jäänyt tekniikasta kiinni vaan siitä, ettei ihmisille osattu selvittää mitä ne on ja jengi varmuuden vuoksi vastusti sitä :) Eli teknisesti meillä on metasivut käytössä, mutta niitä käytetään vain malline-sivuilla. Siellä mallineiden ohjeet, luokat jne sijaitsevat metasivulla. --Zache29. tammikuuta 2010 kello 19.49 (EET)[vastaa]
Puhun vain niiden artikkelisarjojen puolesta, joita itse muokkaan, mutta Tähtien sota tai Sormusten herra -projektit voisi olla passeli ottaa käyttöön. Kyseisiin aihekokonaisuuksiin kuuluu nykyään kymmeniä viitteistämättömiä tynkäartikkeleita ja jos projektia merkittäisiin mallineella artikkelin keskustelusivulla, voisi olla, että aiheeseen perehtyneet käyttäjät innostuisivat lähtemään mukaan.--Bluto30. tammikuuta 2010 kello 10.58 (EET)[vastaa]
Itse olen kiinnostunut historiasta. Tarkemmin jatkosodasta ja myös Josef Stalin artikkeli antaa viitteitä niin myös Neuvostoliiton hyvis.. nurjasta puolesta..Bluton ajatus on kannatettava. Pytyisimmekö keräämään eri aihealueista kiinnostuneet puhaltamaan samaan hiileen kuin muokkataan kukin erikseen omalla puolella nurkkaa. Siten pystyisimme nopeammin nostamaan artikkeliden tasoa,sehän on tarkoitus..D100a31. tammikuuta 2010 kello 18.06 (EET)[vastaa]
Zache: itseasiassa se on jo päätetty että wikiprojektitauhkaa ei saa laittaa artikkeli- eikä artikkelin keskustelusivulle vaan wikiprojektikohtainen luokittelu pitää tehdä vain ja ainoastaan metasivulle. Se mikä on ehdotuksen vaiheella oli meidän kaunis visio siitä että kaikki metatauhka (artikkelin tila, täsmenne, navigaatio, luokat ym. metakama) olisi omalla sivulla ja artikkeliavaruus olisi vain varsinaista asiasisältöä varten. Mutta tällaista muutosta tuskin koskaan (tai ainakaan lähitulevaisuudessa) tulee koska homma vaatisi aika perusteellista rakennemuutosta koko Wikipediaan. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 31. tammikuuta 2010 kello 23.10 (EET)[vastaa]
Mutta Wikipedian sääntöjen mukaan sitaattoikeudella käytettyjä kuvia ei saa käyttä käyttäjäsivuilla, joten palkintona tuo on ainakin hyödytön. --A333K31. tammikuuta 2010 kello 14.22 (EET)[vastaa]
Luottamus Wikipediaan on ollut koetuksella aieminkin, mutta siinä kohdin kun katsoin doping-artikkeleita, ja erityisesti STT-tapauksen käsittelyä, on selvää, että Wikipedia on jotenkin "munaton" julkaisu, sieltä ei totuutta eikä monesti edes osatotuutta löydy. Surullista mutta totta. Google ja IP-lehdet toimii paremmin. –Kommentin jätti 91.154.32.163 (keskustelu – muokkaukset)
Wikipedia onkin mielipidepalsta, eikä vakavasti otettava tiedon lähde. Mistään vähänkään kiistellystä aiheesta ei voi olettaa löytävänsä faktatietoa täältä. J.K Nakkila3. helmikuuta 2010 kello 10.47 (EET)[vastaa]
Hah, ai että iltapäivälehdistä löytää totuuden. Ja sitä paitsi doping-artikkelissa ei kuulu käsitellä pitkiä pätkiä yksittäisiä tapauksia. Artikkelista tulisi nopeasti aikamoinen sillisalaatti. Artikkelissa pitäisi kertoa dopingista yleisemmin, eikä käsitellä iltapäivälehtien juoruja. --PtG3. helmikuuta 2010 kello 10.57 (EET)[vastaa]
Minuakin kiinnostaisi tietää tarkemmin mitä artikkelista puuttuu? Sen kuitenkin allekirjoitan, että Wikipediasta tulee sitä munattomampi julkaisu mitä tiukemmin me vaaditaan lähteiksi vain neutraaleja vakavasti otettavia lähteitä kun kerran mitään epämääräistä ei niihin ikinä päädy. --Zache3. helmikuuta 2010 kello 11.10 (EET)[vastaa]
En käsitä miksi lähteiden pitäisi olla neutraaleja. Puolueellisista lähteistä voi ihan hyvin siteerata eri näkemyksiä. Ja varsinkin jos käyttää webistä otettuja lähteitä, niitä voi ihan kuka tahansa milloin tahansa kurkistaa ja kyseenalaistaa - ja korjata, jos huomaa virheitä.
Alkuperäiseen: Miten Wikipedia edes voisi olla "luotettava"? Artikkelit ovat erilaisista käytettävissä olevista lähteistä tehtyjä koosteita. Mikä media nyt muka on luotettava ylipäätään, ja millä perusteella? Oikeellisuuteen pitää toki pyrkiä, mutta mitään tietosanakirjauskonnon pyhää raamattua tai tiedonannon isähahmoa tästä ei saa millään. Medialukutaito on välttämätön kansalaistaito, jota ei pidä jättää narikkaan mitään tekstiä luettaessa. --Gwafton3. helmikuuta 2010 kello 12.42 (EET)[vastaa]
Pitää paikkansa, että Wikipedian artikkelien taso (ja artikkeleiden luokitus) on se mukaista, mikä on yleinen mielipide täällä. Varsinkin luokkakeskustelussa se näkyy, eikä siitä tule kovinkaan "tietosanakirjamainen" tunne, kun mielipiteet jyräävät faktojen yli. Mutta yleensäottaen pidän tärkeämpänä kertoa vain varmaksi tiedetyt asiat artikkelissa, kuin lisätä huhutietoja vain artikkelin kiinnostavuuden parantamiseksi. Jos minusta olisi kiinni, viihdeportaalit kuten Iltasanomat tai Hitit olisivat kielletty lähteenkäyttönä kokonaan. --ILoveDana3. helmikuuta 2010 kello 16.46 (EET)[vastaa]
Hämmästelen aivonystyryt ymmyrkäisenä näkemystä että totuus löytyy iltapäivälehdistä tai Googlen avulla. Olen jokseenkin pinvastaista mieltä. Mitä tulee lehdistöön niin päiväkohtaisten levikkinumeroiden varassa toimiminen ei oikein totuudenpuhumista palvele. Googlen hakutuloksilla taas ei ole mitään yhteistä nimittäjää totuuden kanssa. Puhelinluettelostakin voisi yhtä hyvin ajatella löytävänsä totuden, kun vaan tietäisi kuka sen kertoo. Terv. --Riisipuuro3. helmikuuta 2010 kello 20.18 (EET)--[vastaa]
No itse tulkitsin alkuperäistä aloittajaa niin, että hän kaipaili että täällä olisi enemmän ERI "totuuksia" kuin että tarjoaisimme yhtä "totuutta", joka väistämättä supistuu ns. vastuullisen viestinnän totuudeksi. --Zache12. helmikuuta 2010 kello 12.26 (EET)[vastaa]
Niimpä niin. Pitää olla kriittinen mistä lähteestä totuuksia etsii. Hmm sen verran sivuun miten arkistojen käyttämiseen pitää suhtautua? Itse vierailen ent.sota-arkistossa maanantaina jos sieltä löytyy kiinostavaa tähän projektiin käyttökelpoista niin miten viitaukset? D100a12. helmikuuta 2010 kello 12.40 (EET)[vastaa]
Eikös arkistotutkimus, niin mielenkiintoista, hyödyllistä ja tärkeää kuin se onkin, ole Wikipediassa kartettavaa omaa tutkimusta? - Paitsi tietysti jos ensin julkaiset arkistotutkimuksesi tulokset muualla, tai etsit arkistosta Wikipediaa varten vain kirjallisuutta ja muita aiemmin julkaistuja lähteitä.--Urjanhai12. helmikuuta 2010 kello 12.50 (EET)[vastaa]
Hmm käyn selvittämässä Koverin keskitysleirin arkistosta(jos sellainen löytyy) vankien todellisen lukumäärän ja "poistuman" jos sellaista selvää tekstiä löytyy. Eli meillä artikkelissa käytettyjen lähteiden luotettavuutta testaillen.. D100a12. helmikuuta 2010 kello 13.31 (EET)[vastaa]
Olisikohan mitään asianharrastajien sivustoa, jossa omia tutkimuksia tästä aiheesta voisi julkaista? Tai sitten vaan raakasti omalle kotisivulle tai oma blogi pystyyn.--Urjanhai12. helmikuuta 2010 kello 13.35 (EET)[vastaa]
Katsotaan nyt jos vaikka tekisin aiheesta jonkinlaisen "omakustanteen" niin asia hoituu sillä tavoin aika nopsaan. Toisaalta asia on mielenkiintoinen kokeilu onhan eräs Juhani Putkinenkin julkaisut omakustanteen jossa jatkosotaa selitetään Neuvostoliiton agressioksi :)D100a12. helmikuuta 2010 kello 14.18 (EET)[vastaa]
Miksi teksti "Tinyurl" on kielletty wikipediassa. Se ei saisi edes esiintyä näemmä tekstissä. Englannin wikipediassa kuitenkin saa. Mikä mättää suomen versiossa? Olisi artikkeli valmiina, mutta kysyn vaan, että miksi en voi sitä sen takia, että siinä lukee "TinyURL" tänne laittaa. Terveisin --Afterdust11. helmikuuta 2010 kello 23.06 (EET)[vastaa]
Juurihan sinä kirjoitit monta kertaa Tinyurl. http://www.tinyurl.com osoite tosin on kyllä mustalla listalla ja jos pitäisi arvata niin se on siellä koska sitä on käytetty osoitteiden piilottamiseen. --Zache11. helmikuuta 2010 kello 23.38 (EET)[vastaa]
