Sakset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oranssikahvaiset Fiskars-sakset.
Ompelusakset, keittiösakset ja paperisakset.

Sakset on käsityökalu, joka on tarkoitettu erilaisten ohuiden materiaalien leikkaamiseen ja katkaisemiseen. Saksissa vastakkaiset toisiinsa saranoidut terät liukuvat vuoroin toistensa lomitse käsien puristusvoiman avulla, vuoroin poispäin toisistaan jousi- tai lihasvoiman avulla. Leikkaaminen tapahtuu asettamalla leikattava materiaali sulkeutuvien terien väliseen aukkoon mahdollisimman kohtisuoraan terien sulkeutumissuuntaan nähden.[1]

Mekaniikan termein sakset ovat kaksivartinen vipu, jonka tukipisteenä on saksien saranointikohta eli nivel.[2] Saksien leikkuteho ei perustu niinkään terien terävyyteen kuin saksien suureen leikkausvoimaan terien kulloisessakin sulkeutumispisteessä.[1] Niinpä kotitalouskäytössä olevien saksien, etenkään lasten askartelusaksien, ei tarvitse olla kovinkaan teräviä.

Pitkiä materiaaleja kuten paperia tai kangasta leikataan saksilla terien mitan verran kerrallaan: jokaisen leikkauskerran jälkeen sakset avataan ja siirretään terien pituuden verran eteenpäin materiaalissa, joskus materiaaliin piirrettyä ohjausviivaa tai erillisen mallikappaleen reunaa myötäillen. Oikein valituilla saksilla voidaan saksien ja materiaalin suuntaa käsin kääntelemällä leikata hyvinkin monimutkaisia muotoja, kuten siluettien leikkaamisessa paperista.

Erilaisia saksia on kehitetty toimimaan leikkuutehtävissä, jossa veitset tai muut yksittäisellä terällä varustetut leikkuuvälineet eivät toimi yhtä hyvin. Sakset eivät esimerkiksi tarvitse leikkaamiseen vastakappaletta (kuten leikkuulautaa) tai muuta vastavoimaa (esim. toisella kädellä kiinni pitämistä), vaan sulkeutuvat terät toimivat toistensa vastavoimina ja leikkuu tapahtuu hallitusti ja turvallisesti terien välisessä aukossa.

Sakset ja niiden terät on perinteisesti valmistettu metallista. Kädensijoissa käytetään nykyisin muovia, kumia tai muita materiaaleja, joiden avulla käsiotteesta saa metallikädensijoja tehokkaamman (joko puristusvoiman tai leikkaustarkkuuden kannalta) ja jatkuvassa käytössä miellyttävämmän.

Saksiterien nivelenä käytetään useimmiten saksien keskellä sijaitsevaa, sopivan löysäksi säädettyä ruuvia tai niittiä. Vanhimmat saksien tyyppiset leikkuuvälineet, kuten perinteiset lampaanvillan keritsimet, taottiin yhtenä kappaleena metallista, ja taivutuskohta toimii paitsi nivelenä, myös terät auki pakottavana jousena.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat löydökset saksien kaltaisista työkaluista ovat Egyptistä noin 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ne on taivutettu yhdestä metallikappaleesta. Nivellettyjä saksia tiedetään olleen antiikin Rooman räätälien ja parturien käytössä noin vuoden 100 paikkeilla. Sakset yleistyivät erilaisten käsityöläisten työkaluiksi vasta 1400-luvulla.[3]tarvitaan parempi lähde Saksien teollisen valmistuksen katsotaan alkaneen Lontoossa 1760-luvulla; sitä ennen ne olivat seppien yksittäiskappaleina valmistamia. Suomessa Fiskars on valmistanut saksia 1830-luvulta alkaen, ja vuonna 1967 kehitetystä oranssipäisestä tuotesarjasta se sai usein jäljitellyn maailmanmenestystuotteen.[4]

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana sakset tulee muinaisnorjan väkipuukkoa tarkoittavasta sanasta saxlähde?. Väkipuukkoa merkitsevä sana on ensin siirtynyt tarkoittamaan leikkaamista ja sitten siirtynyt tarkoittamaan uutta leikkaamisvälinettä, saksia.

Samaa kantaa on saksien kansan nimi ja siitä taas on kehittynyt suomen kieleen maan nimi Saksa.

Lounaismurteissa saksia kutsuttiin saksuttimiksilähde?.

Erilaisia saksityyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekstiilisakset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kankaiden käsittelyssä ja vaatteiden valmistuksessa käytetään monenlaisia saksia:[5]

  • suurissa ja tukevissa vaatturin saksissa toinen terä on hammastettu eli harkotettu estämään sileiden kankaiden liukuminen leikattaessa.
  • harkkosakset ovat kuin vaatturin sakset, mutta niissä molempien terien leikkaavat reunat on harkotettu. Harkkosakset leikkaavat kankaan sahalaitareunaiseksi, ettei se rispaannu.
  • napinläpisaksien terissä on lovet, joiden avulla niillä voi helposti leikata lyhyitä viiltoja kankaan reunan lähelle.
  • koruommelsaksien pitkät kädensijat ja lyhyet, terävät terät auttavat tarttumaan lyhyisiin, hienoihin lankoihin.

Erilaisia saksia kuvina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b What Is Shearing Force? eHow.com. Viitattu 23.6.2014.
  2. Vipu, ASTeL-hanke, Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Viitattu 23.6.2014.
  3. Inventors and Inventions from Italy, Enchanted Learning. Viitattu 23.6.2014.
  4. Fiskarsin historia, Fiskars Oyj. Viitattu 23.6.2014.
  5. Hannelore Eberle, Hermann Hermeling, Marianne Hornberger, Roland Kilgus, Dieter Menzer, Werner Ring, suom. Pirjo Luoto ja Irma Boncamper: Ammattina vaate, s. 154–155. Alkuteos Fachwissen Bekleidung. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26522-5.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Eri ammateissa käytettyjä erilaisia saksia ei ole esitelty