Eikö kyseisessä taudissa intohimo oikeastaan kohdistu muokkausmääriin eikä -laskureihin sinänsä: jälkimmäiset ovat vain välineitä pakkomielteen toteuttamiseen? –Ejs-804. helmikuuta 2010 kello 22.47 (EET)[vastaa]
-iitti -pääte taitaa aueta vain lääkäreille ja silloinkin mieleen tulee tulehdus, ei niinkään vimma. Muokkausmääräsyyhy? Asiahan ei niinkään liity muokkaamiseen vaan muokkausten määrään. Syyhy välittää kivasti tunnelmaa ;) Pitke12. helmikuuta 2010 kello 11.17 (EET)[vastaa]
Onko kukaan koskaan tosissaan tarkastanut uusia, englannista käännettyjä artikkeleita? Itse tein viime viikolla yhden "ei ketään kiinnosta" -artikkelin ja lisäsin siihen kokeilumielessä tiedon Cristopher Black -nimisen näyttelijän asumisesta ko. kaupungissa. Koko henkilöä ei ole olemassakaan, mutta silti kukaan ei viitsinyt tarkistaa asiaa. Ymmärrän toki että kaikkien artikkelien tarkistaminen on lähes mahdoton tehtävä, mutta tälläiset tuulesta temmaistut tiedot syövät jatkuvasti Wikipedian uskottavuutta. Toivoisin, että jokainen tekisi tulevaisuudessa parhaansa poistaakseen näitä lähteettömiä tietoja.(Testin tarkoituksena EI ollut levittää tarkoituksella virheellistä tietoa Wikipedian kautta, vaan se tehtiin vain, jotta voisimme näyttää Wikipedian haavoittuvuuden. Pahoittelen jos joku artikkelin reilusta viidestä lukijasta joutui kärsimään tämän takia.)-Henswick- Sermo?5. helmikuuta 2010 kello 20.18 (EET)[vastaa]
Niin. Ei kai kukaan olisi osannut odottaa tällaista asialliselta käyttäjältä. Itse yleensä tarkistan IP-osoitteiden ja uusien käyttäjien lisäämien tietojen paikkansapitävyyden. Vakikäyttäjän tekemän lisäyksen paikkansapitävyyden tarkistaminen ei olisi juolahtanut mieleenikään. Ei moinen yleensä tarpeen olekaan. --Quadriplegia5. helmikuuta 2010 kello 20.34 (EET)[vastaa]
Tietojen paikkaansapitävyyden tarkistaminen ei ole wikipedistien parhaita puolia. En-wikistä muistan tapauksen, kun joku kirjoitti hienon artikkelin jostain mielikuvitusaiheesta ja oli juuri saamassa sitä suositelluksi, kunnes joku jaksoi tarkistaa, että oliko mainittuja lähteitä edes olemassa. Noh, Wikipediassa on sentään tarkistettavuus-käytäntö, joten kuvitteelliset tiedot on mahdollista saada sieltä pois, toisin kuin esim. Wikisanakirjassa. --Jannex5. helmikuuta 2010 kello 20.41 (EET)[vastaa]
Jonkin aikaa sai googletella, ennen kuin oikeat hakusanat löytyivät. Kyseessä oli siis tämä artikkeli. Sen verran muisti oli ruostunut viiden vuoden aikana, että vaikka linkin tietojen mukaan artikkeli oli suositeltu-äänestyksessä, pila huomattiin jo pian äänestyksen aloittamisen jälkeen. --Jannex5. helmikuuta 2010 kello 21.00 (EET)[vastaa]
Siis ketään ei kiinnosta kiinnostamattomat aiheet, mutta wikipedian luonteen huomioon ottaen asian olisi korjannut ensimmäinen, jota kiinnostaa.--IA5. helmikuuta 2010 kello 20.49 (EET)[vastaa]
Kuten Gopase sanoi, useat tosiaan lähtevät siitä näkökohdasta, että "aktiiviset käyttäjät ovat 100% luotettavia". Tämäkin on yksi Wikipedian harmittavista puolista; IP:iden muokkaukset syynätään tarkkaan ja kaikki lähteetön poistetaan, kun taas aktiivisten, rekisteröityneiden muokkauksia ei edes viitsitä tarkistaa. Ties mitä normaaleiksi käyttäjiksi naamioituneita CIA-agentteja meilläkin täällä liikkuu sensuroiden salaa kaikkea, joka sotii Yhdysvaltojen politiikkaa vastaan. Luin joskus muuten muuan tutkimusta, jossa selvitettiin mistä eri valtion virastoista muokataan eniten Wikipediaa. CIA & muut mustapukuisten herrojen virastot löytyivät ihan kärkisijoilta.-Henswick- Sermo?5. helmikuuta 2010 kello 21.02 (EET)[vastaa]
Tarkistan satunnaisesti sekalaisten artikkeleiden tietoja. Jos virheitä löytyy, niin tarkistetaan saman käyttäjän muitakin tekemisiä. Jos virheitä löytyy lisää, niin sitten nostetaan isompi haloo. Kiitostahan tämmösestä toiminnasta ei saa keltään. Gopase+f5. helmikuuta 2010 kello 21.05 (EET)[vastaa]
Itsekkin tsekkailen uudet artikkelit käytännössä aina, kun sen on tehnyt joku, jonka käyttäjä- tai keskustelusivu on präntätty listalle punaisella. Voisin pitää keväällä yhden viikonlopun etsien juuri näitä erilaisia tietyn aatteen kannattajia, jotka muotoilevat asiaa koskevia artikkeleita heille sopivampaan muotoon.-Henswick- Sermo?5. helmikuuta 2010 kello 21.09 (EET)[vastaa]
Hieno sosiaalinen kokeilu tämä ;). Minä ilmeisesti kuulun niihin ihmisiin jotka pitävät aktiivisia käyttäjiä 100%:n luotettavina. Sinänsä kyllä, mutta en minäkään usko että kaikki käyttäjät aina kirjoittaisivat hyvää jälkeä. Ihmiset tekevät virheitä niin tahallaan kuin tahattomastikin. Hyötysuhde aktiivisten muokkaajien muutosten seuraamisessa on kuitenkin äärettömän huono joten sen ajan voi käyttää paljon paremminkin. Lisäksi tunnuksilla karmahuoraaminen on suht hidasta ja tunnuksien uskottavuus on tuossa leikissä kertakäyttöinen niin ei se ongelmana ole mikään äärettömän iso. IMHO. Mutta jos mietitään miten voitaisiin saada uusia artikkeleita luotettavammaksi, niin ne voidaan merkitä "uusiksi artikkeleiksi" vaikka ensimmäisen 1000 sivun latauksen ajaksi ja pyytää lukijoita kommentoimaan niissä olevista virheistä. --Zache5. helmikuuta 2010 kello 21.57 (EET)[vastaa]
Eipä kyllä itsekkään tulisi ensimmäisenä mieleen, että vaikkapa vanha ystävämme Otrfan (Anteeksi että käytän sinua taas esimerkkinä, mutta sovit näihin niin hyvin ;) päättäisikin yllättäen laittaa ties mitä huuhaata eri artikkeleihin. Tuotakaan "sosiaalist kokeiluani" ei todennäköisesti oltaisi koskaan huomattu, ellen olisi sitä ilmoittanut.-Henswick- Sermo?5. helmikuuta 2010 kello 22.10 (EET)[vastaa]
Jos jatketaan ajatuskoetta, niin onko ideoita miten uusien artikkeleiden luotettavuutta tai niiden virheiden löytämistä voitaisiin parantaa? Sellaisen reunaehdon annan, että ehdotus ei saa lisätä merkittävästi vakituisten käyttäjien työmäärää eli kaikkien uusien artikkelien kategorinen tarkastaminen muuten kuin kirjoittajan toimesta on poissuljettu. Samoin lähdevaatimusten merkittävä kiristäminenkin, koska lähteetkin vaativat sen että joku niitä lähteitä tarkistaisi. --Zache6. helmikuuta 2010 kello 07.21 (EET)[vastaa]
Kaikkia uusia artikkeleita on lähestulkoon mahdotonta seurata. Jos jonnekkin vedetään lista uusista artikkeleista joita ei ole luonut jokin erittäin luotettava käyttäjä (Ylläpitäjät, byrokraatit + tietyn määrän muokkauksia tehneet) ja näitä voisi sitten alkaa tarkistamaan perinteisesti vetämällä tarkistuksen jälkeen viivan artikkelin nimen yli ja kuittaamalla itse tehneensä tarkistuksen.(Pahoittelut lauserakenteesta, heräsin juuri)-Henswick- Sermo?6. helmikuuta 2010 kello 11.27 (EET)[vastaa]
Ja kääntäen: kun en ollut vielä rekisteröinyt tunnusta (enkä oppinut allekirjoittamaan), ja poistin jotain lähteetöntä huuhaata artikkelista parta, niin muokkaukseni kumottiin, ja sama huuhaa on siellä vieläkin.--Urjanhai5. helmikuuta 2010 kello 21.31 (EET)[vastaa]
Jep jep. Kuilu Wikipedian aktiivisten ja uusien käyttäjien yläpuolella aina vain kasvaa. Kannattaisi varmaan nyt käydä poistamassa, kun kukaan ei enää uskalla kumota? :D-Henswick- Sermo?6. helmikuuta 2010 kello 11.32 (EET)[vastaa]
Ehkä näitä on syytä alkaa tarkastaa, kun tämäkin on komeasti suomennettu kommuuniksi... Laitoin määritelmäksi nyt asuintaajaman, kun en keksinyt unincorporated communitylle oikein vastaavaa täkäläistä käsitettä.--J5. helmikuuta 2010 kello 21.14 (EET)[vastaa]
Varmasti "Commieforniasta" hippikommuunejakin löytyy, mutta tässä kohtaa esim. "yhdyskunta" olisi ollut osuvampi määre. Sinänsä tuo unincorporated community näkyy olevan sikäläisillekin epäselvä käsite: [3]. Ei tuolle taida Suomesta suoraa vastinetta löytyä.--J5. helmikuuta 2010 kello 21.27 (EET)[vastaa]
Unincorporated community merkitys voi olla erilainen jos menee eri osavaltioon tai countyyn eika sille varmasti voi olla suoraa suomennusta.
Vastaus alkuperaiseen kysymykseen: Tarkastan valilla sellaisia artikkeleita joihin teen wikilinks etta se parantaa oman artikkelin luettavuutta. Samalla paranee monta ei-kiinnostavaa artikkelia. Viimeisia Interstate artikkelit I-680 (CA), I-4, I-880,... Lisaan myos tarkeimpia tietoja jos on nopea lisata. Laitan myos {{Lähde|{{date}}}} merkinnat jos joku tieto ei ole varmaa tai puuttuu referenssit. Laitan sellaiset artikkelit pieneksi ajaksi watchlistiin niin voin katsoa korjaako kukaan tietoa. Valilla korjaantuu, valilla korjaan itse myohemmin ja poistan watchlistasta. Isompien artikkeleiden kirjoittamisessa (vaikka Kapearaiteinen rautatie) kanssa korjaantuu monta pienempaa artikkelia koska haluan etta artikkelista lahtevat wikilinks on kunnossa ja luotettavia mahdollisimman hyvin. Liikaan en pysty, mutta paljon yritan. O=)
Mistä sitä ikinä tietää. Jenkkipediasta nuo yllämainitsemani tutkimukset tehtiin, joten siellä varmaankin se (oletettu) mustapukuisten miesten armeija liikkunee :)-Henswick- Sermo?9. helmikuuta 2010 kello 19.00 (EET)[vastaa]
Uusi käyttäjä on aloittanut neutraalin näkökulman vastaisen tyrkytyshyökkäyksen muutamaa artikkelia vastaan. En-Wikipediassa tämä muokkaustyyli tunnetaan nimellä Tendentious editing. Ensimmäisten joukossa POV-tyrkytyksen kohteeksi on joutunut suositeltu sivu Suomen sisällissota. Koska hyökkäys on vielä käynnissä, en ryhdy vielä palauttamman artikkelia suositeltuun tilaan. Suosittelen kuitenkin kyseisen käyttäjän pysyvää estämistä Wikipedian perusperiaatteen WP:Neutraali näkökulma vastaisesta toiminnasta. Nykyiset muokkaukset osoittavat, että käyttäjä on ilmeisesn kykynemätön niitä ymmärtämään ja omaksumaan, vaikka hän saisi aiheesta parasta mahdollista ohjausta. -- 62.78.159.328. helmikuuta 2010 kello 06.46 (EET)[vastaa]
Kumosin muokkaukset, mutta estolle ei ole mitään perusteita. Ja sukkanukkesyytöksille täytyy olla vahvat perusteet. Ja tämä on väärä foorumi tälle keskustelulle. --Hrrkrr318. helmikuuta 2010 kello 09.17 (EET)[vastaa]
Niin minustakin top listat ovat mielenkiintoisia :) Huomasin muuten tänään, että Grok.se:n tilasto on myös päivittynyt ja siellä on nyt joulukuun 2009 Top 1000 -lista fi.wikipedialle. Harriv:ltä puolestaan löytyy tuo aikaisempi helmikuun 2008 grok.se Top 1000 -lista, jossa on grok.se:n tietojen lisäksi myös muokkausmäärät ja vandalismi. --Zache9. helmikuuta 2010 kello 19.11 (EET)[vastaa]
Saakohan tällä muokkausmäärällä jo äänestää ylläpitäjyys- ynnä muissa äänestyksissä (meinaan, että lasketaanko teemasivun ja vertaisarvioinnin muokkaukset noihin sataan vaadittuun muokkaukseen)? Ferraro10. helmikuuta 2010 kello 15.46 (EET)[vastaa]
Artikkeli- ja keskustelusivumuokkausten yhteismäärä näyttäisi tällä hetkellä olevan 56 eli ihan tuota sataa ei ole vielä koossa, joten tällä hetkellä sinulla ei ole äänioikeutta. Käytäntö on tuolta osin yksiselitteinen (huom. aikoinaan kirjoitin, että minulle kävisi tulkinta, jonka Hrrkrr31 yllä mainitsee, mutta se ei päätynyt käytännöksi; eiköhän näin ollen noudateta käytäntöön kirjattua tulkintaa tai ehdotetaan muutosta asiaan käytäntökahvihuoneessa). –Ejs-8010. helmikuuta 2010 kello 22.58 (EET)[vastaa]
Eiköhän tässä tapauksessa teemasivut vertaudu artikkeleihin ja Wikipedia-nimiavaruus (etupäässä muokkauksia vertaisarviointisivulle) keskusteluun. Noudattaisin tässä tapauksessa ennemmin käytäntöjen henkeä kuin sanatarkaa kirjainta. --Joonasl (kerro) 10. helmikuuta 2010 kello 23.05 (EET)[vastaa]
Yhtä lailla mallineavaruuteen tehdyt muokkaukset hyödyttävät ja parantavat artikkeleita, ja sen puolesta nekin voisi laskea jne. Niitä ei kuitenkaan ole laskettu, koska käytäntö puhuu vain artikkeli- ja keskustelusivumuokkauksista. Ei ole mielestäni oikein, että Ferraro olisi tässä erityisasemassa, joten olen sitä mieltä, että joko käytäntöä tulkitaan kuten ennenkin tai sitä muutetaan. –Ejs-8010. helmikuuta 2010 kello 23.15 (EET)[vastaa]
Ääneni poistettiin Susanna Turja äänestykestä koska muokkauksia oli nippa nappa alle sata. Pitää olla tarkka sääntö ettei mennä pärstäkertoimen mukaan. --Kalmo10. helmikuuta 2010 kello 23.17 (EET)[vastaa]
Yritin etsiä, missä on sovittu lauseen "Yleisesti muokkaushistoria luokitellaan lyhyeksi, kun artikkeli- ja keskustelusivumuokkausten yhteismäärä jää alle sadan" sanamuodosta, mutta en löytänyt. Onko lauseen täsmällisestä sisällöstä oikeasti konsensus? Ja mitä tarkoittaa "yleisesti"? --Hrrkrr3110. helmikuuta 2010 kello 23.27 (EET)[vastaa]
Tetopan marraskuussa 2007 tekemä muutos perustui Albvalin keskustelusivulle jättämään kommenttiin, joka alkoi sanoilla: ”Eli siis muotoiltuna jotakuinkin näin”. Dionne Jinn piti ehdotusta asiallisena, muut eivät kommentoineet. Siihen se sitten jäi, kun vastalauseita ei tullut. –Ejs-8010. helmikuuta 2010 kello 23.40 (EET)[vastaa]
Eli vahvalla pohjalla liikutaan. :) No, pitänee nyt sitten tuottaa Ferrarolle pettymys. Sääntöjen pitää olla kaikille samat (kun vain oltaisiin ihan varmoja, mikä sääntö on...). --Hrrkrr3110. helmikuuta 2010 kello 23.45 (EET)[vastaa]
Laskurin mukaan hän saa äänestää kun on suorittanut 100 muokkausta. "live edits" 128 muokkausta joten hänellä on vaadittava määrä muokkauksia. Itse kyselin erään käyttäjän tilanteessa ylläpitäjältä onko tämä kyseinen käyttäjä ansainnut 15000 muokauksen palkinnon kun hänellä oli 14 870 live edits muokkausta...Ei ollut vaikka poistettuja muokkauksia oli 1300(yht16170) niin piotää olla yli 15000 live edits muokkausta..D100a11. helmikuuta 2010 kello 00.02 (EET)[vastaa]
Varmaan voin kertoa olevani ko. ylläpitäjä? Työn sankaruuden kohdalla on joissain keskusteluissa oltu tuota mieltä. Ja koska minulle on sähköpostilla tullut joskus myös kysymyksiä, että "Miksi tuo henkilö on Työn sankari", niin jos poistetut jätetään huomioimatta, niin kenelläkään ei pitäisi olla asiassa ihmettelemistä. Kaipa tuostakin voisi jonkun ohjeen kirjoittaa. --Otrfan11. helmikuuta 2010 kello 04.24 (EET)[vastaa]
Luulen, että tuossa tulkittiin muutoksen kannattajiksi myös allekirjoittanut ja Höyhens, vaikka meillä oli ilmeisesti jonkin verran erilainen näkökulma (minulla siis tuolloin suurin piirtein Hrrkrr31:n yllä esittämä: käyttäjäsivumuokkaukset pois) asiaan. Minulle muutos kävi ihan hyvin, joten en sitä sen kummemmin kommentoinut. –Ejs-8010. helmikuuta 2010 kello 23.54 (EET)[vastaa]
Kannattaa myös huomata, että äänioikeuden voi näiden sääntöjen mukaan myös menettää, jos artikkeli, jota on muokannut, poistetaan ja muokkausmäärä putoaa näin vaikka 101:stä 99:een. --Mpadowadierf11. helmikuuta 2010 kello 18.33 (EET)[vastaa]
Olisi toivottavaa päivittää Torinon käärinliinaa koskeva sivusto uusimman tiedon mukaiseksi. Lähteenä voisi käyttää ainakin The Turin Shroud Website (Barrie Schwortz), englanninkielistä wikipediasivua samasta teemasta (jossa uusin tieto on jo huomioitu) sekä suomeksi kirjaa Valokuva Jeesuksesta? Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden testamentin valossa. Kirjapaja 2009.
Ps. Wikipedian käyttäminen lähteenä ei ole hyväksyttyä, lähteinä pitäisi käyttää niitä teoksia joita on käytetty muiden Wikipedia sivujen lähteenä. --Harriv12. helmikuuta 2010 kello 23.03 (EET)[vastaa]
Meillä ei ilmeisesti taida olla mitään selkeää paikkaa jonne ohjata esimerkiksi ohjeissa uusia käyttäjiä kysymään apua ongelmiinsa. Oikeimmat paikat tällä hetkellä ovat Käyttöongelmat ja tämä sekalaista -kahvihuone. Noista kumpikaan ei kuitenkaan ole mitenkään mitenkään intuitiivisesti löydettävissä olevia (tai no ainakin minusta käyttöongelmat on aika sekava terminä). "Uudet käyttäjät" puolestaan olisi riittävän selkeä ilmaisu sille, että se on paikka jossa uudet käyttäjät voivat mennä kysymään hyviä, hölmöjä ja mahdollisesti turhiakin kommentteja ilman että kukaan katsoo pahasti. Toimiakseen tuo ei vaadi oikeastaan mitään muuta kuin, että lisäämisen lisäksi muutama käyttäjä lisää uuden kahvihuoneen seurantalistalleen ja käy siellä vastailemassa kysymyksiin. --Zache19. tammikuuta 2010 kello 11.35 (EET)[vastaa]
Käyttöongelmat IMHO vastaa sisällöltään aika suoraan tuon en:Wikipedia:Help desk:n sisältöä joten help deskiä on aika turha tänne kääntää. Käyttöongelmat-nimeä voisi kyllä pohtia siltä kannalta, että josko sen saisi paremmaksi. "Uudet käyttäjät" osiosta sen verran, niin uusien käyttäjien ohjaaminen johonkin omaan paikkaansa mahdollistaisi sen että sinne kerääntyy juuri uusille käyttäjille olennaisia kysymyksiä ja vastauksia. Sitten voi olla, että erityiseen uudet käyttäjät osioon olisi (sosiaalisesti) matalampi kynnys kirjoittaa kuin esimerkiksi käyttöongelmat-osioon. --Zache19. tammikuuta 2010 kello 12.17 (EET)[vastaa]
Uudet käyttäjät osion paikan sinänsä ei tarvitse olla kahvihuoneen alla. Esimerkiksi Wikipedia:Neuvonta toimii vaikka se on omana sivunaan. Kahvihuone on kuitenkin se paikka missä pääosa keskitetystä keskusteluista käydään joten voisi olla hyvä idea keskittää muukin yhteisöllinen keskustelu sen alle ja jollain aikavälillä siirtää myös neuvonta sinne. --Zache19. tammikuuta 2010 kello 12.24 (EET)[vastaa]
Jep, ja taipuu kätevästi loukkauksiin: mene nyyppä Neuvolaan... Sekä lentäviin lauseisiin: alle sadan kilo[tavu]n [artikkelit/käyttäjät/muutokset] punnitaan Neuvolassa (Ehdotan muotoa "sadan kilotavun muutokset" Wikilohikäärmeiden motoksi!) :3 Pitke19. tammikuuta 2010 kello 17.17 (EET)[vastaa]
Ei olut tarkoitus taipua loukkaukseksi mutta kun meillä on heikkalaatikko ja kahvihuone, niin aloitteville olisi neuvola kätevä kun sinne voisi kerätä muitakin sellaista tarpeellista kuin muutamia käytöskäytäntöjä. Kuten kuinka artikkeli luodaan ja lähteiden lisäys mallli artikkelipohja jne jotka olisivat myös hyviä kokeneemallekin käyttäjälle muistutuksesksi D100a19. tammikuuta 2010 kello 18.01 (EET)[vastaa]
-sekä linkit ohjeistaviin sivuihin kuten "Miten niin roskaa?", "Luomani artikkeli on poistoäänestyksessä!" ja "10 koodia, joita tarvitset Wikipediassa useimmin"... Pitke20. tammikuuta 2010 kello 10.28 (EET)[vastaa]
Hyvä idea ja aivan erinomainen nimiehdotus D100a:lta. Myöhemmin sivulle voisi koota Pitken mainitsemaa linkitystä myös suoraan tärkeimpiin arkistoihin vietyihin kysymyksiin. Tärkeintä olisivat kuitenkin nopeat vastaukset kysymyksiin. Uusien käyttäjien opastusta tarvitaan ehdottomasti lisää, se helpottaa menetelmien omaksumista, nopeuttaa kunnon artikkelimuokkausten syntymistä ja ennen kaikkea sitouttaa uudet käyttäjät helpommin yhteisöön. Tämä jopa korvaa osittain aiemmin keskustellun tutoroinnin, vaikkei olekaan niin henkilökohtainen asia. Terv. --Riisipuuro23. tammikuuta 2010 kello 00.24 (EET)--[vastaa]
Koska ilmeisesti tätä pidetään yleisesti kannatettavana ajatuksen, niin lisään meille muutaman tunnin päästä (jollei mitään ilmene) uuden kahvihuoneen nimellä Neuvola. --Zache24. tammikuuta 2010 kello 16.47 (EET)[vastaa]
Minäkin näkisin mieluummin Käyttöongelmat-kahvihuoneen laajennettuna tähänkin tarkoitukseen sen sijaan että luodaan taas uusi palsta. Nykyistenkin "pikkukahvihuoneiden" (käyttöongelmat, sekalaista, tekniikka) liikenne on niin vähäistä, että sen jakaminen vielä pienempiin osiin tuntuu oudolta. --albval(keskustelu)24. tammikuuta 2010 kello 20.34 (EET)[vastaa]
No tuon kahvihuoneen luomisen pointti ei ole pikkukahvihuoneiden ongelmat vaan se miten suomenkielisestä Wikipediasta saisi houkuttelevamman paikan uusille käyttäjille. Helposti löydettävän kysy me vastaamme -paikan tekeminen uusille käyttäjille on suurin piirtein vähintä mitä voidaan tehdä. --Zache24. tammikuuta 2010 kello 21.00 (EET)[vastaa]
Mutta jos käyttöongelmat-kahvihuoneen laajentaisi kysy me vastaamme -palstaksi, saataisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kaikenlaista metakeskustelua on (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) lopulta niin vähän, ettei sen pienen puron jakaminen minust kannata. Käyttöongelmissa kahvihuone olisi jo valmiina, vain juojat puuttuvat:-) --albval(keskustelu)24. tammikuuta 2010 kello 21.22 (EET)[vastaa]
Olet kyllä tuossa ihan oikeassa. Ensimmäinen asia mikä käyttöongelmissa pitäisi muuttaa on kahvihuoneen nimi. Jääköhän kukaan kaipaamaan jos sen vain kylmästi muuttaa :) --Zache24. tammikuuta 2010 kello 21.38 (EET)[vastaa]
Miten olisi Wikituki? Eli uutta kahvihuonetta ei perustettaisi vaan käyttöongelmat yksinkertaisesti siirrettäisiin nimelle Wikipedia:Kahvihuone (wikituki). Sivun alussa olevat ohjeet uudistettaisiin. –Ejs-80 24. tammikuuta 2010 kello 22.51 (EET) Parempi ehdotus alempana. –Ejs-8027. tammikuuta 2010 kello 00.45 (EET)[vastaa]
Kerrataas mikä se ongelma on: nyt uusi käyttäjä etsiessään paikkaa kysymykselleen löytää ensimmäisenä joko:
etusivulta otsikon Tervetuloa Wikipediaan ja tietoja Wikipediasta alta linkin Neuvonta ja erehtyy kuvittelemaan että linkin takana neuvottaisiin Wikipedian käyttöä, tai
klikkaa Ohje-sivua ja päätyy oikein tarkasti luettuaan kahvihuoneen etusivulle ihmettelemään seitsemää eri osiota. Siinä oikeassa, käyttöongelmissa, vielä määritetään että ensin pitäisi oikeastaan tarkistaa ettei asia löydy ohjeista. Ohjeita taas löytyy Ohje-linkin takaa karkeasti arvioiden noin 70-80 eri artikkelia. Siinä sitä on alkavalle wikipedistille hetkeksi iltalukemista.
Paras olisi kun nuo vapaat kysymykset - siis nykyinen Neuvonta - nimettäisiin uusiksi Kysy meiltä tai Wikipedia vastaa-palstaksi. Neuvonta, neuvola tai wikituki on helppo olettaa koskevan kyseisen palvelun käyttöä, siis Wikipediaa. Omaan korvaani tuo neuvonta olisi luonnollisin. Terv. --Riisipuuro25. tammikuuta 2010 kello 01.30 (EET)--[vastaa]
Siis ehdotatko, että Neuvonta nimetään uudelleen (Kysy meiltä tai Wikipedia vastaa), vai että sen ohjeistusta muutetaan (kun kuitenkin sanot tuossa lopuksi, että neuvonta kuulostaisi luonnollisimmalta)? Luulisin, että tarkoitetut jälkimmäistä. –Ejs-8025. tammikuuta 2010 kello 07.09 (EET)[vastaa]
Olipas epäselvä. Neuvonta on siis hyvä, kertova nimi sinänsä, mutta kyllä käyttäjä mieltää sen käytön neuvonnaksi. Selkeintä olisi kun Neuvonta sisältäisi Wikipedian käyttöön liittyviä kysymyksiä, ja Kysy meiltä tai Wikipedia vastaa tms. nuo yleiset "miksi napaan tulee nöyhtää" -kysymykset. Neuvonnalle voisi sopia myös nimi neuvola (hauska!) tai wikituki (en pidä erityisen hyvänä, tuki neuvontaa merkitsevänä ei avaudu kaikille) . Terv. --Riisipuuro25. tammikuuta 2010 kello 14.08 (EET)--[vastaa]
Ehdotetun muutoksen jälkeen tämän kahvihuoneen alkuosa näyttäisi samalta kuin esimerkkisivullani. Neuvonnan (entinen käyttöongelmat) ja yleisten kysymysten (entinen neuvonta) ohjeistukset muuttuisivat puolestaan kutakuinkin tämän kaltaisiksi (tässä esimerkissä nimiuudistukset eivät näy sivun vasemman laidan kahvihuoneluetteloissa no nyt näkyvät). –Ejs-8025. tammikuuta 2010 kello 15.57 (EET)[vastaa]
Tuo on mielestäni selkein ratkaisu. Asia voi tuntua lähes turhalta viilailulta, mutta on hyvä jos käytetään käyttäjälle tuttuja termejä, ja samassa merkityksessä mitä hän niillä mieltää: sillä nimittäin säästetään paljon vaivaa ja saadaan uusi käyttäjiä homman piiriin helpommin. Terv. --Riisipuuro25. tammikuuta 2010 kello 14.35 (EET)--[vastaa]
Minusta tuo on myös ihan hyvä ratkaisu. Jos nyt ruvetaan tekemään isompia muutoksia niin siirtäisin samalla tuon "Kysy meiltä" palstan kahvihuoneen alle, niin silloin nuo kaikki "yhteisölliseen" keskusteluun liittyvät sivut olisivat yhtenäisesti samassa paikassa. --Zache25. tammikuuta 2010 kello 14.42 (EET)[vastaa]
Muutin tuota kohtaa. Nimestä (yleiset kysymykset/kysy meiltä/Wikipedia vastaa/joku muu) tosin pitää päästä sopuun, jos tämä muutos saa kannatusta. –Ejs-8025. tammikuuta 2010 kello 14.50 (EET)[vastaa]
Tässä suunta näyttäisi kyllä olevan selkeämpään päin. Mutta jotta uusi käyttäjä ei suotta joutuisi nytkin miettimään, minkälaisesta Neuvonnasta ja mistähän Yleisistä kysymyksistä on kyse, ehdottaisin kuitenkin uusiksi nimiksi Wikipedian käytön neuvonta ja Yleistietopalvelu. --Watsamies27. tammikuuta 2010 kello 20.40 (EET)[vastaa]
Watsamiehen ehdotus vaikuttaa minusta hyvältä. Molemmat otsikot olisivat tosiaan kuvaavampia. Ensin mainittu tekisi kahvihuoneen nimestä pidemmän, mutta sitä vartenhan voidaan luoda oikopolut (ohjaussivut) WP:KAHVIKN ja WP:KAHVIWKN. –Ejs-8027. tammikuuta 2010 kello 21.09 (EET)[vastaa]
Uusi järjestely on hyvä parannus ja ehdotetut nimetkin käyvät, mutta "yleistietopalvelu" kuulostaa vähän kankealta nimeltä ja paikalta josta en haluaisi kysyä yhtään mitään (vrt. työvoimatoimisto). Miten olisi "Kysy mitä hyvänsä"? --Hrrkrr3110. helmikuuta 2010 kello 01.21 (EET)[vastaa]
”Kysy vapaasti” on ehdotuksista paras, selkeä ja rohkaiseva. Ja siinä on jopa hauska viittaus vapaan sisällön ideologiaan. Kannatan muiltakin osin Ejs:n ehdotusta. --Herra Maka15. helmikuuta 2010 kello 00.22 (EET)[vastaa]
OK nämäkin nimet. Näistä kahdesta on mielestäni Kysy vapaasti osuvampi, koska jos nimenä on Kysy mitä hyvänsä, niin valitettavan todennäköistä on, että vähän väliä joku valopää saa idean kysyä ihan mitä hyvänsä. --Watsamies22. helmikuuta 2010 kello 20.35 (EET)[vastaa]
Olen samaa mielta kuin Watsamies.
Hrrkrr31: "tämä keskustelu näytä enää kiinnostavan ketään"...oli ihme etta loysin taman tekstin taalta valista. (Teilla) toisilla on tapa kirjoittaa tanne valiin, en sano etta se on vaarin, mutta jaa minulta ainakin paljon lukematta ja huomaamatta. Kun katsoo taman kommentin jalkeen niin "seuraava" onkin jatetty 01/25 eli kuukausi sitten! Siita voi johtua etta kaikkia ei kiinnosta kun ne ei vain ole huomannut tekstia taalla valissa. ...ehka?
Tämä on erittäin huomionarvoinen näkökohta. Asiaan pitäisi kehitellä jotakin parannusta. Esim. linkki aivan keskusteluosion lopusta uuteen kommenttiin? --Watsamies23. helmikuuta 2010 kello 18.19 (EET)[vastaa]
Ei pidä myöskään unohtaa muuttaa Kahvihuoneen etusivua. Siellä todetaan nykyään nimittäin varsin tylysti: "Älä käytä kahvihuonetta, jos haluat... Apua Wikipedian käytössä → Ohje. --Nedergard25. tammikuuta 2010 kello 15.33 (EET)[vastaa]
Olet oikeassa, ja neuvontakahvihuoneen kuvaukseksi Kahvihuoneen pääsivulla riittäisivät mielestäni uudistusehdotuksessa olevan neuvontasivun ohjeistuksen kaksi ensimmäistä virkettä: ”Wikipedian käyttöön liittyvä neuvonta ja käyttöongelmia koskevat avunpyynnöt. Katso myös ohje.” (Tai pelkkä ensimmäinen virke). –Ejs-80 27. tammikuuta 2010 kello 00.50 (EET) EDIT: –Ejs-8027. tammikuuta 2010 kello 10.21 (EET)[vastaa]
Minusta Ejs:n ehdotus ja järjestely jossa kaikki palstat ovat kahvihuoneen alla on hyvä. Sanamuotoja ja layouttia voidaan sitten viilata ilman käytäntökeskusteluakin. Neuvonta ja Yleiset kysymykset -otsikointia voisi tosiaan miettiä, sillä noista nimistä ei selviä mistä osastoissa pitäisi keskustella. Sitä varten pitää lukea ohjeet, mutta kuka niitä lukee? --albval(keskustelu)27. tammikuuta 2010 kello 09.26 (EET)[vastaa]
Teidan setupissa on nyt yksi heikko linkki; uusien kayttajaiden neuvomisesta ja miten se pitaisi tehda keskustelee niita jotka on kayttanyt wikipediaa monta vuotta ja osaa kayttaa sita heidan silmat kiinni! Monet teista (ja meista) kayttaa tietokonetta myos syomiseen ja nukkumiseen ja tietaa mista pitaa painaa vaikka on monitori mennyt mustaksi... ...mutta nyt pitaa neuvoa uusia kayttajia!
My point: Ehdotan etta joku teista valitsee randomilla vaikka 10 uutta aktiivista ja luotettavasti editoivaa kayttajaa jotka on signannut sisaan wikipediaan ensimmaista kertaa vaikka 2009 joulukuussa. Ja kysykaa niilta uusilta kayttajilta nuo samat kysymykset niin saatte tavalisen kansalaisen mielipiteen! Kuka tietaa vastauksen paremmin kuin se jolle se on tarkoitettu? Eika ole tarkoitus tehda mita he vastaa, mutta yhdistaa vastaukset niin se tekee jarkevan kokonaisen vastauksen. Toivottavasti ymmarratte mita tarkoitan taman kanssa...
Ei yhtään hassumpi ajatus. Kokeneidenkaan käyttäjien panosta ei kannata väheksyä, sillä heillä on näkemys Wikipedian rakenteesta ja sisällöstä, mitä uusillä ei ole. Käytettävyysasiatkin ovat osin ihan kaavamaisia, opittavia asioita. Mutta hyvä idea. Mites päästään sorttaamaan uusien joukosta aktiivisimmat, onko meillä jotain automatiikkaa? Terv. --Riisipuuro27. tammikuuta 2010 kello 15.56 (EET)--[vastaa]
Riisipuuro: "...Kokeneidenkaan käyttäjien panosta ei kannata väheksyä, sillä heillä on näkemys Wikipedian rakenteesta ja sisällöstä, mitä uusillä ei ole...". Exactly! Ja siksi ei pida tehda niinkuin uudet kayttajat vastaa, mutta kysymalla voi oppia jotain mita ei itse tieda ja niin tehda kokevan kayttajan taidolla uusille kayttajille toimivan avun. Eli otetaan paras molemmista maailmasta. Kylla joku varmasti osaa listata uusia kayttajia tahan tarpeeseen. Baldwin04027. tammikuuta 2010 kello 16.09 (EET)[vastaa]
Ehdotuksella näyttäisi olevan kannatus, niin uskaltaisikohan tämän toteuttaa vai odotetaanko, että täysi kuukausi on tullut ehdotuksesta täyteen? --Zache19. helmikuuta 2010 kello 16.36 (EET)[vastaa]
Joo, mutta mikäs kiire tässä on. Käytännön toteutuksesta.
Lisätään Ejs-80:n esimerkin mukaiset uudet kahvihuoneet.
Arkistoidaan nykyinen Neuvonta & Käyttöongelmat (arkistointi on kaiketi helpoin tapa säilyttää linkkien eheys)
Lisätään etusivulle linkki Wikipedian Neuvontaan (linkki voi olla nimellä Neuvonta IMHO) ja Kysy vapaasti osioon.
Sitten kun riittävästi aikaa on kulunut ja nykyinen Neuvonta on unohtunut, niin voidaan muuttaa Wikipedian neuvonta -nimi nimelle Neuvonta.
Juttuja mitä pitäisi vielä tehdä.
Neuvonta sivulla pitäisi olla uusia käyttäjiä tukevia juttuja. Esimerkiksi linkit yleisimmin etsittyihin asioihin (esimerkki) tai ohjaus paikkaan mistä voi jättää palautetta wikipediasta jne. Katso myös tämä keskustelu.
Vähän arveluttaa siirtely edestakaisin. Alkuperäinen ehdotus käyttöongelmien uudeksi nimeksi oli pelkkä Neuvonta, mutta Watsamies ei pitänyt sitä tarpeeksi kuvaavana, joten ehdotuksessa se muutettiin nimelle Wikipedian käytön neuvonta. Mielestäni kannattaisi päättää jo nyt, mikä se olisi, jotta uudistus saataisiin kerralla pakettiin. –Ejs-8023. helmikuuta 2010 kello 13.08 (EET)[vastaa]
En henkilökohtaisesti usko, että Wikipedian käytön neuvonta tulee pysymään vaan se lyhenee ennemmin tai myöhemmin pelkäksi neuvonnaksi. Se nimi kuitenkin mikä nyt valitaan varmaan pysyy sinä nimenä kuitenkin vähintään seuraavat pari vuotta kunnes jengi unohtaa sen alkuperän ja alkaa ihmettelemään miksi nimi on niin pitkä. Mutta tuo on vain mielipide ja minulle sopii tuo pidempikin nimi ja se on minusta myös ihan hyvä. Tuosta arkistoinnista, niin jos sivut siirretään niin sivuille osoittavat linkit toimii niin kauan kuin UO:t ovat olemassa, mutta jos joku poistaa syystä tai toisesta UO:t niin vanhat linkit menevät rikki. Eipä kait arkistoinnilla ja siirrolla muuta eroa ole. --Zache23. helmikuuta 2010 kello 13.19 (EET)[vastaa]
Oli miten oli, nimimuutoksesta Wikipedia:Neuvonta → Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti) lienee olemassa konsensus, ja sehän ei edes vaikuta kyseisen sivun käyttötarkoitukseen mitenkään, joten katsoisin, että sen voisi toteuttaa (sivun alun muutokset, jotka viittaisivat WP:n käytön neuvontaan, voisi jättää myöhemmäksi) ja jättää käyttöongelmien kohtalon vielä hautumaan joksikin aikaa. –Ejs-8023. helmikuuta 2010 kello 13.46 (EET)[vastaa]
Wikipedia:Kahvihuone (käyttöongelmat) on tarkoitus muuttaa lähinnä tuota enwikin Help deskiä vastaavaksi. Uudesta nimestä pitäisi ensin päästä sopuun: tulisiko sen olla Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta) vai pelkkä Wikipedia:Kahvihuone (neuvonta)? Molemmissa on omat etunsa (ensimmäinen on kuvaavampi, toinen lyhyempi ja siten näppärämmän näköinen), joten minulle käy kumpi vain. –Ejs-8026. helmikuuta 2010 kello 09.51 (EET)[vastaa]
Kysy vapaasti: Eikos entisen Wikipedia:Neuvonta (sekalaiset ei-wiki kysymykset) siirretty Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti) siksi, etta voi jattaa Wikipedia:Neuvonta vapaaksi (tai vaihtoehtoinen nimi) tulevaisuutta varten wikipedian kayttoa kysyviin kysymyksiin ja Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti) sisaltaa tasta eteenpain vain miksi lintu lentaa tai mita teet kun kuolet eli sekalaiset ei-wiki kysymykset? Se on nyt tehty. Tamahan tarkoittaa samaa kuin kirjaston kysymys poyta (engl: Reference desk) johon voi jattaa kysymyksen ja siihen vastataan.
Kayton neuvontaNeuvonta: (edit: tarkoitan normaalien kayttajien tekemia miten kuva laitetaan wikiin -kysymyksia. Kahvihuoneen keskustelut "Neuvonnassa neuvomisesta" erikseen)Toisen asian nimi olisi Wikipedia:Neuvonta, Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta) tai Wikipedia:Kahvihuone (neuvonta) (edit: taisin lukea nyt vaarin, odota kun luen uudestaan...sorry!). Sen tarkoitus on neuvoa wikin kaytossa. Neuvonta -sana on helppo, lyhyt ja suoraan kaannetty, mutta ongelma oli etta se on ollut erilaisessa kaytossa (sekalaiset kysymykset) ja jos sen tarkoitus muuttuu, voi joku tottunut laittaa edelleen sekalaisia kysymyksia sinne. Se on kuitenkin lopullisesti tarkoitus sinne laittaa (?), niin onko helpompi tehda se nyt heti ja siirtaa sinne tulevat minka varinen on sininen -kysymykset uuteen paikkaan Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti) -sivulle silloin jos/kun niita tulee? Ne vahenee kuitenkin kun muut kayttajat oppii eron ja uudet kysyjat ei vanhasta mitaan tieda. Nykyaan tama wikin kayton neuvonta on Wikipedia:Kahvihuone (käyttöongelmat).
Tama oli mita olen ymmartanyt kaikesta ylla olevasta kirjoituksista ja niin se olisi logista tulla. Mita olette mielta? Oma mielipide on etta tuo toinen olisi Neuvonta koska on lyhyt ja selkea ja sen tarkoitus voi kertoa sivun heti alussa. Eli ehdottaisin siirtamaan Wikipedia:Kahvihuone (käyttöongelmat) --> Wikipedia:Neuvonta. Kun siirto on tehty, pitaa seurata minne muut kayttajat laittaa kysymyksia ja parantaa ensimmaisen sivun ohjetta sen mukaan.
Yksi minka haluaisin nahda molempien sivujen (wiki kysymykset / ei-wiki kysymykset) ihan alussa olisi ISOLLA joku tie merkki, vaikka , tai etta huomio heraisi. Tarpeeksi sanottu. Mita olette mielta?
No, minulle on ihan sama, onko käyttöongelmien uusi nimi Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta) [per Watsamies], Wikipedia:Kahvihuone (neuvonta) [Zachen mukaan lyhenisi lopulta kyseiseen muotoon joka tapauksessa] vai Wikipedia:Neuvonta [per Baldwin040; voisihan sivu siinäkin tapauksessa olla mukana mallineessa Kahvihuoneosasto].
Nyt kun vanha Wikipedia:Neuvonta on siirretty tuonne Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti), niin redirectin puolesta tuonne nykyiselle Wikipedia:Neuvonta -sivulle pitaisi saada joku huomio teksti etta vanhat kysyjat huomaa etta se on siirtynyt. Kun kuukausi(?) on mennyt, niin voi avata Wikipedia:Neuvonta sivulla neuvonnan miten wikipediaa kaytetaan kysymyksille. Sanoin taas Wikipedia:Neuvonta kun lyhyt ja suoraan kaannetty nimi olisi tassa tapauksessa eteenpain katsottuna paras. Ja taas sopisi fi:wikissa nuo merkit, vaikka , tai . Baldwin04027. helmikuuta 2010 kello 14.01 (EET)[vastaa]
Ensimmäinen kyllä. Toiseenkin melko suurella todennäköisyydellä kyllä. Kolmatta ei ole ehdottanut tai kannattanut kukaan muu kuin minä tänään. --Zache23. helmikuuta 2010 kello 16.37 (EET)[vastaa]
Tällä hetkellä tuolta näkee mihin puuttuvaan artikkeliin on eniten linkkejä, mutta näkeekö mistään mitkä ovat haetuimmat hakusanat, joille ei löydy artikkelia. DKKile10. helmikuuta 2010 kello 16.43 (EET)[vastaa]
En usko että näkee tai en ainakaan tiedä itse mitään paikkaa mistä edes tilastoja hakutiedoista näkisi. Wikistatsista näkee ne sivut joita proxy-palvelin on palauttanut, mutta siitä on siivottu mm. hakutermit ja muut epämääräisyydet pois joten sieltä ei mitään hirveän ihmeellistä saa. Tässä on kuitenkin lista niistä Wikistatsin tammikuun logista löytyneistä sivuista joita oli ladattu yli 50 kertaa, mutta ne eivät löytyneet artikkelilistasta ja eivätkä olleet poistettuja. Listasta on myös siivottu satunnaista kohinaa pois. Ensimmäinen luku on kerrat joita sivua oltiin yritetty ladata Wikistatsin mukaan. --Zache11. helmikuuta 2010 kello 21.51 (EET)[vastaa]
Eli itselläni on koululla vino pino vanhoja, käytöstä poistettuja yläasteen koulukirjoja, jotka olisi ilman pelastusoperaatiotani heitetty roskiin jo ajat sitten. Nyt mietinkin, että kuinka suotavaa näitä opuksia on käyttää lähteinä? Muutaman vuosiluvun olenkin jo ehtinyt lähteistää (mm. Suomen sota) ja lisää voisin tarvittaessa tehdä.-Henswick- Sermo?18. helmikuuta 2010 kello 21.04 (EET)[vastaa]
Tuollaisia yksittäisiä faktoja voi niistäkin varmaan lähteistää, mutta yläasteen kirjoissa tieto saattaa olla hieman turhankin pureskeltua ja ylimalkaista. Ja mitä vanhempi kirja, sitä tarkempana pitää olla tietyillä nopeasti kehittyvillä aloilla. Eli etsisin mieluummin uudempaa ja aikuisille suunnattua kirjallisuutta. --Hrrkrr3118. helmikuuta 2010 kello 21.09 (EET)[vastaa]
Ajattelinkin hakea pääasiassa vuosilukuja ja vastaavia. Koulukirjat kuitenkin käsittelevät asioita "vähän kaikkea" -tyyliin ja niistä on sen ansiosta melko helppo löytää lähteitä kaikenlaiselle nippelitiedolle.-Henswick- Sermo?18. helmikuuta 2010 kello 21.13 (EET)[vastaa]
En käyttäisi niitä kovinkaan mielelläni lähteinä. Kuten Hrrkrr31 sanoo, on noissa vedetty mutkia suoriksi aika rankasti ja joskus yleistetty niin että hirvittää. Yksittäisiä faktoja joo, mutta niissäkin on voitu jättää poikkeustapaukset yms kertomatta. --albval(keskustelu)18. helmikuuta 2010 kello 21.18 (EET)[vastaa]
Vuosiluvuissa tuskin kovinkaan paljoa poikkeustapauksia on? Mutta juu, kyllä välillä tuntuu että millaista paskaa osaan koulukirjoista on tungettu; Teksasia on väitetty Yhdysvaltain kautta aikojen ainoaksi itsenäiseksi osavaltioksi, kaikkien länsi-euroopan maiden sanotaan "vannovan Euroopan unionin nimissä tapahtuvaan yhdentymiseen", jne. Vuosilukuja en silti lähtisi epäilemään...-Henswick- Sermo?18. helmikuuta 2010 kello 21.43 (EET)[vastaa]
Esimerkiksi artikkelissa Suomen murteet on käytetty lähteenä peruskoulun oppikirjaa, ja tämän tuloksena sittemmin varustettu artikkkeli mallineella "kirjoitettava uudestaan", koska teksti kerta kaikkiaan on niin ympäripyöreää, että sitä ei voi käyttää pohjana edistyneemmäälle käsittelylle (ja jos artikkelissa aiemmin olleet murrekartat olivat samasta lähteestä, niin huh huh).--Urjanhai23. helmikuuta 2010 kello 18.04 (EET)[vastaa]
Ehkä vähän huvittavaa laittaa jo valmiiksi kattavaan artikkeliin lähde vuosille 1808–1809, kun yksi lähdekirjoistakin on jo nimeltään "Suomen sota 1808–1809". Ja vielä yläasteen oppikirjasta. Pelkkää kosmetiikkaa. --Epiq18. helmikuuta 2010 kello 21.36 (EET)[vastaa]
Ymmärsit hieman väärin. Nämä paikannimet ovat "kiistanalaisia" vai Wikipediassa. "Poliittiset kysymykset" on erillinen esimerkki, ne ovat kiistannalaisia myös Wikipedian ulkopuolella. -- Petri Krohn18. helmikuuta 2010 kello 22.36 (EET)[vastaa]
Joissain tapauksissa vanhat koulukirjat voisivat hyvinkin käydä kuriositeettilähteeksi kertomaan, miten asiasta vielä xx-luvulla opetettiin, varsinkin jos sitten vertailun vuoksi kerrotaan nykytietämys. Esim. iloisten 70- ja 80-lukujen koulukirjojen näkemykset Neuvostoliitosta :-) --Jmk19. helmikuuta 2010 kello 07.06 (EET)[vastaa]
Riippuu vähän oppikirjojen iästä ja oppiaineista. Esim. matematiikka tuskin on hirvittävästi muuttunut. Omia yläasteen maantiedonkirjojani tuskin lähteinä käyttäisin, kun jossain välissä meni ainakin Itä-Euroopan maat uusiksi. --Otrfan19. helmikuuta 2010 kello 07.17 (EET)[vastaa]
Mitä tuossa katselin niin kirjat ovat pääsääntöisesti siinä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Mm. muuan käsiini saama 7-luokkalaisten maantiedon kirja on painettu vuonna 2008 (Poistettu ilmeisesti huonon kunnon takia, kannet hajalla), joten ei varmaankaan kovin paljoa ole maailma siitä ehtinyt muuttua. Vanhimmat kirjat ovat 90-luvun lopulta, joten näitä vanhoja kirjoja ei valitettavasti löydy.-Henswick- Sermo?19. helmikuuta 2010 kello 15.09 (EET)[vastaa]
Onko wikipediassa tarkoituksena tehdä paljon pieniä artikkeleita vai vähän suuria artikkeleita? Tarkoitan sitä, että erittäin paljon samankaltaisesta asiasta tulee tehdä aina uusi artikkeli vai pitää se samassa artikkelissa (pitkä sisällysluettelo, paljon väliotsikoita, vaakasuoria viivoja, jne.)?
Joistakin aiheista ei vain ole paljoa kerrottavaa, vaikka aihe olisikin merkittävä. Esim. suurin osa pornonäyttelijätyngistä lienee oikeasti pelkästään lyhyitä artikkeleita, ei olennaisesti puutteellisia kuten tynkämerkintä antaisi olettaa. Pitke20. helmikuuta 2010 kello 18.09 (EET)[vastaa]
Perinteisissä tietosanakirjoissa on yleensä suuri määrä suhteellisen lyhyitä artikkeleita, mutta Wikipedian ihanteena taitaa olla pikemminkin suuri määrä suuria artikkeleita. Suositelluiksi valitut sivut tuppaavat olemaan melko pitkiä, mutta kyllä lyhyiden artikkelien kirjoittaminen ihan yhtä arvokasta työtä on. "Pornonäyttelijätynkä" yllä olevassa kommentissa muuten kuulostaa korvaani oksymoronilta. Jafeluv25. helmikuuta 2010 kello 18.31 (EET)[vastaa]
Ei taida olla tuo käyttäjäryhmä meillä käytössä (Harriv:llähän se on ylläpitäjänä redundantti). Jos sitä aiotaan joskus käyttää, olisi varmaan hyvä idea kääntää tuo infosivu suomeksi. Jafeluv27. helmikuuta 2010 kello 17.40 (EET)[vastaa]
Tervehdys. Kirjoitan artikkeleita jazzstandardeista, joilla on historiansa aikana ollut satoja esittäjiä. Miten ne saisi järkevästi luokiteltua säveltäjän mukaan niin, ettei käytössä oleva systeemi hajoaisi? Katselin tuota Musiikkikappaleet-luokkaa ja näyttää siltä että sinne on pyritty pistämään aliluokkia esittäjän mukaan (mikä ei tosiaan standardien kohdalla tule kysymykseen koska esittäjiä on yksinkertaisesti liikaa). Toisaalta taas on Musiikkiteokset säveltäjittäin, mutta se kuuluu "Taidemusiikin teokset" -luokkaan ja näyttäisi olevan pääasiassa varattu klassisen musiikin säveltäjille. Eli kumpaan luokkaan pitäisi lisätä populaarimusiikin säveltäjien kuten Cole Porterin, Jerome Kernin tai George Gershwinin säveltämät kappaleet? Vai onko käytäntönä se, että kappaleita ei luokitella säveltäjän mukaan? Jafeluv25. helmikuuta 2010 kello 15.24 (EET)[vastaa]
Ehdotan että tee luokka Luokka:Jazzstandardit säveltäjittäin jonko voi lisätä luokkaan Luokka:Jazzkappaleet ja kenties johonkin muuhunkin sopivaan. Käytäntö on se miten asiat tehdään pääsääntöisesti, kukaan ei ole varmaan miettinyt juuri tätä asiaa aiemmin. Jos säveltäjän mukaan luokittelu on jazzstandardeissa lukijaa hyödyttävä tapa luokitella ne, niin sitten kannattaa ehdottomasti tehdä niin. --Harriv25. helmikuuta 2010 kello 15.59 (EET)[vastaa]
Ei toki, mutta yksi artikkeli tai luokka voi kuulua myös useampaan luokkaan. Ajattelin vain että jos jazzstandardit poikkeavat vaikka popkappaleista (joissa säveltäjä ei juurikaan korostu) niin ei ole mikään pakko noudattaa samaa mallia. Joku voi tietenkin olla erimieltä. --Harriv25. helmikuuta 2010 kello 17.04 (EET)[vastaa]
Jos se olisi joskus ollut täsmälleen tuolla nimellä, niin jo tuosta punaisesta linkistä klikkaamalla tulisivat näkvyiin poistolokin merkinnät siitä, milloin se on poistettu. Mutta sellaisia ei näkynyt. -KLS2. maaliskuuta 2010 kello 13.12 (EET)[vastaa]
Thanks for letting us know. Could someone come up with a list of those 10 images? // Osaako joku tehda listan noista 10 kuvasta, vai pitaako ne manualisesti etsia taalta? Minua ei aihe kiinnosta, mutta auttaisi sita jota se kiinnostaa. Baldwin0401. maaliskuuta 2010 kello 14.34 (EET)[vastaa]
Mikäli osasin käyttää työkalua oikein niin ne ovat nämä:
Olet näköjään taas aloittanut kampanjan, tällä kertaa poistelet tietoja taiteilija-artikkeleista. Olisi kuitenkin ettei tuollaisiin suurisuuntaisiin projekteihin ryhdyttäisi keskustelematta asiasta ensin. Jos joku asia sinusta on epäoleellinen, toisen mielestä ei välttämättä ole. Esimerkiksi taiteilijamatrikkelin tietoja voi pitää oleellisena. --Ulrika30. joulukuuta 2009 kello 21.46 (EET)[vastaa]
Asia ei kuulu enää minulle, joten siirrän sen tänne. Valitus viittaa siihen, että silloin kun vielä tein ja kohensin taiteilija-artikkeleita, pyrin siihen, että artikkelin alussa olisi selkeä määritelmä siitä mitä oleellista henkilö on tehnyt. Esimerkiksi sukuselvitykset, perhesuhteet ym voisivat kuulua ehkä myöhemmin 'Perhetausta' tai 'Elämänvaiheet' tms otsikon alle, jos ovat oleellisia. Samoin olen poistanut muita cv-mäisiä listauksia:
Erityisesti en ole ymmärtänyt lasten, vanhempien ym listaamista kolmanteen polveen asti artikkelin alkuun, varsinkaan jos he eivät liity aiheeseen, eikä artikkelin kohde ole siitossonni tai tunnettu vain sukulaisten ansiosta. Näitä ei listata missään muualla taiteilija-artikkeleissa tähän tyyliin. Jos taiteilijamatrikkelin kaavana ei olisi listata niitä cv:n alussa, tuskin kukaan laittaisi niitä wikipediaankaan. En tosin ymmärrä sitäkään, että kaikki matrikkelissa oleva pitäisi listata artikkeliin, eikä wikin ulkopuolella näin tehdäkään kuin cv:issä. --BluePuddle1. maaliskuuta 2010 kello 15.01 (EET)[vastaa]
On todella hieno ja hyvä asiantuntija tuo BluePuddle. Kiitos hänelle ankarasta oikeassa olemisesta. Joskus vaan ei edes minäni itse erota kirjallisuuden professoria kuvanveistäjästä. En ole koskaan tiennyt ja tajunnut, että tuntemani professori toimisi myös kuvanveistäjänä. Ainä sitä oppii uutta ystävästäänkin! Kiitos. --Anna v. F.5. maaliskuuta 2010 kello 21.31 (EET)[vastaa]
Tuodaan asia tännekkin: eli MTV3.fin urheilu-uutisissa on ollut viime aikoina paljon virheitä, uusimpana tämä. Tämän uutisen virhettä en olisi itse huomannut, ellen olisi juuri luonut artikkelia Julius Junttilasta. Peli oli siis uransa kolmas, kuten YLEn uutisointi sanoo. MTV3 on kuitenkin wikissä aika paljon käytetty lähde, jota minäkin olen käyttänyt. Pitäisikö kuitenkin puuttua siihen, miten MTV3:a käytetään lähteenä? Suositella jotain toista uutispalvelua? – EtäKärppä994. maaliskuuta 2010 kello 21.58 (EET)[vastaa]
MTV3:lla niin on mielestäni ollut liian useasti, enkä nyt mitenkään yritä mustamaalta sitä. Ala sitten juoksennella jokaisen uutisen perässä, joka hyvässä tahdossa on merkitty lähteeksi. – EtäKärppä994. maaliskuuta 2010 kello 22.03 (EET)[vastaa]
Jos tiedot lähteen, jossa ei koskaan ole virheitä, niin onnitteluni. Minä en sellaista ole vielä omille artikkeleilleni löytänyt ja tuskin koskaan löydänkään. --Otrfan4. maaliskuuta 2010 kello 22.10 (EET)[vastaa]
Olenko jossain välissä sanonut ettei mualla ole virheitä? Uskomatonta että sinulle pitää selittää: painotan että MTV3:lla virheitä on tullut enemään kuin muilla uutispalveluilla joita seuraan. – EtäKärppä994. maaliskuuta 2010 kello 22.11 (EET)[vastaa]
Ajettelin näin muillekkin ilmoittaa, että kannattaa käyttää toista (muutenkin suositeltavaa, yleensä teen itsekkin näin) uutispalvelua, ja verrata saman jutun tietoja. Jos samat tiedot, niin laitetaan toinen artikkeliin. – EtäKärppä994. maaliskuuta 2010 kello 22.15 (EET)[vastaa]
Suositeltavaahan olisi käyttää ainakin kahta toisistaan riippumatonta lähdettä (eli ei samasta STT:n uutisesta tehtyjä). Ja kaikki käytetyt lähteet artikkeliin, vaikka sisältö olisikin suunnilleen sama. --Harriv4. maaliskuuta 2010 kello 22.20 (EET)[vastaa]
Se vaan että varsin usein uutiset maakunnista ovat eri lehdissä peräisin yhdestä ja samasta lähteestä (STT). Onneksi tästä tapaus Junttilasta on muutakin kuin yksi samanlainen juttu. - Korkki744. maaliskuuta 2010 kello 22.45 (EET)[vastaa]
Huomio on hyvä ja kiitos, että toit sen esille täällä. En kuitenkaan usko, että asissa on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin. Jos kuitenkin sattuisi tapaus, jossa kaksi muokkaajaa joutuu kiistaan jostakin faktasta ja toinen yrittää perustella näkemystään MTV3:n lähteellä, toinen jollain muulla lähteellä, voidaan tähän keskusteluun vedota ja maikkarin lähde saa väistyä. Itse en kylläkään käyttäisi MTV3:a lähteenä muuta kuin ehkä Salkkarin tisu-misujen ja salarakkaiden syntymävuosillille, jos siihenkään. -- Petri Krohn5. maaliskuuta 2010 kello 07.03 (EET)[vastaa]
P.S. - Yrität ilmeisesti käyttää yhtä urheilu-uutista siihen mihin se ei sovellu, Julius Junttilan koko uran rekonstruoimiseen. Uutiset ovat luotettavia vain niiden faktojen osalta, joita ne uutisoivat – eivät niiden sepitysten osalta, joilla ne luovat kontekstia uutiselle. Jos siis jokin uutinen muistaa mainita, että Josif Stalin oli maailmanhistorian suurin massamurhaaja, et kuitenkaan voi käyttää tätä uutista lähteenä artikkelissa Josif Stalin. -- Petri Krohn5. maaliskuuta 2010 kello 07.15 (EET)[vastaa]
Kolmonen on mennyt sen verran kaupalliseksi että niiden uutisiin ei viimeiseen puoleen vuoteen ole ollut lainkaan luottamista. Joskus oli isolla otsikko "Philman ratkaisi Jypille", kun jutussa kerrottiin kuinka joku muu (en nyt tähän hätään muista kuka) oli tehnyt ratkaisumaalin. Tälläisiä jatkuvia pikkuvirheitä on jatkuvasti erityisesti Kolmosen urheilupuolella. Ainakin se on varma, että jos Kolmosella tiedotetaan ennen muita kanavia jostain uudesta sopimuksesta tms., ei sitä missään nimessä kannata laittaa Wikipediaan ennenkuin jokin "oikea", vähemmän ylikaupallinen palvelu siitä tiedottaa.-Henswick- Sermo?5. maaliskuuta 2010 kello 13.37 (EET)[vastaa]
Toinen näkökulma olisi, että se on puoluelaulu; mutta puoluelaulut kuitenkin, kun puolue edustaa (muuten kuin yksipuoluejärjestelmässä) vain osaa kansasta, eivät ole sillä tavoin kansaa yhdistäviä, vaikka puolue hyvinkin saattaa pitää itseään isänmaallisena. Ja jos on vain yksikin puolue, niin niin silloinkin laulun sanoma kohdistuu puolueeseen pikemmin kuin isänmaahan, jos näin neutraalisti koetamme analysoida.--Urjanhai5. maaliskuuta 2010 kello 17.53 (EET)[vastaa]
Toinen argumentti, joka ehkä jossain määrin sopii myös Äänisen aaltoihin alla, on, miten laulut kestävät aikaa: Horst Wessel (ja myös Äänisen aallot) kuitenkin lopulta liittyvät tiettyyn poliittiseen suhdanteeseen, eivätkä kokonaiset kansakunnat tuon suhdanteen mentyä ohi enää käytä niitä isänmaallisina lauluina, kun taas monet muut tuossa luokassa olevat, vaikka ovatkin yhtä lailla jonkin tietyn poliittiseen tilanteeen tuotteita, ovat jääneet maassaan pysyvään käyttöön. Mutta mielenkiinnolla odotaan kuitenkin vielä lisää näkemyksiä.--Urjanhai5. maaliskuuta 2010 kello 18.15 (EET)[vastaa]
Isänmaallisuuden äärioikeistolaiset ilmentymät ovat olleet laskusuhdanteessa tosiaan toisen maailmansodan jälkeen. Mutta jos lähetään sille tielle, että isänmaallisuuden ilmentymiä aletaan polkea poliittisten suuntausten mukaisesti, ehdotan, että aloitamme polkemisen vaikka reaktionismista, jatkamme rojalismiin ja viimeiseksi voimme käsitellä vasemmistolaiset ilmentymät. Tämän jälkeen voimme käydä vielä keskustelua siitä, että poljemmeko myös konsarvatismin ja maltillisen oikeistolaisuuden ilmentymät. Eli kohdelkaamme kaikkia poliittisia suuntauksia saman arvoisesti hetkellisistä muotivirtauksista huolimatta. Gopase+f5. maaliskuuta 2010 kello 18.22 (EET)[vastaa]
Kun nuo muut wikitkin nyt tuli verrattua (ks. alempana), niin omasta puolestani olisin en-wikin kannalla: puoluelaulut ovat puoluelauluja, ja isänmaallisia lauluja ovat ne, joita kaikkien puolueiden kannattajat laulavat rinnan ja joita kaikki laulavat jatkuvasti poliittisista suhdanteista riippumatta. Minkä tahansa puolueen (myös natsipuolueen, yhtä lailla kuin sosialidemokraattien, keskustapuolueen ja kokoomuksen) kannattajat voivat toki kokea olevansa isänmaan asialla, mutta se ei tee puoluelaulusta vielä isänmaallista laulua, elleivät sitä laula kaikki tai ellei sitä lauleta poliittisista suhdanteista riippumatta. Monet laulut tietysti sijaitsevat jatkumoilla ja voivat siirtyä niillä, mutta silti mielestäni tässä on selvä ero, joka koskee yhtä lailla myös muiden puolueiden kuin natsipuolueen puoluelauluja, eikä tämä siis siksi merkitse natsien sortamista.--Urjanhai5. maaliskuuta 2010 kello 19.08 (EET)[vastaa]
En väitä, että tässä mutuna heittämäni kehittelyt olisivat mikään viimeinen sana, lähinnä tarkoituksena on esittää näkökulmia keskustelun pohjaksi. Ehkä sitten jostain isänmaallisesta laulusta pikku hiljaa luovutaan, jos se alkaa jotenkin hiertää, niin että sen ei voi enää mieltää koskevan kaikkia. Koulujen suvivirsikiistathan ovat tästä esimerkki. Itsekin olen ateisti, mutta en hirveästi häiriinny perinteisistä virsistä tai isänmaallisista uskonnollisista runoista. Joitakin voi ehkä "Musta Saara" jo häiritä.--Urjanhai5. maaliskuuta 2010 kello 19.26 (EET)[vastaa]
Silmien välliin on propagandalaulu mutta Äänisen aallot selkeästi isänmaallinen laulu (on uuden huomenen saava, maa Vienan ja Aunuksen), jos tuollainen luokka halutaan pitää olemassa. Erika ei tältä istumalta tunnu isänmaalliselta laululta. --Lax5. maaliskuuta 2010 kello 17.54 (EET)[vastaa]
Siinäkin kuitenkin jossain määrin isänmaallisuus kytkeytyy aluevaatimukseen, mikä myös on enemmän poliittinen kuin yksiselitteisesti (so. kaikkien hyväksyttävissä olevasti) isänmaallinen teema; vai onko isänmaallisuus vain yksinkertaisesti aina voittajien historiaa? Selvästikin tästä lienee syytä keskustella. --Urjanhai5. maaliskuuta 2010 kello 18.03 (EET)[vastaa]
Oikeastaan taitaa olla niin, että sitä lauletaan edelleen vain armeijassa, vai lauletaankohan edes sielläkään, se taisi itse asiassa olla Sillanpään marssilaulu, mitä siellä lauloin (ja sillanpäähän taas oli äärimmäinen demokraatti). Mahdetaankohan lähinnä soittaa instrumentaalina (niin kuin Venäjälläkin tehtiin Neuvostoliiton hymnin kanssa, kunnes saatiin sanat kirjoitettua uudelleen). En itse asiassa muista enää. Tämä olisikin näköjään mielenkiintoinen tutkimusaihe.--Urjanhai5. maaliskuuta 2010 kello 19.39 (EET)[vastaa]
Kun ottaa esiin tuon luokan isänmaalliset laulut, niin kyllä sieltä pitäisi poistaa muitakin lauluja. Esim. Narvan marssi, Porilaisten marssi, Warsavjanka ja toki muitakin. On titenkin hyvin keskeistä pohtia mikä on isänmaallinen laulu? Onko sellainen Maamme vai Marseljeesi tai muut kansallislaulut. Esim. Narvan marssi, jota soitetaan surumusiikkina hautajaisissa, saattaa jostain tuntua isänmaalliselta, mutta mitä Narvalla on tekemistä minkään muun kuin Ruotsin ja Viron kanssa. Ja toisaalta se ei liity mitenkään voimakkaasti ko. isänmaihin. Toisaalta koko luokan voisi poistaa, sillä osa on sotilasmusiikkia, osa probagandaa jne. Muuten Horst Wessel syntyi poliittisen propagandalauluna jo ennen natsien valtaantuloa. Joten poistaja on ihan oikeassa luokitellessaan sen poliittiseksi lauluksi. Mitäs jos poistettaisiin koko luokka koska se on niin epämääräinen. Ja mikä muuten on isänmaa? Onko se Suomi, Eurooppa, Häme vai Karjala? --Anna v. F.5. maaliskuuta 2010 kello 21.20 (EET)[vastaa]
Horst Wesselin tai sen suomennoksen Luo lippujen voisi luokitella isänmaalliseksi lauluksi, mutta aivan yhtä lailla poliittiseksi lauluksi. Aatehistoriallisesta näkökulmasta voisi puhua nationalistisista lauluista. Jos nykyajan näkökulmasta luokittelu herättää pikemminkin kysymyksiä ja epäselvyyksiä, niin luokan voi minusta jättää pois. Luokka Poliittiset laulut siis periaatteessa riittäisi. --Thi5. maaliskuuta 2010 kello 22.12 (EET)[vastaa]
Neuvola sounds cute!! Hyva idea D100a! Baldwin040 22. tammikuuta 2010 kello 21.43 (EET)
, 
tai 
etta huomio heraisi. Tarpeeksi sanottu. Mita olette mielta?
.svg){kind=small}
, 
tai 
. Baldwin040 27. helmikuuta 2010 kello 14.01 (EET).svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Tehty Nykyinen Wikipedia:Neuvonta sisalto (eli oudot kysymykset) 
![[1]](https://commons.wikimedia.org/wiki/Commons:Deletion_requests/File:TyonSankari-palkinto.jpg){kind=link}
.png){kind=link}
.png){kind=link}
_screenshot_002.PNG&action=edit&redlink=1){kind=link}
_screenshot_003.PNG&action=edit&redlink=1){kind=link}
_screenshot_048.PNG&action=edit&redlink=1){kind=link}
